Tuntuuko kenestäkään että oma ajattelutapa olisi jotenkin lapsenomainen. Itse tunnen olevani usein "pihalla" ja kun tulee jokin uusi tilanne tai homma mikä pitäis tehdä niin iskee kauhee paniikki et miten mä tän hoidan ja jotenkin tuntuu et multa puutttuu "aikuisten tapa ajatella ja ratkaista asioita ja tilanteita sekä hallita niitä henkisesti. Eli jotenkin mä lähestyn ja yritän ratkaista asioita päässäni eri tavalla kuin "aikuiset" . Esim. asioiden hoitaminen virastoissa ja puhelimitse on hankalaa kun ajatus pätkii ja hermoilen ja esim. auton vieminen renkaanvaihtoon ei houkuta kun tuntuu et ne aattelee et "mitä toikin likka täällä tekee ?". Tuntuu että muut oman ikäiseni saavat aikuismaisempaa kohtelua ja he osaavat olla aina niin rauhallisia ! (kateeks käy,kumpa itekin olis kuin viilipytty !) Välillä saa hävetä kun, menee miehen kanssa kylään ja muitten muijat on aina rauhallisia ja fiksuja.
Itse en oikein osaa puhua politiikasta ym. mites teillä muilla - onnistuuko ?
Monesti tunnen itseni vielä tytöksi muiden oman ikäisteni seurassa,ne kun tuntuu niin naisilta !
t.vm.-76
Lapsellinen
26
4316
Vastaukset
- tuttua
Olen ite ollut ja olen vieläkin osittain samassa tilanteessa, vaikkakin oon mies.
Pitkään mä yritin väkisellä käyttäytyä aikuismaisesti ja teennäistähän se on vaikka kuinka yrittäis esittää. Nyt vaan vasta viimeaikoina tajusin että sellainen yrittäminen johtaa vaan noidankehään joka kokoajan pahentaa tota tilannetta. Se kun nyt on niin että ihmiset jotka pystyy esittämällä käyttäytymään luonnollisen oloisesti, on erittäin harvassa.
Omalla kohdallani oli ratkaisuna, että joka paikkaan mihin menet(esimerkiksi sinne rengasliikkeeseen) niin käyttäydyt nöyrästi ja kohteliaasti, tietysti sanot suoraan mitä haluat jne. mutta niinkuin sanotaan ei mitä vaan miten. Eli menet pyytämään renkaitten vaihtoa suoraan mutta kohteliaasti ja ystävällisesti.
Toi kohteliaisuus esimerkiksi vanhoja tuttuja jne kohtaan voi tuntua hieman nöyryyttävältä tai "nololta" ajatukselta, mutta kokemuksesta tiedän että kun sä aloitat tilanteet noin, niistä syntyy itsestään huomattavasti parempia kuin yrittämällä olla jokin "kypsä" tai "aikuinen".
Kun sanotaan että ole oma itsesi, niin se on kyllä totta mutta siitä puuttuu tärkeä pointti. Ole oma itsesi mutta ole se kohteliaasti ja ystävällisesti muita ihmisiä kohtaan! Sano suoraan mitä haluat tai mitä aiot tehdä, mutta tee se kohteliaasti ja ystävällisesti muita ihmisiä kohtaan! Vaikka sulla olis huonot välit ihmisen x kanssa ja olisit just mielessäs puristellut nyrkkejä kun ajattelit tätä henkilöä, ole kohtelias sillekin. Vaikea ehkä uskoa äkkiseltään mutta kun aloitat kohteliaasti ja nöyrästi, lopetat voittajana =)- Nimetön
Kiitos neuvoista ja hyvää jatkoa sullekin.
Oletko Hml:n suunnalta !
(kiinnostaisi tietää moniko kirjoittelijoista on täältä kun en itse tunne yhtään !) - tuttua
Nimetön kirjoitti:
Kiitos neuvoista ja hyvää jatkoa sullekin.
Oletko Hml:n suunnalta !
(kiinnostaisi tietää moniko kirjoittelijoista on täältä kun en itse tunne yhtään !)Olen pohjois-pohjanmaalta :) Mutta hyvä jos neuvoistani oli apua!
- Lucija
Nimetön kirjoitti:
Kiitos neuvoista ja hyvää jatkoa sullekin.
