mikään ei ole niin ahdistavaa,kuin olla yksin silloin kun itse sitä ei valitse.
itsekseen oleminen on hyvinkin mukavaa silloin kun itse päättää että tahtoo olla vain ihan rauhassa ja latailla akkuja. mutta silloin kun olisi meno päällä, eikä mistään sit kuitenkaan löydy ketään, on hyvin ahdistavaa.
minulla koko viikko on mennyt taas aikalailla yksin oleillessa... eikä todellakaan omasta tahdosta.
en pidä siitä etteivät yhdessä tehdyt suunnnitelmat kuitenkaan toteudu suunnitelmien mukaan..... pettymys satuttaa. en ymmärrä ollenkaan mikä on kavereille yleensäkin niin tärkeää että voi perua jo tehtyjä suunnitelmia ihan ongelmitta... ja yhä uudelleen ja uudelleen vaikka kuinka huomaisivat että toiseen tuollainen sattuu.
tahdoin vain hieman avautua.
itsekseen oleminen on hyvinkin mukavaa silloin kun itse päättää että tahtoo olla vain ihan rauhassa ja latailla akkuja. mutta silloin kun olisi meno päällä, eikä mistään sit kuitenkaan löydy ketään, on hyvin ahdistavaa.
minulla koko viikko on mennyt taas aikalailla yksin oleillessa... eikä todellakaan omasta tahdosta.
en pidä siitä etteivät yhdessä tehdyt suunnnitelmat kuitenkaan toteudu suunnitelmien mukaan..... pettymys satuttaa. en ymmärrä ollenkaan mikä on kavereille yleensäkin niin tärkeää että voi perua jo tehtyjä suunnitelmia ihan ongelmitta... ja yhä uudelleen ja uudelleen vaikka kuinka huomaisivat että toiseen tuollainen sattuu.
tahdoin vain hieman avautua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yks "kaveri" pyysi minua oikein viikonloppuna kylään... noh seuraavana päivänä sitte ilmotti, että ei käykkään kun hänellä on menoa (eli tod näk lähtee baariin kaverinsa kanssa). Ei siinnä muuten mitään, mutta ei ollut ensimmäinen kerta.
Olen kait vaan varasuunnitelma.
Nyttekin ois viikonloppu vapaata, mutta ei auta kuin yksin touhuta. Ei ole ketään jota pyytäis johonkin, tai joka pyytäis johonkin.
Minusta sinä vaikutat ihan hyvältä tyypiltä...
Kannattaisi laajentaa ympyröitä jos sulla on tuollaisia kavereita.
Itselläkin oli pienellä paikkakunnalla vaikea löytää samanhenkisiä ihmisiä. Onneksi oli muutama ja nettitutut päälle.
Mun ongelma on, että kukaan ei tunne minua ja minä en tunne ketään.
Tää pien paikkakunta on myöskin kirous.
Pitäs taas alkaa hommaan vissiin enempi nettituttuja.
perseestä tollainen.
tuttua.
Jätetyt ystävät?
kuulostaa hyvältä. mut olisko kuitenkin hylätyt ystävät ? katkerat hylätyt ystävät ?
:D
:P
Kerho tapaamiset ois niinkö siin leffas (hitto ku en muista nimee, mut ne oli hylättyjä vaimoja).
jep, muistan nähneeni kyseisen elokuvan monia kertoja :D en kyllä kanssakaan nimeä juuri nyt muista :o
voi kuinka vapauttavaa onkaan olla ääneen katkera ilman että toiselta osapuolelta tulee samantien ' älä oo non negatiivinen ' -kommenttia. kiitos !
hankkia nettituttuja ja sitä kautta laajentaa ympyröitään.
Suomessa vaikea löytää samanhenkisiä ihmisiä varsinkin jos on varautunut eikä nauti baarimeininkistä.
Joku olisi minuakin joskus luullut sosiaalisesti estyneeksi ja ties miksi nuorempana kuin asuin pienellä paikkakunnalla. Tietysti ei se välttämättä isommalla ole yhtään helpompaa niiden kavereiden löytäminen.