Leena Rauhala ja huostaanotot
Lainaus:
Leena Rauhala ja huostaanotot
18.04.2008 21:51
Huomasin äskettäin, että Leena Rauhala (kd) on tehnyt hiljattain hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 260/2008 vp huostaanotetuista lapsista ja sijaisperheistä. Rauhalan viestin "ydinasiana" oli se, että lapsen edun mukaista olisi lähes aina jäädä pysyvästi sijaisvanhemmille, ja sijaisvanhemmista puhuttiin kysymyksessä ikään kuin lapsen "oikeina" vanhempina.
Tällainen lähtökohta on loukkaava ja vastoin Suomen allekirjoittamia ihmisoikeussopimuksia. Rauhala ei lainkaan ota huomioon, että lapsia joutuu huostaanotetuiksi ja sijaisperheisiin sijoitetuksi myös tilanteissa, joissa biologiset vanhemmat eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen lastaan kohtaan, vaan ovat esimerkiksi taloudellisen tilanteen tai asuntotilanteen vuoksi hankalassa välikädessä.
On myös tapauksia, joissa on ollut aiheeton rikosepäily ja biologisten vanhempien maine oikeudessa puhdistettu, mutta käsittämättömän vaikea kamppailu lapsen tai lasten saamiseksi takaisin ollut käytävänä. Lisäksi on tilanteita, joissa lapsi otetaan äidiltään huostaan, mutta lapsen isää ei katsota ensisijaiseksi sijoituspaikaksi huolimatta siitä, vaikkei tämän taustassa olisi mitään haittatekijöitäkään lapsen huoltajuutta ajatellen. Lapsia on otettu tällaisissa tilanteissa vieraisiin sijaisperheisiin ja molempien biologisten vanhempien tapaamisoikeuksia omaan lapseensa on alusta alkaen voimakkaasti rajoitettu ja yritetty "juurruttaa" lasta väärään paikkaan.
Päinvastoin kuin Rauhala antaa ymmärtää, sijoituksissa pitäisi ennemminkin pyrkiä väliaikaisuuteen kuin pysyvyyteen ja lapsen kontaktit oikeisiin biologisiin vanhempiinsa, samoin kuin sukulaisiinsa tulisi pyrkiä turvaamaan alusta alkaen. Monet sijoitustapaukset ovat myös niin räikeitä, että lapset joutuvat pitkäksi aikaa eroon myös sisaruksistaan eikä sellainenkaan ole harvinaista, että lapsen yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin on estelty vastoin tämän tahtoa. Huostaanottoja ja sijaisvanhemmuuksia ei tule käyttää salatienä adoptioon ja lasten tarjoamiseen lapsettomille rikkaammille pariskunnille omiksi.
Jos sosiaalihuollon ja sijoitusten pääasiallinen maine lokaantuu "pakkoadoptiokoneistoksi" tai oikaisemattomien vääryyksien tyyssijaksi, niin eräänä sivuseurauksena on myös se, että entistä harvemmat apua tarvitsevat vanhemmat uskaltavat oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä minnekään lastenhoitoon vaikuttavissa ongelmissaan. Ison-Britannian sosiaalihuoltokoneistoa salaisine perheoikeuspäätöksineen ja pakkoadoptioineen on kammoksuttu niin, että sen vuoksi on paettu ulkomaille!
http://www.kd.fi/KD/www/fi/osallistu/mielipide/index.php
Lainaus:
Leena Rauhala ja huostaanotot
18.04.2008 21:51
Huomasin äskettäin, että Leena Rauhala (kd) on tehnyt hiljattain hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 260/2008 vp huostaanotetuista lapsista ja sijaisperheistä. Rauhalan viestin "ydinasiana" oli se, että lapsen edun mukaista olisi lähes aina jäädä pysyvästi sijaisvanhemmille, ja sijaisvanhemmista puhuttiin kysymyksessä ikään kuin lapsen "oikeina" vanhempina.
Tällainen lähtökohta on loukkaava ja vastoin Suomen allekirjoittamia ihmisoikeussopimuksia. Rauhala ei lainkaan ota huomioon, että lapsia joutuu huostaanotetuiksi ja sijaisperheisiin sijoitetuksi myös tilanteissa, joissa biologiset vanhemmat eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen lastaan kohtaan, vaan ovat esimerkiksi taloudellisen tilanteen tai asuntotilanteen vuoksi hankalassa välikädessä.
On myös tapauksia, joissa on ollut aiheeton rikosepäily ja biologisten vanhempien maine oikeudessa puhdistettu, mutta käsittämättömän vaikea kamppailu lapsen tai lasten saamiseksi takaisin ollut käytävänä. Lisäksi on tilanteita, joissa lapsi otetaan äidiltään huostaan, mutta lapsen isää ei katsota ensisijaiseksi sijoituspaikaksi huolimatta siitä, vaikkei tämän taustassa olisi mitään haittatekijöitäkään lapsen huoltajuutta ajatellen. Lapsia on otettu tällaisissa tilanteissa vieraisiin sijaisperheisiin ja molempien biologisten vanhempien tapaamisoikeuksia omaan lapseensa on alusta alkaen voimakkaasti rajoitettu ja yritetty "juurruttaa" lasta väärään paikkaan.
