Onko kenelläkään kokemusta? Tuo sivuvaikutusluettelo vaikutti tosi pahalta.
EFEXOR DEPOT 75 mg
Hain juuri apteekista
14876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Söin kyseistä lääkettä pari vuotta annoksella 150 mg/vrk. Ei ollut sivuvaikutuksia, mutta pikku hiljaa lääke lakkasi tehoamasta. Lopetin lääkityksen kerralla eikä ollut vaikeuksia.
Ensimmäisellä kerralla oli aika pahat sivuoireet ekat pari viikkoa, mutta niiden loputtua lääke auttoi hyvin. Energiaa oli ja sain asioita hoidettua. Myös ahdistus hellitti ja pystyin taas piiiiitkästä aikaa viettämään jonkunlaista sos.elämää. Paino myös tippui reilusti lyhyessä ajassa.
Nyt toista kertaa lääke käytössä ja sivuoireita ei ole ollut, muttei myöskään mitään hyötyä. Aika monella kuulemma hiipuu tuo vaikutus ennen pitkään ja lopetus voi olla TODELLA rankkaa.
Jokaisessa mielialalääkkeessä on useita eri sivuvaikutuksia. Mutta se ei tarkoita sitä että ne tulisivat juuri sinulle. Kokeilemalla selviää, tarkkaile itseäsi! Juttele lääkärillesi..
Olen syönyt ko. lääkettä, enkä saanut siitä kovinkaan vakavia sivuvaikutuksia...alussa ne voivat olla voimakkaampia, joten kannattaa odottaa hetki, muutama viikko, jollei oireet ole vakavia.
Kyllä efellä voi tulla mielenkiintoisia sivuvaikutuksia alussa ja silloin, jos myöhemmin unohtaa ottaa lääkkeen. Toisaalta ne vierot myös toimii muistukkeena, jos on unohtanu ottaa. Ei ne silti ole pahoja, kun ei tule ahdistusta, tms. kuten jollain toisella lääkkeellä; -mulle ainakin tuli hetkittäin, -Siprasta... Onko jollain muulla samaa havaintoa?
>> muttei myöskään mitään hyötyä. >>
-Öö, tota noin, mitä tarkoitat, "ettei mitään hyötyä"? Tarkoitatko, ettei siis samaa tehoa kuin ekalla kertaa, ensimmäisen aloituksen jälkeen?
Itsellä sama havainto, mutta halusin kuitenkin vaihtaa takaisin Efe:een, kun olin välillä kokeillut Sipralexia ja Cymbaltaa; niiden vaikutukset olivat todella paha pettymys, kun ei tullut mitään piristävää vaikutusta.
Nyt menee 300mg Efee päivässä ja olo on ainakin suht erehdyttävästi "normaali", vaikka edelleenkään en ole saanut toimintakykyä käyntiin. No, pystyypähän kuitenkin olemaan melko hyvin; ei ole itkukohtauksia, eikä toisaalta sellaista tunteettomuuden tunnetta, joka tuli, ainakin Siprasta; tunsi itsensä öpaut zombiksi, varsinkin alkuvaiheessa... Pystyn kuitenkin itkemäänkin, -siis sillai "normaalisti"; sekin on mielestäni hyvä juttu...
Minkälaisia kokemuksia muilla maseilla ja bipoilla...?
>>-Öö, tota noin, mitä tarkoitat, "ettei mitään hyötyä"? Tarkoitatko, ettei siis samaa tehoa kuin ekalla kertaa, ensimmäisen aloituksen jälkeen?>>
Aloitin taas Efen syönnin 7-8 viikkoa sitten enkä ole vielä huomannut mitään hyötyä tai vaikutusta, siis ikäänkuin en söisi lääkettä ollenkaan. Kokoajan on kauhee väsymys ja voimattomuus, ruokahalu on edelleen ihan vinksallaan, kotitöitä yms. en saa hoidettua, ja ylösnouseminen ja uloslähteminen ei onnistu ilman tuskaa ja ahdistusta. välillä tuntuu että on vielä kauheempi masennus kuin ennen lääkkeen uudelleenaloittamista.
Odottelen kuitenkin että jospa se alkaisi vielä toimimaan, onhan tuo 7-8 viikkoa aika lyhyt aika (vaikka viimeksi tehon huomasi lähes heti). Itse olisin valmis nostamaan 225een, mutta lääkärini ei suostu siihen koska viimeksi se aiheutti 'maanisuutta' ja lopulta täydellisen romahduksen. En haluasi kuitenkaan lopettaa lääkkeen käyttöä koska se on ainoa joka on tehonnut vaikeaan stressivatsaani, että sellainen hyöty kuitenkin! :)
Olen nyt syönyt puolitoista viikkoa ja ei tosiaan mitään ihmeempiä sivuvaikutuksia, ainoastaan yöunet hävis muutamaksi yksi. Eiköhän tämä tästä...
