Olen saamani vinkin mukaan asentanut pannuhuoneessa patteriverkostoon lähtevään ja palaavaan vesijohtoon lämpöä mittaavat anturit. Kattilasta patteriverkostoon lähtevän veden mittari näytti 37,8° ja paluuveden lämpötila oli 32,9°. Ulkona oli -2,1° ja kattilaveden lämpö 60°. Tällä hetkellä lämpöä tuotamme öljykattilassamme olevilla sähkövastuksilla. Mittareiden anturit ovat putkien päälle kiinnitetty teipillä. Miten nämä lukemat mahtavat pitää paikkaansa ja mitä tuosta lähtevän ja saapuvan veden lämpötilaerosta 4,9° pitäisi päätellä? Voiko tästä jo jollakin aikavälillä laskea talon lämmityksen todellisen energiatarpeen ja jos niin miten?
Energiatarpeen laskeminen
digilight
31200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Veden lämpötilan muutokset joko vaativat tai luovuttavat tietyn määrän energiaa riippuen siitä mihin suuntaan energia milloinkin liikkuu.
Tämän energiamäärän laskeminen on helppoa, etsitään taulukoista veden lämpökapasiteetti, ja kerrotaan se lämpötilan muutoksella ja veden määrällä.
Mutta noista tiedoista puuttuu yksi arvo, nimittäin se määrä. Ilman sitä ei energian määrää voi mitenkään edes arvioida. Ja tässä suhteessa ei "määrällä" tarkoiteta verkoston tilavuutta, vaan sitä vesimäärää jonka lämpötila muuttuu, eli sitä vettä joka menee patteriverkostoon ja luovuttaa lämpöään siellä. Eli nyt puuttuu se virtaamaa. Virtaamaa on paha arvailla, sillä se riippuu niin monesta asiasta ettei esim. pumpun taulukkoarvoilla tee oikeastaan yhtään mitään. Etenkin kun ottaa huomioon, että joissain patteriverkostoissa vesi kiertäisi itsekseenkin, kun toisissa verkoston vastapaine tekee pumpusta välttämättömyyden.
Mittareiden tarkkuudesta sanoisin sen verran, että pinta-anturin lukemaan voi vaikuttaa mm. anturin ja putken välinen kosketus, jos siinä on välissä esim. pölyä, tai putki naarmuilla, niin se saattaa heikentää kontaktia, jolloin lukemat alenevat hieman ilman jäähdyttäessä anturin toista puolta. Kosketusta voi parantaa hieman mm. puhdistamalla putken huolellisesti ennen anturin asennusta, ja lisäksi voisi vielä käyttää lämpötahnaa, siis sitä mönjää jota nörtit levittelevät tietokoneidensa prosessorien ja jäähdyttimien väliin.
Toinen asia mihin kontakti ja jo anturin tyyppi itsessään vaikuttaa on hitaus. Pinta-anturit reagoivat muutoksiin hitaammin, koska lämmön täytyy johtua putken lävitse.
Toisaalta näiden merkitys on loppujen lopuksi melko vähäinen, kun anturit ovat kuitenkin vähintäänkin samantyyppisiä, todennäköisesti identtisiä, ja samoin asennus on tehty samalla tavalla, ei niistä johtuvilla mahdollisilla systemaattisilla virheillä ole oikeastaan minkäänlaista merkitystä esim. lämpötilaeroon.
kovalla pakkasella sähkömittari pyörii ja vähentää siitä kodinkoneiden kulutus tai meneehän niidenkin lämpö talon sisälle eli ei tarvitse vähentää. Jos sisällä paleltaa niin lämpövastusten teho ei riitä.
Astepäiväluvun eli lämmitystarveluvun avulla. Kattilaa kuormittavan lämmitysverkon tehon määrittäminen on eri asia ja se on vain osa TEHON tarpeesta. Virtaamamittaus onnistuu T&A mittarilla linjasäätöventtiilistä.