Päinvastoin kuin Rauhala antaa ymmärtää, sijoituksissa pitäisi ennemminkin pyrkiä väliaikaisuuteen kuin pysyvyyteen ja lapsen kontaktit oikeisiin biologisiin vanhempiinsa, samoin kuin sukulaisiinsa tulisi pyrkiä turvaamaan alusta alkaen. Monet sijoitustapaukset ovat myös niin räikeitä, että lapset joutuvat pitkäksi aikaa eroon myös sisaruksistaan eikä sellainenkaan ole harvinaista, että lapsen yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin on estelty vastoin tämän tahtoa. Huostaanottoja ja sijaisvanhemmuuksia ei tule käyttää salatienä adoptioon ja lasten tarjoamiseen lapsettomille rikkaammille pariskunnille omiksi.
Jos sosiaalihuollon ja sijoitusten pääasiallinen maine lokaantuu "pakkoadoptiokoneistoksi" tai oikaisemattomien vääryyksien tyyssijaksi, niin eräänä sivuseurauksena on myös se, että entistä harvemmat apua tarvitsevat vanhemmat uskaltavat oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä minnekään lastenhoitoon vaikuttavissa ongelmissaan. Ison-Britannian sosiaalihuoltokoneistoa salaisine perheoikeuspäätöksineen ja pakkoadoptioineen on kammoksuttu niin, että sen vuoksi on paettu ulkomaille!
http://www.kd.fi/KD/www/fi/osallistu/mielipide/index.php
Vastaukset 5
Vanhimmat
täällä keväällä. Myös itse olin henkilökohtaisesti yhteydessä Rauhalaan hänen esityksestään.
30 § Asiakassuunnitelma, 3. mom.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon !!!tavoite perheen jälleenyhdistämisestä!!!. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
tekemättä tai sen teko jää vaillinaiseksi. Tärkeät tavoitteet jäävät kokonaan kirjaamatta!
Keskustelin jokin aika sitten vanhempien kanssa, joiden lapsille oli suunniteltu puolen vuoden sijoitusaikaa. Syyt koko operaatioon olivat hyvin hämärät ja kirjavat, mutta onneksi joku oli tajunnut varoittaa vanhempia laittamasta nimeään mihinkään paperiin, jos asiakassuunnitelmaa ei tehdä samalla kerralla, eikä siihen ole SELKEÄSTI kirjattu asioita, jotka VANHEMPIEN TULISI MUUTTAA, että LAPSET VOISIVAT KOTIUTUA 6 kk:n jälkeen.
Vanhemmat olivat kysyneet seuraavassa palaverissa sossulta suoraan, että jos allekirjoitamme tämän tällaisenaan, onko mahdollista, että lapsia ei palauteta ikinä. Ihme tapahtui: sossu myönsi, että kyllä se on mahdollista.
Tämän johdosta papereita ei ole vieläkään allekirjoitettu tuon perheen kohdalla. Tilanne roikkuu ilmassa ja koko perhe on hyvin epätietoinen sossun aikomuksista ja seuraavasta liikkeestä.
Eihän laillisia syitä ole olemassakaan, jos sossut eivät osaa kertoa, mitä vanhempien on tehtävä huostaanoton syiden poistamiseksi!
esille ottamisessa oli hänen omien sanojensa mukaan se, että ystäväsijaisperheessä olevaa lasta ei vahingossakaan kotiutettaisi, koska "vanhemmat eivät vuosiin ole osoittaneet mielenkiintoa lasta kohtaan".
Onhan niitä sellaisiakin vanhempia, mutta kyllä väkisin tulee mieleen, onko juuri heillekään tarjottu oikeaa päihdekuntoutusta, koska mitä ilmeisimmin niistä oli kyse tuossa huostaanotossa. Koska niitäkin tapauksia on, että vanhemmat leimataan millä-sattuu-perusteilla, nujerretaan henkisesti ja sen jälkeen jätetään yksin.
Niin kauan kun käräjäoikeudet eivät käsittele huostaanottoasioita, ei kerta kaikkiaan voi olla varma, mikä perheen todellinen tilanne on. Siksi oli edesvastuutonta Rauhalalta lietsoa asenteita kotiuttamisen vastaisiksi, koska se ei missään tapauksessa ole helppoa nykyisinkään. En millään jaksa uskoa, että hän tietää nimenomaan biologisten vanhempien kannalta ja tilanteesta kaikkea, vaikka tietysti on tietävinään.
Poliitikoilla on usein melko yksisilmäinen näkökanta asioihin, sorry yleistys mutta tällaiseen olen törmännyt. Tietysti asiat eivät ole helppoja, mutta hieman perehtymistä poliitikoilta asioista odottaisi.
Viime syksynä kuuntelin Rauhalaa, hän oli Tampereella pormestariehdokkaana. Väsynyttä ja ponnetonta olivat perusteet jo moniin asioihin. Se terveys- ja sosiaalikysymysten tulevaisuusnäkemyskin jota olen aiemmin hänessä ihaillut tuntui olevan poissa. Varmaan ikäkin vaikuttaa jo, taitaa olla n. 70 v. paikkeilla.
Uskon, että Rauhalalla on tässä ollut joku taustaryhmä tuomassa asiaa ja hän on ilman omaa ajattelua vienyt sitä eteenpäin.