Olen käyttänyt Efeä useita vuosia. Se pitää ottaa säännöllisesti ja mieluiten aina samaan aikaan. Joskus on unohtunut ottaa ja on tullut inhottava huimaava olo ja jopa raivokohtauksia. Siis suorastaan hullu olo. Ei tuntunut kivalta - tietenkään. Muuten olen ollut tyytyväinen, sillä pysyn jotenkin toimintakykyisenä sen avulla. Annostusta on vähän laskettu, kun olen selvinnyt pienemmällä. Efehän on aika kallista tavaraa.
Käsittääkseni lopettamisen pitäisi tapahtua vähitellen. Riippuvuutta Efe ei kuitenkaan aiheuta eikä sen käyttäjiä pysty erottamaan katukuvasta ;)
Kiitti kaikille vastauksista. Vielä jahkailen päättämättömyyttäni tuon aloittamisen kanssa. Onkohan vielä syvempi suo edessä?
Tuskin on suo edessä. Yleensä lääkkeet auttavat enemmän kuin haittaavat. Lopetat, jos ei ole apua, mutta keskityt muihin asioihin, jos olosi paranee Efen avulla. Minä tuskin muistan käyttäväni sitä, vaikka joka päivä Efeä meneekin :)
Mulla on ollut Efexor 75mg käytössä jo maaliskuusta 2008 enkä ole todennut mitään haittavaikutuksia tosin annostusta nostettiin kuntoutustutkimuksen jälkeen 150mg aamuisin eikä sekään tuonut haittavaikutuksia. Toisena lääkityksenä oli mirtazapin joka aiheutti itsetuhoisuuden voimakasta kohoamista sen vaihdoin Surmontiliin niin ei enää hätää. Tänään ja perjantaina uniyksikkössä käynnit sitten lääkäri mutta veikkaan että se käynti menee ensi vuoden puolelle. Kuntoutustutkimuksesta tuli kuusi erillaista diagnoosia. Kolme oli mielenterveyden sairauksista ja toiset kolme selkä- ja muista nivelvaurioista.
Kyseinen lääke ei sopinut laisinkaan... Tuli todella kovat sivuvaikutukset; Unetti 24/7, oksetti, hikoilutti, lihosin. Toivottavasti kyseisestä lääkkeestä on sinulle apua! Jos ei ole niin kannattaa keskustella lääkkeen vaihtamisesta!
Hei.
Ite oon aiemmin syöny sepramia ja cipralexia, joista sivuoireina haluttomuutta, tuntoaistin katoamista, impotenssia ja muuta kivaa.
Kärsin pitkäaikaisesta masennuksesta ja paniikkihäiriöstä ja tarvitsen ehdottomasti lääkitystä mutta en haluisi kuitenkaan luopua seksielämästäni.
Oiskohan efexor tässä suhteessa parempi vaihtoehto
Jos ei niin osaisko joku suositella jotain muuta lääkettä?
Tane on luultavasti mies, mutta mie olen nainen. Söin Efexoria 6 kk ja kadun sitä päivää lopunikääni kun ensimmäisen pillerin suuhuni pistin. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että seksihalut katosi kokonaan ja alapää oli aivan tunnottoman tuntuinen. Sain lääkkeestä hyvän avun masikseeni, mutta verenpaineeni kohosi niin hurjiin lukemiin, että jouduin lopettamaan sen käytön.
Lopetuksesta sitten helvetti alkoi, eikä ole päättynyt vieläkään, vaikka lopettamisesta on kulunut vuosi. Lääkkeen vähentäminen aloitettiin hyvin varovaisin askelin, pitkällä aikavälillä. Tämä ei kuitenkaan estänyt kamalien viekkareiden tuloa. Tällä hetkellä kärsin edelleenkin silmien liikuttelun aiheuttamista "sähkäreistä" ja päänsärystä. Lääkärit väittävät näiden kyllä menevän ohi, mutta itse olen sitä mieltä, että niiden olisi pitänyt jo loppua.
Tämän kokemuksen jälkeen en ole koskenut enää mihinkään masennusläkkeeseen ja nykyisin pärjäilen ihan hyvin niitä ilmankin.