Oletko Hml:n suunnalta !
(kiinnostaisi tietää moniko kirjoittelijoista on täältä kun en itse tunne yhtään !)(Mä oon aika läheltä hämeenlinnaa,täältä forssan suunnalta.)
Mulla on ollut ongelmia juur tuon lapsenmielisyyden kanssa ja se on johtanut monesti syytöksiin kunnioituksen puutteesta.siis etten arvostaisi kanssa ihmisiäni,tai ylipäänsä ketään,kun mun on tosinaan pirun hankala olla vitsailematta asioilla.En tarkoita sillä mitään pahaa ja tosi useesti koen tulleeni väärin ymmärretyksi.
- Life on Mars
Tuntuu kyllä todella tutulta. Olen 39-vuotias nainen ja mua neuvotaan usein kuin teini-ikäistä. Olen aina tuntentut itseni vähän kidaltiksi, varsinkin muiden naisihmisten seurassa. Lisäksi mulla tapana vaipua useita kertoja päivässä omiin haavemaailmoihini mikä saa olon tuntumaan kanssa vähemmän aikuismaiselta.
- Nimetön
Kiitos viestistäsi.
Huomaan itsekin usein vaipuvani omiin ajatuksiini vaikka ympärillä olisi muita keskustelemassa.Sitten kun jotain kysytään en tiedä yhtään mistä on puhuttu.Kun nyt muistelen niin ala-asteikäisenä makasin sängyllä ja tuijotin kattoon.Tuntui kuin huone olisi pyörinyt ja korvani menivät lukkoon.Samalla mieleeni tuli itseinho-ajatuksia ja tuntui kuin tajuntani olisi jotenkin hämärtynyt.
Lisäksi monesti omat vanhempanikin tuntuivat vierailta.
esim.jos olin ollut kuukauden tai vähemmän isäni luona, oli todella outoa tulla kotiin ja nähdä äiti. Isän taas tavatessani ei tuntunut niin oudolta vaikka asuin vakituisesti äitini luona ja isää näin vain lomilla.
- niin tutulta kuulostaa
...ja joskus tuntuu niin ärsyttävältä kun ei vaan "pysty" samaan, mutta eipä ne "aikuisetkaan" pysty tähän mihin me AD/HD .. ;D
t.vm.-75- Life on Mars
Tosi hyvin sanottu. Mun mielestä toisaalta runsas mielikuvitus on hyväkin asia. Olen huomannut että kun on oikein stressaantunut kyvystä vajota omiin maailmoihin on apua. Ja onhan sanottu että ihmisen pitäisi säilyttääkin pieni lapsenmielisyys.
- ikuinen adhd
miten teidän kaveriporukka on ottanut nämä teidän ongelmanne vastaan? tai kuinka he ymmärtävät sinua ja elävät sen lapsenmielisyytesi kanssa?
- ikuinen kakara78
On tuttua ja todella turhauttavaa, kun aina minua luullaan n. parikymppiseksi ja kohdellaan sen mukaan. Enkä usko sen johtuvan yksinomaan nuorekkaasta ulkonäöstäni, vaan naivista ja epävarmasta olemuksestani ja tavastani toimia, enkä pidä yhtään näistä piirteistäni itsessäni!!
Olen perusluonteeltani arka ja menen todella helposti lukkoon uusissa tilanteissa. Mulle tuottaa jo autolla ajaminen suuria vaikeuksia, saati että veisin sen renkaiden vaihtoon tai katsastukseen...
Opiskelen tällä hetkellä ja olen ollut lukuisissa työharjoitteluissa ja aina tulee sama palaute: että osaat kyllä, kunhan luotat itseesi ja turha arkuus pois jne. Olen niin kyllästynyt tuohon, mutta en vain osaa muuttaa itseäni. Eikä kukaan koskaan usko että olen jo 30 ja vieläpä kahden kouluikäisen lapsen äiti. Aina minulle puhutaan kuin pikkulapselle ja minä käyttäydyn niin kuin lapsi=(
Haluaisin osata käyttäytyä ikäni edellyttämällä tavalla.- adhduo
Nyt kun on tullut seurustelu asiat kuvioihin niin olen miettinyt, että pitäisikö olla kertomatta kyseisestä dignoosista kumppanilleen vaikkakin se tuntuu pahalta piilotella kyseistä asiaa vai kertoa asia suoraan ja suurella todennäköisyydellä kumppani jättää koska en ole hänen silmissään tarpeeksi hyvä.
