ja välillä jotain viestiä lukiessani sydän pamppaillen luulen löytäväni yhteneväisyyksiä tilanteeseeni, vakavasti ajatellen en kyllä tahtoisi saada tietää että tämä ihastukseni kohde vaikkapa nimittäisi minua "kullaksi" jollain internetpalstalla tai muutenkaan kirjoittelisi sellaisia viestejä tänne, joita suurin osa on.
Siis, vaikka itsekin välillä nukkumaan käydessä haaveilen siitä että tämä ihminen ehkä joskus makaisi siinä vieressä, tuntuu ajatus siitä että hän siitä kirjoittelisi tänne jotenkin vastenmieliseltä ja etäännyttävältä. Veikkaankin siksi että suurin osa tänne kirjoittelevista on juuri näitä yksipuoliseen pakkomielteeseen juuttuneita, jotka etsivät ihastuksen merkkejä vastapuolen satunnaisista tahattomista katseista ja ajattelevat niitä sitten seuraavan viikon.
Siis, vaikka itsekin välillä nukkumaan käydessä haaveilen siitä että tämä ihminen ehkä joskus makaisi siinä vieressä, tuntuu ajatus siitä että hän siitä kirjoittelisi tänne jotenkin vastenmieliseltä ja etäännyttävältä. Veikkaankin siksi että suurin osa tänne kirjoittelevista on juuri näitä yksipuoliseen pakkomielteeseen juuttuneita, jotka etsivät ihastuksen merkkejä vastapuolen satunnaisista tahattomista katseista ja ajattelevat niitä sitten seuraavan viikon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinun pitää ottaa vähän rennommin..
kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
että tänne kirjoittelevat ovat laidasta laitaan.
Ehkä täällä on noita pakkomielteisiä mutta osalle kirjoittaminen on keino käydä läpi kokemaansa ja kuvitella että ainakin joku lukee jutun.
En nyt kyllä usko tippaakaan että kukaan täältä toisiaan tunnistaa.
Minusta on surullista, että joku kokee toisen mahdolliset kirjoittelut täällä vastenmielisiksi ja etäännyttäviksi.
Ymmärrän toisaalta sen, että voi tuntua epämiellyttävältä ajatus siitä, että on jonkun "pakkomielteen" kohde.
Kuitenkin asian voi ajatella niinkin, että eri ihmiset kokevat tunteita eri tavoin ja eri intensiteetillä. Toiset voivat kokea hyvinkin voimakkaita ja syviä tunteita pitkäänkin ilman vastakaikua. Minusta on ikävää nimittää tätä pakkomielteeksi.
Kyllä ihminen voi samaan aikaan kokea ristiriitaisiakin tunteita ja ajatuksia: ymmärtää, että hänen ihastuksensa on todennäköisesti yksipuolista ja tietää, että esimerkiksi toisen katseita ei kannata ylitulkita. Samaan aikaan hän tietää myös, että tunteet eivät tukahdu käskemällä ja että toisen ajatteleminen voi tuoda elämään kaipauksen kauneutta ja iloa.
Tämä voi olla ihmiselle paikka purkaa tunteitaan ja sanoa niitä sanoja, joita tietää ettei ehkä koskaan voi kaipuunsa kohteelle sanoa. Miksi tällaiset tunteet pitäisi peittää? Miksi se tekisi ihmisestä jotenkin "terveemmän"?
minusta omituisia, saati mauttomia viestejä tänne pitkin päivää, niin pitäisi sitä kyllä vähän erikoisena. Onhan sitä muutakin tottakai kuin suomi24-palsta.
En ole suoraan "kullaksi" nimitellyt, enkä aiokaan, paitsi jos nyt sitten joskus jotain olisi toisin.
"Veikkaankin siksi että suurin osa tänne kirjoittelevista on juuri näitä yksipuoliseen pakkomielteeseen juuttuneita, jotka etsivät ihastuksen merkkejä vastapuolen satunnaisista tahattomista katseista ja ajattelevat niitä sitten seuraavan viikon."
Ei se tietenkään ole hyvä elää haaveissa, mutta ymmärrän kyllä tunteiden purkamisen kirjottamisena.
Mitä vahvempia tunteita on, sitä kauemmin kestää, kunnes ne laantuvat. Omani eivät ole kadonneet mihinkään.. eikä niitä oikein voi määrätä noin vain. Eri asia on sitten, mitä tekee niille tunteilleen. Jos niistä on kertonut toiselle, ... mitä siinä oikein muuta voi tehdä; joko toinen tuntee tai ei tunne, voi tai ei voi "alkaa". Minä olen pahoillani, jos se, että tunteeni välillä näkyvät minusta häiritsee jotakuta...
Useinhan sitä miettii, mitä toinen mahtaa ajatella. Yrittää tulkita jotain.