Lattialämmityksen hintoja

Olisko kellään tietoa, paljonko on perustamiskustannuksissa eroa, jos laittaa lattialämmön sähköllä joko poistoilmalämpöpumppu vesikiertoinen lattialämmitys, tai vaihtoehtoisesti ilmalämpöpumppu lattialämmitys sähkökaapeleilla. Lämmitettävää lattia-alaa olisi noin 180 m2.
162477
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

jos ei, niin sitten yläkertaan ainostaan kylppäriin vesikiertoinen lättialämmitys ja muualle yläk. huonekohtaiset sähköpatterit. Alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys ja Pilp. Perusteluna tuolle vasikiertoisuudelle, että myöhemmässä vaiheessa voit vaihtaa lämmönlähteen.

Äänestä

Karkeasti ottaen sanoisin että lämmitysputket ja -kaapelit on saman hintaisia, eli lämmönjakosysteemi on saman hintainen, mutta vesikiertoinen on lämmönlöhteen verran kalliimpi.

Äänestä

kaapelit 135m2 asuinpinta-alaltaan olevaan taloon n. 1500 euroo. Termostaatit muistaakseni 11kpl 550 euroa. Asennuksessa voit olla itse apuna, sähkäri laskee kaapelijaon yms ammattihommat, itse nippusiteillä napsii kiinni verkkoon. Tämän lisäksi DigitSE ilmanvaihtokone n. 1200 euroa ja lämminvesivaraaja n. 700 euroa. Yhteensä n 4000 ekee. Vesikiertoinen lattialämmitys olisi kuulemma ollut asennettuna (jotta valm.takuu on voimassa) n100mk /neliö --> 2000 euroa. Lisäksi sitten nibe 410p pilp olisi maksanut n.5500 ekee, eli hinta eroksi olisi tullut jo nyt 3500 euroa, ilmeisesti vielä termostaatteja yms? mukaan. Vaikka säästöä tulisi 250 euroa vuodessa, maksuaika olisi vähintään 14 vuotta...Kauanko kompura kestää, ainakin nykyisissä jk/pk 10 vuottakin tuntuu piiiiitkältä ajalta. Lisäksi pitäisi laskea pääomakulutkin, jos vaikka ei olekaan koko summaa heittää käteisenä peliin...

Äänestä
  • Vesikiertoinen Lattia lämmitys on markkinamiesten hömpötystä. Vettä ei kannata kierrättää asunnossa turhaa, riskit vähenee. Ja entäs kesällä kun pitäisi pitää kosteatilojen lattiat lämpimänä sähköllä onnistuu hienosti, entäs nereus kikkailu?

    Äänestä

  • Mestari kirjoitti:

    Vesikiertoinen Lattia lämmitys on markkinamiesten hömpötystä. Vettä ei kannata kierrättää asunnossa turhaa, riskit vähenee. Ja entäs kesällä kun pitäisi pitää kosteatilojen lattiat lämpimänä sähköllä onnistuu hienosti, entäs nereus kikkailu?

    vesikiertoinen lattialämmitys on huomattavasti mukavampi. Tietysti riskejä on, mutta niinhän rakentamisessa aina - huolellisuus ja suunnitelmallisuus ovat valttia, sekä tietysti maltti.

    Äänestä

  • Thermo kirjoitti:

    vesikiertoinen lattialämmitys on huomattavasti mukavampi. Tietysti riskejä on, mutta niinhän rakentamisessa aina - huolellisuus ja suunnitelmallisuus ovat valttia, sekä tietysti maltti.

    Mitä eroa on lämpiääkö betonilattia lämpimämmällävedellä vai sähköllä ?
    Itselläni on pintabetonilattia noin 16 m3 eli 40000 kg ei tarvitse grillata lattiaa termostaatit on 20 asteessa yösähköllä.

    Äänestä

  • Mestari kirjoitti:

    Vesikiertoinen Lattia lämmitys on markkinamiesten hömpötystä. Vettä ei kannata kierrättää asunnossa turhaa, riskit vähenee. Ja entäs kesällä kun pitäisi pitää kosteatilojen lattiat lämpimänä sähköllä onnistuu hienosti, entäs nereus kikkailu?

    Puhutaan 14 vuoden takaisinmaksuajasta minkä ei pitäisi olla mitenkään pitkä kun puhutaan talosta jossa tullaan asumaan vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja.
    Vesikiertoinen ei ehkä ole mukavampi mutta antaa vpauden valita millä lämmittää. Vesikiertoisen rakentava voi lämmittää sähköllä, puulla, öljyllä, kaukolämmöllä, auringolla tai pelletillä. Suoralla sähköllä lämmittävä on kiinni sähkössä ja maksaa kiltisti sen minkä sähköyhtiö keksii sähköstä veloittaa.
    Kosteisiin tiloihin voi lisäksi vetää sähkövastukset tai sitten kytkeä sinne erillisen vesikierron. Lämmintä käyttövettä on kuitenkin tuotettava joten kattila pysyy lämpimänä vuoden ympäri.

