Kertokaapa kokemuksia, jos omistatte leikatun
sakemanniuroksen. Minä harkitsen asiaa omalle
urokselleni, mutta ajattelin katsella,
millaiseksi herra muuttuu vuoden parin aikana (on
nyt kolmevuotias). Koska koira ei ole "kuin"
kotikoira, isää siitä ei varmaan tule ikinä, eli
sen suhteen leikkuu ei ole ongelma.
Mutta sitten olen kuullut nimenomaan
sakemanniuroksista, että niiltä saattaa karva
ruveta lähtemään steriloinnin jälkeen, pitäneekö
paikkansa?
Minkähän verran lie koirat ymmärtää puhetta,
eilen mainitsin miehelle, että pitäisköhän
harkita koiran leikkaamista ja jopa rauhottui
koiruus tänään lenkillä, eli ei ollut vallan
hirveää kuolaamista, nuuskimista, vinkumista
juoksunarttujen perään:))
Niin, tämä leikkuuttaminen olisi nimenomaan sen
takia, josko tuo edellä mainittu
jokakeväinen/syksyinen vouhotus (lisääntyy vaan
joka vuosi) juoksunarttujen perään vähän
rauhottuisi. Mutta voihan tämä rauhottua varmaan
iän myötäkin, vai?
sakemanniuroksen. Minä harkitsen asiaa omalle
urokselleni, mutta ajattelin katsella,
millaiseksi herra muuttuu vuoden parin aikana (on
nyt kolmevuotias). Koska koira ei ole "kuin"
kotikoira, isää siitä ei varmaan tule ikinä, eli
sen suhteen leikkuu ei ole ongelma.
Mutta sitten olen kuullut nimenomaan
sakemanniuroksista, että niiltä saattaa karva
ruveta lähtemään steriloinnin jälkeen, pitäneekö
paikkansa?
Minkähän verran lie koirat ymmärtää puhetta,
eilen mainitsin miehelle, että pitäisköhän
harkita koiran leikkaamista ja jopa rauhottui
koiruus tänään lenkillä, eli ei ollut vallan
hirveää kuolaamista, nuuskimista, vinkumista
juoksunarttujen perään:))
Niin, tämä leikkuuttaminen olisi nimenomaan sen
takia, josko tuo edellä mainittu
jokakeväinen/syksyinen vouhotus (lisääntyy vaan
joka vuosi) juoksunarttujen perään vähän
rauhottuisi. Mutta voihan tämä rauhottua varmaan
iän myötäkin, vai?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä ei ainakaan loppunut kiinnostus
juoksuisiin narttuihin YHTÄÄN. Pari kertaa jopa
pääsi (ovela kun oli) astumaankin juoksuisen
nartun,eihän siitä tietenkään mitään pentuja
tullut,poika vaan haluaa hurvitella.Mutta se
vahtiminen jatkuu edelleen koska koirat jäävät
kiinni, etteivät pääse väkisin repimään itseään
irti.
Ikä ei vaikuta uroksen ns.
liikamaskuliinisuuteen, jollaisesta
sinunkin sakemannisi kärsii (sananmukaisesti).
Eli leikkaus kannattaa. En tiedä tästä rodusta,
mutta meillä on ollut useampia leikattuja narttuja
ja yksi leikattu uros - karva on kyllä tullut
hiukan pehmeämmäksi ja runsaammaksi, voi olla,
että lähtee vähän enemmän, mutta ne on mielestäni
pikkujuttuja leikkauksen hyödyn rinnalla.
Minulla on 6-vuotias spk-uros joka kastroitiin
alkuvuodesta juuri tämän jatkuvan
juoksuaikavouhotuksen vuoksi (joka muuten aina
vaan paheni vuosi vuodelta). Koirani oli
leikkauksen jälkeen tosi rauhallinen monta
viikkoa mutta nyt se on kyllä alkanut taas
palautua omaksi vilkkaaksi itsekseen. Pääasia
kuitenkin oli se että nyt se ei enään nuoleskele
puolta tuntia jokaista kusiläikkää maassa eikä
vingu sisällä koko aikaa ja kulje rauhattomasti
edestakaisin, kastroinnin myötä koirani on saanut
jonkinlaisen mielenrauhan...
Ainut huono puoli kastraation myötä on se että
koirani meinaa seota nälkäänsä koko ajan, 24
tuntia vuorokaudessa. Kuolaa saa pyyhkiä
lattialta jatkuvasti. Mutta enemmän kastraatiosta
oli kuitenkin hyötyä kuin haittaa, joten
suosittelen lämpimästi.
Niin, turkista vielä sen verran että sen suhteen
ei ole tapahtunut ainakaan vielä minkäänlaista
muutosta.
Kiitos vaan vastauksista1 Kuten kirjottelin,
asialla ei ole hengenhätä vaan katselen vielä
miten poika kehittyy. Ja pari päivää on ollut
aika rauhallista, josko se ymmärsi mitä
tarkottaa "pallit pois" :))