- Nimetön
adhduo kirjoitti:
Nyt kun on tullut seurustelu asiat kuvioihin niin olen miettinyt, että pitäisikö olla kertomatta kyseisestä dignoosista kumppanilleen vaikkakin se tuntuu pahalta piilotella kyseistä asiaa vai kertoa asia suoraan ja suurella todennäköisyydellä kumppani jättää koska en ole hänen silmissään tarpeeksi hyvä.
Ei sitä nyt ihan heti aluksi kannata kertoa AD/HD:sta. Tutustukaa ensin kunnolla ja odottakaa tunteiden syvenemistä. Jos ihminen todella rakastaa ei siinä yksi AD/HD merkkaa mitään ! Onnea rakkauteen.
- parisuhde
Nimetön kirjoitti:
Ei sitä nyt ihan heti aluksi kannata kertoa AD/HD:sta. Tutustukaa ensin kunnolla ja odottakaa tunteiden syvenemistä. Jos ihminen todella rakastaa ei siinä yksi AD/HD merkkaa mitään ! Onnea rakkauteen.
Kiitoksia vinkeistä ;)
- Nimetön
Nimetön kirjoitti:
Ei sitä nyt ihan heti aluksi kannata kertoa AD/HD:sta. Tutustukaa ensin kunnolla ja odottakaa tunteiden syvenemistä. Jos ihminen todella rakastaa ei siinä yksi AD/HD merkkaa mitään ! Onnea rakkauteen.
Oletko kuinka vanha ?
P.S.Ei AD/HD meistä tyhmempiä/huonompia ihmisiä tee,ainoastaan mielenkiintoisempia ! - ikuinen 15-vuotias
Minulla oli täsmälleen sama ongelma tuossa iässä. Nyt olen yli 40v ja ikä näkyy pärstästä, joten teititellään ja ollaan kohteliaampia noin yleisesti ottaen. Mutta kun olin n. 30 niin mulle sanottiin ihan suoraan että vaikutan huomattavasti ikää nuoremmalta monesti.
Nyt kun olen vanhempi niin olen vähän päässyt tuosta ongelmasta, koska kun ympäristö suhtautuu muhun eri tavalla (ikä näkyy) niin olen itse myös rentoutunut ja olen itsevarmempi. Mutta vaatii tietoista keskittymistä pärjätä kaikissa tilanteissa, helposti vetäydyn tilanteista ja en täytä omaa osaani näissä sosiaalisissa ympyröissä.
Olen tullut tulokseen, että se johtuu huonosta itsetunnosta ja lähtee jostain lapsuudesta vaikka se onkin klisé. On erittäin vaikea arvostaa itseään kun on tietynlainen tausta. En tiedä voiko sitä edes oppia loppujen lopuksi.
- ajattelutapa
vaan käyttäytyminen on kuin pikkulapsen. Vääntelehdin tuolilla, näplään tavaroita, istun risti-istunnossa jne. Onhan siitä kommenttia tullut, mutta läheisimmät ihmiset on jo tottuneet... Hienoissa juhlissa tai täysin vieraiden kodissa pinnistelen käyttäytymään "säädyllisesti", mutta vaikeaa tekee.
- Life on Mars
Tuttua tuo risti-istunnassa istuminen ja vääntelehtiminen. Monessa paikassa joudun keskittämään paljon energiaa siihen että istun paikallani. Oon monta kertaa miettinyt, kun katselen jotain poliitikkoja tv:stä edustuslounaalla tai istumassa jossain tilaisuudessa, että musta ei olisi tuollaiseen.
- -bz-
Life on Mars kirjoitti:
Tuttua tuo risti-istunnassa istuminen ja vääntelehtiminen. Monessa paikassa joudun keskittämään paljon energiaa siihen että istun paikallani. Oon monta kertaa miettinyt, kun katselen jotain poliitikkoja tv:stä edustuslounaalla tai istumassa jossain tilaisuudessa, että musta ei olisi tuollaiseen.
no aijaa :D.. mustakaan ei todellakaan olisi moiseen. hyvä kun pystyy istumaan paikoillaan näpräämättä mitään. aina pitää olla käsissä jotain mitä pyörittää tai muuta vastaavaa, tai sitten jalat hytkyy. vaikeeta jopa keskustella suoraan silmiin katsoen pomon kanssa.. ja taas on jotain kädessä mitä näprää :D tietysti jos rauhottavia ottanut niin voi tuijottaaa toista vaikka 2tuntia tekemättä mitään ja istuminenkin helpompaa :) aina ollut ongelma ja varmaan tulee olemaan loppuelämän.
-m84-
hei
tämä todettiin mulla 1-luokan lopussa, kävin vain 1,5 vuo
tta tavallista koulua ja sen jälkeen on koulut vaihtuneet
useasti.
Joo, tuntuu mustakin noin joskus.......
Mua on kiusattu heti tän diagnoosin jälkeen, ja kiusataa
n yhä ! siis koululaiset kiusaa. Siis ne nääkyy heti mut nä
hdessään 10-15 kertaa peräkkäin et terve......ihan tuiki tuntemattomia tenavia ovat.....ja poikia tytöt ei niinkään
mut toi alkaa jo käydä hermoille ! mistä hitosta ne tietää
et juuri MÄ oon se jota SAA kiusata ? miksei ne LOPETA ?
mä oon koettanut olla hiljaa kun ne vääkyy noin mutta usein en voi ! huudan takas et hiljaa nyt vittu siinä ! eikö
teitä HÄVETÄ turha kiusaaminen ? Koska mut jätetään ra
uhaan ? varmaan vielä vanhainkodissakin kiusataan sa-
malla tavalla.......
Mulla ei oo ajokorttia. Hankin sen vasta sitten kun omat vanhemmat on jo itse vanhainkodissa eikä juurikaan mui
sta kuka mä oon......ne kummatkin on niin alkoholin perä
än..........mun pari vuotta vanhempi isosiskokin on miehi-
neen kans ja niillä on 3 alle kouluikäistä poikaa. Mä oon tän suvun lähes ainoa joka ei juo alkoholia yhtään ikinä.
Mulla on myös Tyypin 2 Diabetes ollut n. 5-vuotta.
Mä en oo niinkään kiinostunut politiikasta....ja oon usein kauheen ujo.....ja hiljainen......mutta hermostun helposti.
Mä näytän alaikäseltä vaikka oon jo 33-v. Ilman henkka-
reitani mua luullaan alaikäseksi usein......
Siskollakin on vammainen lapsi. Ei tosin sama kuin mulla,
keskimmäisellä pojalla on Downin syndrooma. 3-v ja sulo
inen ! Syntynyt samana päivänä kuin Fran Perea (Marcos
, Serranon perhe), joka täyttää silloin tänä vuonna 31-v ja Tapio 4-v.
Vaikeaa mullakin on ollut elämäni aikana.- WellMerguson
Moi! Mä toivon sulle voimia! minuakin on kiusattu, mutta heidät pitää jättää omaan arvoonsa. Eikä jäädä miettimään mitä pahaa ne sulle ovat sanoneet/tehneet. Kyllä se kiusaaminen loppuu joskus. Oletko maininnut kiusaamisestasi jollekkin henkilölle joka voisi auttaa ? rukoilen puolestasi tänään. Voimia.
- AA-E
Hei, "Nimetön", luin kommenttisi ja oli kuin olisin itse kirjoittanut ne! (mietin jospa en muista kirjoittaneeni tänne ja luenkin omia kirjoituksiani!?) Jos olet vielä palstalla, niin haluaisin tutustua, asun Hämeenlinnassa.
- LapsiOnTerveJosSeLeikkii
Luin jostakin että adhd tyyppien sosiaaliset taidot voivat jäädä jopa lapsen tasolle vaikka muuten olisivat viksuja ja pärjäävät akateemisesti. Esim. 20v tai jopa 30v adhd voi sosiaalisilta taitoiltaan olla jopa 10vuotiaan tasolla.