    Äänestä

  • Putkimies kirjoitti:

    Puhutaan 14 vuoden takaisinmaksuajasta minkä ei pitäisi olla mitenkään pitkä kun puhutaan talosta jossa tullaan asumaan vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja.
    Vesikiertoinen ei ehkä ole mukavampi mutta antaa vpauden valita millä lämmittää. Vesikiertoisen rakentava voi lämmittää sähköllä, puulla, öljyllä, kaukolämmöllä, auringolla tai pelletillä. Suoralla sähköllä lämmittävä on kiinni sähkössä ja maksaa kiltisti sen minkä sähköyhtiö keksii sähköstä veloittaa.
    Kosteisiin tiloihin voi lisäksi vetää sähkövastukset tai sitten kytkeä sinne erillisen vesikierron. Lämmintä käyttövettä on kuitenkin tuotettava joten kattila pysyy lämpimänä vuoden ympäri.

    Jos vaikka tulee tilanne että joudut myymään talosi, esim. työpaikan takia muutto, niin jää säästöt saamatta. Eipä paljon myyntihintaa nosta esim. maalämpö tms.
    Alkuperäisessä kysymyksessä verrattiin poistoilmalämpöpumppua, useimmat sijoittavat sen kodinhoitohuoneeseen...laitappa siihen sitten aikanaan öljyopoltin tilalle :)
    Jos taas rakennetaan erillenen tekninen tila, niin taas tulee lisäkustannuksia muutaman neliön verran. --> edelleen pidentää takaisinmaksuaikaa.
    Naapuriin rakennetaan juuri maalämpöpumppu systeemiä "kustannuksista piittaamatta", porakaivot yms. ja kun se pumppu sijoitetaan eteiseen niin vaikea siihenkin on myöhemmin toista systeemiä laittaa.

    Lisäksi kannattaa miettiä sitä että että jos muulla systeemillä säästää sähkölaskussa esim 1/3, niin kyllä se sähkön hinnan nousu vaikuttaa silti mukavasti....ja suomessa käytetään niin paljon sähköä, että valtion on pakko jotenkin reagoida jos hinnat ovat pilvissä. Olemme kohta kaikki konkurssissa jos hinnat karkaavat.

    Äänestä

  • Mestari kirjoitti:

    Mitä eroa on lämpiääkö betonilattia lämpimämmällävedellä vai sähköllä ?
    Itselläni on pintabetonilattia noin 16 m3 eli 40000 kg ei tarvitse grillata lattiaa termostaatit on 20 asteessa yösähköllä.

    Eli korsussasi on käytännössä aina alle 20 asteen sisälämpötila. Illalla kun laatta on hieman jäähtynyt taitaa jo tehdä mieli laittaa raasua kamiinaan. :-) Vai tarkoititko, että kesällä 20 astetta yösähköllä riittää???

    Äänestä

  • Pasanen kirjoitti:

    Jos vaikka tulee tilanne että joudut myymään talosi, esim. työpaikan takia muutto, niin jää säästöt saamatta. Eipä paljon myyntihintaa nosta esim. maalämpö tms.
    Alkuperäisessä kysymyksessä verrattiin poistoilmalämpöpumppua, useimmat sijoittavat sen kodinhoitohuoneeseen...laitappa siihen sitten aikanaan öljyopoltin tilalle :)
    Jos taas rakennetaan erillenen tekninen tila, niin taas tulee lisäkustannuksia muutaman neliön verran. --> edelleen pidentää takaisinmaksuaikaa.
    Naapuriin rakennetaan juuri maalämpöpumppu systeemiä "kustannuksista piittaamatta", porakaivot yms. ja kun se pumppu sijoitetaan eteiseen niin vaikea siihenkin on myöhemmin toista systeemiä laittaa.

    Lisäksi kannattaa miettiä sitä että että jos muulla systeemillä säästää sähkölaskussa esim 1/3, niin kyllä se sähkön hinnan nousu vaikuttaa silti mukavasti....ja suomessa käytetään niin paljon sähköä, että valtion on pakko jotenkin reagoida jos hinnat ovat pilvissä. Olemme kohta kaikki konkurssissa jos hinnat karkaavat.

