siis on niin naurettavaa, että vaikka kaikki näkee mut, et oon sairas, vaikka syön sydän-ja masennuslääkkeitä, ni en vieläkään oo saanu sitä mitä halusin - huomiota! äiti on totaalisen luovuttanu eli antaa mun huolehtia ite syömisistäni ja tyytyy kattomaan surullisesti. kaverit kommentoi korkeintaan kännissä. kukaan ei ikinä tarjoo mulle mitään syötävää. ei sillä, että ottaisin, mutta muuten vaan. en oo kenellekään, kenellekään sanonu ääneen yksinkertasta lausetta: "mulla on syömishäiriö." kaikki tietää sen, koko vitun maailma, mutta kellään ei ole kanttia sanoa mitään. ei tää varmaan oo tarpeeks vakavaa. mä haluun pois
läheisiä ei paskan vertaa kiinnosta
reksia......
2583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etkö oikeesti keksiny parempaa tapaa koittaa saada sitä huomiota kun leikkimällä idioottia.Kaikkihan sen tietää,että jos oikeesti pitää ruveta tollalailla pelleilemään täytyy päässä olla vikaa.
Nykäseppäs sitä mutsias hihasta ja pyydä,että vie sut kallonkutistajan paikkeille.
..tiedän tunteen. Kaipaan halausta ja silti työnnän ihmisiä pois läheltäni. Kukaan ei tunnu tajuavan ja välillä mietin tajuanko itsekkään. Tsemppiä ja jaksamisia sinulle!