Itse tunnen kans välillä itseni lapselliseksi ja se on myös vaivannut mutta oon koittanu olla välittämättä siitä. Nykyään olen huomannut että myös ihan normaalit aikuiset käyttäytyvät lapsellisesti sopivan rennossa seurassa. Niinku joku ylempänä neuvoin, olen huomannut itsekkin että ei sillä ole niin väliä kunhan muistaa olla nöyrä ja kohtelias. On myös helpompaa keskittyä olemaan tilanteissa vaan kohtelias kuin että yrittää olla "aikuismainen", mitä nyt sitten ikinä tuo tarkottaakaan. - PieniLapsiMeissäKaikissa
Itse jo kolmenkymmenen ja olen aina ollu hieman "lapsellinen"'. Nuorempana se ilmeni myös negatiivisessa muodossa mutta näin vanhemmiten olen alkanut vaalimaan tätä ominaisuuttani, se auttanut jaksamaan vaikeina aikoina ja muutenkin lisännyt yleistä positiivisuutta elämässäni.
- Anonyymi
Kuulostaa tutulta nuo kommentit. Itse täytän 40-vuotta, mutta monesti minua kohdellaan ja neuvotaan kuin parikymppistä, joka on vasta aloittanut työelämän.. Se on välillä aika turhauttavaa, varsinkin kun itsellä on kokemusta eri aloilta ja kaksi lasta... ADHD/ADD-diagnoosia en ole saanut, enkä ole käynyt tutkimuksissa, vaikka vuosia olen miettinyt että minulla todennäköisesti olisi lapsena diagnosoitu ADD. Se selittäisi monta asiaa omassa elämässä ja käytöksessä. Ja sellaista joukkoon kuulumattomuuden tunnetta...
- Anonyymi
Kuuluuko ADHD:hen semmonen hihittely/hykertely puhuessa, kyvyttömyys (yli)tulkita ilmeitä ja käytöstä (omaa ja muiden) sekä ymmärtää niiden merkitys ihmisten välisessä kommunikaatiossa, vaihtaa hommaa heti kun vähän tuntuu pahalta, aikuisiän vastuunoton ja suunnitelmallisuusen puute, järki-tunne -akseli kallistuu liikaa tunteiden puolelle, jonka vuoksi esim. ongelmien ratkominen raha- ja ihmissuhde asioissa ihan sekaisin? Entä onko ADHD:saa vahva perinnöllinen taipumus
Mulla ei noita, mutta monenlaista muuta kremppaa. Melkeinpä vastakohta ylläm. ja osaan paljon sellaista mitä ei ikäänkuin pitäisi. Mulla on käynyt mielessä missä määrin adhd-tyyppisten oireiden taustalla onkin käytöksen ja elämäntapojen sekä, sisukkuuden ym oppiminen puute sekä se että lapsena saanut mellastaa liian vapaasti ja kaikkea kivaa saanut vain pyytämällä?
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuluuko ADHD:hen semmonen hihittely/hykertely puhuessa, kyvyttömyys (yli)tulkita ilmeitä ja käytöstä (omaa ja muiden) sekä ymmärtää niiden merkitys ihmisten välisessä kommunikaatiossa, vaihtaa hommaa heti kun vähän tuntuu pahalta, aikuisiän vastuunoton ja suunnitelmallisuusen puute, järki-tunne -akseli kallistuu liikaa tunteiden puolelle, jonka vuoksi esim. ongelmien ratkominen raha- ja ihmissuhde asioissa ihan sekaisin? Entä onko ADHD:saa vahva perinnöllinen taipumus
Mulla ei noita, mutta monenlaista muuta kremppaa. Melkeinpä vastakohta ylläm. ja osaan paljon sellaista mitä ei ikäänkuin pitäisi. Mulla on käynyt mielessä missä määrin adhd-tyyppisten oireiden taustalla onkin käytöksen ja elämäntapojen sekä, sisukkuuden ym oppiminen puute sekä se että lapsena saanut mellastaa liian vapaasti ja kaikkea kivaa saanut vain pyytämällä?
Monisairassiis... kyvyttömyys... ja toisaalta taipumusta ylitulkita omaa tai muiden ilmeitä ja käytöstä...
Ja edelleen, on ihan *itun ihmeellistä miten erittäin vaikeiden vaiheiden jälkeenkin voi suoriutua monesta jutusta paljon paremmin ja jopa vähemmllä vaivalla kuin moni paljon terveempi ja helpomman elämän elänyt!
Monisairas
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1363852
- 1191514
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2721358Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.691319Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr181204Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791111Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie451078IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku601061- 301046
- 571001