    Kyllä nyt helkkarissa talossa oleva tekniikka vaikuttaa talon myyntihintaan! Ostajahan voi suoraan laskea kuinka paljon enemmän talosta voi maksaa kun kuukausittaiset käyttökulut putoavat vaikkapa kolmanneksella.
    Tekninen tila vie aina muutaman neliön, siitä ei pääse mihinkään. Kuitenkin se voisi olla tila jonne keskittää kaikki talotekniikka ilman että sitä piilotella milloin mihinkin kaappiin.
    Valtio ei tule tulemaan vastaan sähkön hinnassa. Sähkö on nykyisin markkinatavaraa ja sen tuotantoa säädellään mm ilmastosopimuksin. Keskitalvella käynnistettävien hiilivoimaloiden käytöstä joutuu maksamaan "ympäristösakkoa" ja sen sakon lopullinen maksaja on sähkönkuluttaja. Lisäksi valtio on sitoutunut lisäämään uusiuituvan energian käyttöä ja sähkössä tämän osuus on alle kolmannes (vesi, turve, puu).

    Äänestä

  • Esim. Nibe 410P:n markkinahinta on noin 4500 €. Tunnut pyöristävän hintojen haluamaasi suuntaan niin kuin paraskin edustaja.

    Äänestä

  • HaLe kirjoitti:

    Esim. Nibe 410P:n markkinahinta on noin 4500 €. Tunnut pyöristävän hintojen haluamaasi suuntaan niin kuin paraskin edustaja.

    Vaikket ehkä usko niin vakavissani harkitsin pilppiä talon lämmönlähteeksi...tuo oli hinta minkä sain tingittyä parista eri paikasta Riihimäen seudulla. Päätökseen vaikutti myös se että tuttavilla/muillakaan ei ole hirveän paljon kokemuksia noista, enkä viitsinyt lähteä toimimaan pioneerina.
    Lisäksi ennakkoon tuntui siltä, että tehdään tämä harjoitustalona ensin myyntiin, ja sitten se seuraava lopulliseksi asunnoksi :) Nyt kyllä tuntuu siltä ettei taida toista rumbaa jaksaa, mutta ei silti harmita lämmönlähteen valinta.
    Kuulin hiljattain että naapurin 150m2 taloon tulee pilppi, mutta raitisilmaventtiilein...sittenhän voidaan vertailla ainakin sähkökulutusta.

    Äänestä

  • Hrrrrr kirjoitti:

    Eli korsussasi on käytännössä aina alle 20 asteen sisälämpötila. Illalla kun laatta on hieman jäähtynyt taitaa jo tehdä mieli laittaa raasua kamiinaan. :-) Vai tarkoititko, että kesällä 20 astetta yösähköllä riittää???

    Et lukenut tarkkaan 40000kg betonia kun se on 20 asteinen niin riittää koko päivän ja on mukava.
    Termostaatit on nyt noin 1-2 tuntia päällä klo 10-12.Kovalla pakkasella lattia voi kytkeä päiväkäytölle 1 napista. Ei ole tosin ollut päällä koskaan kun on lämpö riittänyt muutenkin.
    Sähkön koko kulutus on ollut 21-24000kwh/a
    Talo 165 lämmin talli 40m2 5 hengen talous.
    Siitä voi laskea.Halpaa on
    Kesällä ei tarvitse koskea mihinkään nappulaan jos ei kiinosta, tekniikka hoitaa.

    Äänestä

  • Mestari kirjoitti:

    Et lukenut tarkkaan 40000kg betonia kun se on 20 asteinen niin riittää koko päivän ja on mukava.
    Termostaatit on nyt noin 1-2 tuntia päällä klo 10-12.Kovalla pakkasella lattia voi kytkeä päiväkäytölle 1 napista. Ei ole tosin ollut päällä koskaan kun on lämpö riittänyt muutenkin.
    Sähkön koko kulutus on ollut 21-24000kwh/a
    Talo 165 lämmin talli 40m2 5 hengen talous.
    Siitä voi laskea.Halpaa on
    Kesällä ei tarvitse koskea mihinkään nappulaan jos ei kiinosta, tekniikka hoitaa.

    Kuinka paksun lattian tuolla määrällä saa?

    Äänestä

  • ...tuo ihan oikein tehty?
    Öljylämmitys ei voi olla kallein vaihtoehto, jotenkin pistää silmään. Tekniselle tilalle löytyy myös muuta käyttöä kuin kattilalle.
    Ja toiseksi takaisinmaksuaika järjestelmälle saa olla talonikäinen.
    Vesikiertoinen järjestelmä on ikäänkuin vakuutus, jää vaihtoehto vaihtaa energianlähdettä jos sähkö kallistuu. Suorassa ei ole vaihtoehtoa ja "vahinko" on kjärsittävä omissa nahoissaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Taavi kirjoitti:

Olisko kellään tietoa, paljonko on perustamiskustannuksissa eroa, jos laittaa lattialämmön sähköllä joko poistoilmalämpöpumppu vesikiertoinen lattialämmitys, tai vaihtoehtoisesti ilmalämpöpumppu lattialämmitys sähkökaapeleilla. Lämmitettävää lattia-alaa olisi noin 180 m2.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu