Olet jo jonkin aikaa kuunnellut opetuksiani ja mietit, missä määrin ne ovat yhdistettävissä maailman valtauskontoihin, kristinuskoon, buddhalaisuuteen tai islamilaisuuteen.
En opeta mitään uskontoa. En opeta mitään uutta. Opetan kaikkien oppien ydinajatuksia. Minä olen kaikkien oppien olemus. Kaikkien uskontojen tarkoitus on auttaa ihmistä löytämään Jumala.
Minä olen luonut maailman ja ihmiset. Tiedän, mitä maailma tarvitsee. Tiedän, mitä sinä tarvitset, voidaksesi lopulta saavuttaa päämääräsi.
Sinulle, joka olet kristitty, sanon, että Kristus oli monessa suhteessa erilainen kuin mitä perimätieto opettaa. Minun ja kristuksen opetuksien välillä ei ole eroa. Kristus tunsi ja opetti karman lakia yhtä hyvin kuin kuoleman ja jälleensyntymän vuorottelua. Hän puhui selkeästi ikuisesta elämästä, koska hän tunsi tuonpuoleisen tietoisesti ja saattoi sen tähden puhua siitä.
Hän ei puhunut helvetistä, sillä hän tiesi, ettei sitä ole. Hän puhui pikemminkin kahleista, joita ihminen luo tietämättömyytensä vuoksi ollakseen sidottu tekojensa seurauksiin.
Kristus oli ankara kasvissyöjä. Hän söi tuskin edes keitettyjä kasviksia vaan ravitsi itseään pääasiassa marjoilla, juurilla, hedelmillä ja siemenillä. Hän ei nauttinut alkoholia.
Tällä haluan sanoa, että älä KOSKAAN kiinnitä huomiota uskontoja erottaviin, vaan PELKÄSTÄÄN niitä yhdistäviin seikkoihin.
Buddha, Muhamed, Kristus ja Zarathustra olivat jumalihmisiä, jotka julistivat pyhiä oppeja ja saivat lukemattomat ihmiset tekemään parannuksen.
Punnitse tarkkaan, mutta älä tuomitse. Kulje Jumalan luokse sitä tietä jota uskontosi opettaa – ja kun näet KAIKISSA olennoissa ja esineissä Jumalan, olet toteuttanut uskontosi opetukset.
Kaikki muu on koristetta.
En opeta mitään uskontoa. En opeta mitään uutta. Opetan kaikkien oppien ydinajatuksia. Minä olen kaikkien oppien olemus. Kaikkien uskontojen tarkoitus on auttaa ihmistä löytämään Jumala.
Minä olen luonut maailman ja ihmiset. Tiedän, mitä maailma tarvitsee. Tiedän, mitä sinä tarvitset, voidaksesi lopulta saavuttaa päämääräsi.
Sinulle, joka olet kristitty, sanon, että Kristus oli monessa suhteessa erilainen kuin mitä perimätieto opettaa. Minun ja kristuksen opetuksien välillä ei ole eroa. Kristus tunsi ja opetti karman lakia yhtä hyvin kuin kuoleman ja jälleensyntymän vuorottelua. Hän puhui selkeästi ikuisesta elämästä, koska hän tunsi tuonpuoleisen tietoisesti ja saattoi sen tähden puhua siitä.
Hän ei puhunut helvetistä, sillä hän tiesi, ettei sitä ole. Hän puhui pikemminkin kahleista, joita ihminen luo tietämättömyytensä vuoksi ollakseen sidottu tekojensa seurauksiin.
Kristus oli ankara kasvissyöjä. Hän söi tuskin edes keitettyjä kasviksia vaan ravitsi itseään pääasiassa marjoilla, juurilla, hedelmillä ja siemenillä. Hän ei nauttinut alkoholia.
Tällä haluan sanoa, että älä KOSKAAN kiinnitä huomiota uskontoja erottaviin, vaan PELKÄSTÄÄN niitä yhdistäviin seikkoihin.
Buddha, Muhamed, Kristus ja Zarathustra olivat jumalihmisiä, jotka julistivat pyhiä oppeja ja saivat lukemattomat ihmiset tekemään parannuksen.
Punnitse tarkkaan, mutta älä tuomitse. Kulje Jumalan luokse sitä tietä jota uskontosi opettaa – ja kun näet KAIKISSA olennoissa ja esineissä Jumalan, olet toteuttanut uskontosi opetukset.
Kaikki muu on koristetta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"En opeta mitään uskontoa. -- Opetan kaikkien oppien ydinajatuksia."
Yksi syistä, mikä sai minut päätymään hindulaisuuteen :) Jumalan syliin sopivat hindulaisuuden mukaan kaikki ihmiset uskontoon katsomatta.
> Jumalan syliin sopivat hindulaisuuden mukaan
> kaikki ihmiset uskontoon katsomatta.
Entäs me persoonattomuusfilosofit? (Termi lainattu Prabhupadalta.)
Prabhun mukaan me joudumme helvetillisille planeetoille buddhalaisen näkemyksemme johdosta (me kun emme ainoastaan elä harhassa, vaan jopa aktiivisesti kiellämme sielun ja Sielun olemassaolon).
Miten _sinun hindulaisuutesi_ asiaan suhtautuu?
Joudutteko te Prabhupadan mukaan helvetillisille planeetoille? Johan nyt! Jumalahan antaa jokaiselle Bhagavad Gitassa uskonvapauden. Ja muutenkin hindulaisuus on periaatteessa yhtä suvaitsevaisuutta.
Gitassa kuvaillaan kyllä syntisiä, itsekkäitä ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään korkeampiin voimiin. Minusta hartailla buddhalaisilla ei ole mitään tekemistä tämän kuvauksen kanssa. Pikemminkin mieleeni nousevat eräät kansainväliset nykypoliitikot... ;) (pahoittelen, etten ole vielä päässyt käännöstyössäni 16. lukuun asti):
Persons of demonic nature do not know what to do and what not to do. They neither have purity nor good conduct nor truthfulness.
They say: The world is unreal, without a substratum, without a God, and without an order. Sexual union of man and woman alone and nothing else causes the world.
Adhering to this wrong atheist view, these degraded souls — with small intellect and cruel deeds - are born as enemies for the destruction of the world.
Filled with insatiable desires, hypocrisy, pride, and arrogance; holding wrong views due to delusion; they act with impure motives.
Obsessed with endless anxiety lasting until death, considering sense gratification their highest aim, convinced that sense pleasure is everything;
Bound by hundreds of ties of desire and enslaved by lust and anger; they strive to obtain wealth by unlawful means for the fulfillment of sensual pleasures. They think:
This has been gained by me today, I shall fulfill this desire, I have this much wealth, and will have more wealth in the future;
That enemy has been slain by me, and I shall slay others also. I am the Lord. I am the enjoyer. I am successful, powerful, and happy;
I am rich and born in a noble family. Who is equal to me? I shall perform sacrifice, I shall give charity, and I shall rejoice. Thus deluded by ignorance;
Bewildered by many fancies; entangled in the net of delusion; addicted to the enjoyment of sensual pleasures; they fall into a foul hell.
Self-conceited, stubborn, filled with pride and intoxication of wealth; they perform service only in name, for show, and not according to scriptural injunction.
These malicious people cling to egoism, power, arrogance, lust, and anger; and hate Me who dwells in their own bodies and those of others.
Prabhupadan krishnatietoisuuttahan se oli juu.
Mutta tuosta Gitasta tuli mieleen, että kun siinä Krishna sanoo Arjunalle, että on okei tappaa jopa sukulaisiaan kun se nimittäin on Arjunan karma (merkityksessä kohtalo tai tehtävä), niin miten on ajateltu, että joku muu Krishnan seuraaja saa tietää oman karmansa (ja sen tuomat velvollisuudet ja rajoitukset)?
Arjunalla oli helppoa, koska Herra oli vieressä kertomassa miten toimia, mutta miten esimerkiksi sinä saat selville oman karmasi? Toimiiko homma niin, että jos olet upseeri-suvun vesa voit lahdata vihollisiasi, sillä se on sinun karmasi, mutta jos olet maajussin poika, tulee sinun olla lahtaamatta?
(Ja-has... pitää keskeyttää juttu, koska töllästä alkoi Frendit.)
:) Olennainen kysymys.
Jos luet Gitaa pitemmälle, huomaat, että Krishna perustelee Arjunalle juurta jaksain, miksi tappaminen on juuri siinä tilanteessa väkivallattomin ratkaisu.
1. Jos Arjunan hyveelliset joukot perääntyvät, paheelliset (dharman vastaiset) joukot voittavat ja maassa tulee vallitsemaan epäoikeudenmukaisuus. Siinä sitä väkivaltaa vasta olisikin!
2. Arjuna on luonteeltaan (kastiltaan) soturi, ja hänen tehtävänsä on siksi puolustaa niitä, jotka eivät ole sotureita. Hänet on myös siihen koulutettu. Velvollisuuttaan ei saa paeta, vaikka pelottaisikin. Siitä seuraisi suurta tuskaa myös Arjunalle itselleen, hän kun menettäisi maineensa ja asemansa tässä elämässä ja saisi riesakseen vielä velvollisuudenpettäjän ikävän karman!
Mitä omien velvollisuuksien tietämiseen tulee, puhuisin itse mieluummin dharmasta kuin karmasta (vaikka ne tietysti kietoutuvat erottamattomasti yhteen). Minun ensisijainen dharmani on olla hyvä vaimo ja hyvä kastini edustaja.
Kaikki ihmiset ovat jotain kastia tai ainakin sekoitus useita, sillä polveudumme kaikki samoista kantavanhemmista, ja kastit ovat menneet moneen kertaan sekaisin vuosituhansien varrella.
Itse katson kuuluvani pappiskastiin. En siksi, että vanhempani kuuluisivat siihen (äitini on selkeä käsityöläinen ja isäni soturi) vaan oman luonteeni perusteella. Krishna selittää tämänkin asian Gitassa: velvollisuudet määräytyvät kunkin oman luonteen mukaan. Minua on siis turha kutsua soturiksi, kun kerran olen uskontofriikki kirjoittajaluonne, vaikka isäni soturi olisikin.
Minun dharmani ei ole yletä johtotehtäviin tai puolustautua pyssy kourassa. Dharmani on mietiskellä ja kirjoittaa, auttaa muita henkisemmällä tasolla.
Jos haluat perehtyä aiheeseen, voin kuvailla sinulle eri kastien tunnuspiirteitä. Se ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin tuntea itsensä. Jos ajatus tappeluun joutumisesta ei yökötä sinua, sinussa on soturin piirteitä ja puolustautuminen on sinulle luontaista.
Dharmasi on yksinkertaisesti valjastaa oma luonne koko luomakunnan hyväksi.
> Mitä omien velvollisuuksien tietämiseen tulee,
> puhuisin itse mieluummin dharmasta kuin karmasta...
Ai juu, sehän olikin dharma.
______
Mutta sitten itse asiaan, eli tuohon ajatukseen eettisyyden suhteellisuudesta.
Buddhalaisuuden mukaan yhdellä ihmisellä voi olla erilaisia "eettisiä koodistoja" eri aikoina. Esim jokin mikä on kodillisen tekemänä hyvä teko, voi olla munkille pahasta, ja niin edelleen, joten sama yksilö voi joutua muuttamaan toimintaansa (ja sen perusteita) elämänsä aikana, riippuen hänen kulloisestakin hengellisestä pääharjoituksesta. Tämän takia buddhalaisuudessa ei ole "yhtä ja oikeaa" tapaa hahmottaa sitä, mikä on eettistä ja oikein.
Buddhalainen eettisyys on siis relativistista, ei absoluuttista. Mutta, ja tämä on oleellista, eettisyys on suhteessa kunkin yksilön sen hetkiseen hengelliseen pääharjoitukseen.
> Minun ensisijainen dharmani on olla hyvä vaimo
> ja hyvä kastini edustaja. Kaikki ihmiset ovat
> jotain kastia tai ainakin sekoitus useita,
> sillä polveudumme kaikki samoista
> kantavanhemmista, ja kastit ovat menneet moneen
> kertaan sekaisin vuosituhansien varrella.
Hindulaisuudessa taas näyttäisi tuo eettisyyden suhteellisuus riippuvan henkilön syntyperästä (tai muista muuttumattomista tekijöistä). Eli siis, "se mikä on oikein minulle kerran, on oikein minulle aina, läpi koko tämän elämän". Vaikka siis hindulaisuudessakin eettisyys on relativistista, ei se kuitenkaan riipu henkilön harjoitukesta, vaan jostain sellaisesta, mitä yksilö ei tässä elämässään voi muuttaa.
> Itse katson kuuluvani pappiskastiin. En siksi,
> että vanhempani kuuluisivat siihen (äitini on
> selkeä käsityöläinen ja isäni soturi) vaan oman
> luonteeni perusteella. Krishna selittää
> tämänkin asian Gitassa: velvollisuudet
> määräytyvät kunkin oman luonteen mukaan. Minua
> on siis turha kutsua soturiksi, kun kerran olen
> uskontofriikki kirjoittajaluonne, vaikka isäni
> soturi olisikin.
(Samassa liemesä näemmä ollaan taustamme suhteen.)
Mutta onko tuo näkemys yleinen esim Intian hindujen piirissä? Olen ymmärtänyt, että klassisen näkemyksen mukaan me (kaikkien länsimaisten lailla) olisimme kastittomia, eli täysiä räähkiä, ja että me emme, kuten ei kukaan muukaan, voisi valita omaa kastiamme. Jos kastin voisi valita, niin miksi kukaan intialainen haluaisi olla päähänpotkittu kastiton?
> Jos haluat perehtyä aiheeseen, voin kuvailla
> sinulle eri kastien tunnuspiirteitä.
En oikeastaan ole kiinnostunut systeemin detaljeista, vaan lähinnä perusperiaatteista. Eli:
1 - voiko kastinsa valita, vai periytyykö se vanhemmilta? Sinun mukaasi sen voi valita, tai löytää sydämestään, mutta näinhän eivät Intian hindut tee. Bramiiniksi ei pääse, jos "vanhemmat ovat väärät". Miten tämä asia siis menee?
2 - jos kasti periytyy, niin eikö kaikki eurooppalaiset ole silloin kastittomia (paitsi Britti-sotilaat, jotka intialaiset huomasivat kshatriyoiksi)?
________
> Se ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin tuntea
> itsensä. Jos ajatus tappeluun joutumisesta ei
> yökötä sinua, sinussa on soturin piirteitä ja
> puolustautuminen on sinulle luontaista.
:) Heh
> Dharmasi on yksinkertaisesti valjastaa oma
> luonne koko luomakunnan hyväksi.
Onpas taoistinen idea. Lao-tsu sanoisi sen varmaan näin: "Tao tarkoittaa, että yksinkertaisesti valjastaa oman luonteen koko luomakunnan hyväksi".
Terve taas.
"Hindulaisuudessa taas näyttäisi tuo eettisyyden suhteellisuus riippuvan henkilön syntyperästä (tai muista muuttumattomista tekijöistä). Eli siis, "se mikä on oikein minulle kerran, on oikein minulle aina, läpi koko tämän elämän". "
Ei suinkaan. Lapsen dharma on erilainen kuin aikuisen dharma, avioituneen dharma erilainen kuin sinkun.
Lisäksi kasti (ja sen mukana dharma) voi vaihtua elämän aikana, jos ihmisen luonne muuttuu perustavanlaatuisesti. Ainakin eräs tuntemani kastiguru, nykyään selvästikin samaa kastia kuin minä, väittää olleensa nuorena jotain ihan muuta. Vaikeat elämänkokemukset muuttivat hänet aivan eri ihmiseksi.
"Mutta onko tuo näkemys yleinen esim Intian hindujen piirissä?"
Ei nykyään. Kastilaitos jämähti paikoilleen tiukasti syntyperään pohjautuvaksi pari kolme sataa vuotta sitten. Intiassa on kuitenkin roppakaupalla hinduja, jotka määrittelevät kastit luonteen eikä syntyperän perusteella. Siellä on myös hinduja, jotka tahtoisivat sanoutua irti koko kastilaitoksesta väärinymmärrysten vuoksi. Kastilla on kuitenkin sen verran suuri merkitys ihmisen dharmalle, ettei tuo tule hindulaisuuden sisällä onnistumaan.
"Olen ymmärtänyt, että klassisen näkemyksen mukaan me (kaikkien länsimaisten lailla) olisimme kastittomia, eli täysiä räähkiä, ja että me emme, kuten ei kukaan muukaan, voisi valita omaa kastiamme."
Monetkaan intialaiset hindut eivät ole lukeneet kirjoja, joita he julkisesti pyhinä pitävät. Bhagavad Gitassa tehdään selväksi, että:
1) Kastivelvollisuudet määritellään kunkin oman luonteen perusteella.
2) Kastit ovat samanarvoisia ja Jumalan luokse (tai valaistumisen tilaan) pääsee jokainen, joka sitä koko sydämestään haluaa, omalle kastilleen luontaista polkua pitkin.
3) Kun ihmiskunta luotiin, se jaettiin neljään kastiin kunkin ihmisen luontaisten ominaisuuksien mukaan.
Olemme kaikki näiden alkuihmisten jälkeläisiä. Kuten voimme selvästi nähdä, nykyään joka perheeseen voi syntyä minkä tahansa luonteisia ihmisiä. Kastit ovat siis menneet tuhansien vuosien kuluessa todella sekaisin.
Voimme suhtautua tähän tietoon kolmella tavalla.
1) Olemme kaikki kastittomia, koska emme ole puhtaasti mitään kastia.
2) Olemme kaikki jotain kastia, vaikka meissä on piirteitä muistakin kasteista.
3) Jotkut ihmiset ovat onnistuneet tuhansien vuosien ajan pariutumaan vain oman kastinsa jäsenten kanssa. He ovat puhtaita, muut eivät.
Intialaiset kastisortojärjestelmän ylläpitäjät ovat omaksuneet näkemyksen 3. He tietenkin arvelevat itse olevansa näitä puhtaita. Mutta jos papiksi itseään väittävä on luonnoltaan kauppias, hän ei ainakaan Bhagavad Gitan mukaan ole mikään pappi. Onkin mielenkiintoista, että nuo mainitut kastisortajat kuitenkin sanovat pitävänsä Gitaa pyhänä kirjana.
Itse olen päätynyt kakkosvaihtoehtoon, koska maan päällä tallustaa niin ilmiselvästi ihmisiä, joihin kastikuvaukset sopivat - vaikka samaan sukuun heidän kanssaan mahtuisikin kaikenkastista väkeä. Kukaan ei mielestäni ole kastiton.
"Jos kastin voisi valita, niin miksi kukaan intialainen haluaisi olla päähänpotkittu kastiton?"
Kastiaan ei voi valita. Mutta jos ihminen hyväksyisi on luontonsa eikä yhteiskunta pidä yhtä kastia toista parempana, ihminen on periaatteessa tyytyväinen omaan kastiinsa. Miksi ihminen haluaisi elää itselleen epäluontaisella tavalla? Miksi hän haluaisi hoitaa jonkun toisen velvollisuudet, kun vain omien hoitamisesta seuraa pitempiaikaista tyytyväisyyttä?
:) Jos jokin kysymys jäi vaille vastausta, muistuta minua!
"Elämä on armoa. Kaikki elämä. Teillä on liian vähän taustatietoa, sen vuoksi monet kohtalot näyttävät teistä kurjilta ja siksi Jumala on teistä julma.
Tietenkin sinun tulee avartaa sydäntäsi ja auttaa vähäosaisia. Mutta myötätunnon osoituksen köyhiä tai kärsiviä kohtaan ei tarvitse merkitä tyytymättömyyttä Jumalaan ja maailmaan.
Palauta mieleesi Kauravien, Pandavien vastustajien, kohtalo. Krishna inkarnoitui, ja hänen avatariutensa jokainen vaihe oli heti alusta alkaen määritelty. Hänen tehtäviinsä kuului tuhota Kauravat. Näin ollen Kauravilla ei ollut mitään mahdollisuutta selvitä.
Tältä kannalta on nähtävä neuvottelutkin, joita Krishna itse kävi heidän kanssaan. Hänelle oli selvää, ettei neuvotteluissa päästäisi ratkaisuun, sillä oli MÄÄRÄ syntyä taistelu, jonka Pandavat voittaisivat. Kauravat eivät olleet valmiit sovitteluratkaisuun. Krishnan käynti heidän luonaan näytti tuloksettomalta.
Näytti - sillä tarkemmin katsoen tapahtui jotain aivan muuta: Krishna ei vain pysytellyt Dharmassa, oikeassa toiminnassa, jonka mukaan sotaa on aina vältettävä viimeiseen asti, vaan hän soi Kauraville myös darshanin(pyhän henkilön siunauksen). He näkivät Herran aivan läheltä. He voivat puhua hänen kanssaan, kuulla hänen rakastettavan äänensä ja kokea hänen jumalallisen energiansa.
Tämän suuren armon Krishna soi Kauraville. He tosin kokivat tappion ja tuhoutuivat taistelussa, mutta heille jäi Krishnan läheisyyden kokemus. Ja se vaikutti edelleen. Sen ansiosta he syntyivät uudelleen aivan toisiin olosuhteisiin kuin muutoin olisivat syntyneet ja monet heistä saivat kokea kahden, kolmen elämän jälkeen mokshan, lopullisen vapautumisen.
Pyri aina huomaamaan kaiken taustalla oleva hyvä. Ellet parhaalla tahdollakaan voi nähdä sitä, niin pinnistele näkökykyäsi tai tyydy siihen, että tuo hyvä on olemassa näkemättäsi.
Älä pelkää, et eksy, sillä Jumalan armo ulottuu kaikkialle. Mutta erityisesti niille, joilla on rohkeutta etsiä tai toteuttaa elämässään hyvää."
sathya Sai Baba
Jos Sai Baba on noin viisas, hän tietäisi, ettei Jeesusta ole koskaan ollut olemassakaan. Se on ikivanha legenda. Henkilöä ei ole ollut olemassa.
VAROITUS: Alla oleva viesti on suvaitsematonta ja kapeanäkemyksistä ryökkää, jota kenenkään hyväsydämisen ja maailmaa syleilevän ihmisen ei tulisi lukea!
________
Tämä Sai Baba on näemmä tyypillinen New-Age hörhö, joka vieläpä käyttää sitä klassista "syrjäytys-temppua". Tämä näppärä vaikkakin selvästi havaittava temppu, Syrjäytys, toimii seuraavan kaavan mukaan.
Ensin sanotaan, että "se mitä opetan, on ihan samaa kuin kristinusko, buddhalaisuus" ja kaikki muut hienoiksi traditioiksi yleisesti tunnustetut uskonnot:
> Olet jo jonkin aikaa kuunnellut opetuksiani ja
> mietit, missä määrin ne ovat yhdistettävissä
> maailman valtauskontoihin, kristinuskoon,
> buddhalaisuuteen tai islamilaisuuteen. En opeta
> mitään uskontoa. En opeta mitään uutta. Opetan
> kaikkien oppien ydinajatuksia.
Tällä tavoin luodaan kuva siitä, että nämä kyseisen New-Age Gurun antamat opetukset ovat asiallisia ja hienoja, kaikkien uskontojen yhteistä omaisuutta. Tämä väite antaa uskottavuutta Gurun opetuksille aika mukavasti. Lisäksi tällä väitteellä pyritään sitomaan erimielisten kädet, sillä jos puhut Gurua vastaan, sinä mukamas puhutkin kristinuskoa ja buddhalaisuutta vastaan.
Tämän jälkeen voidaankin sitten antaa opetuksia, joko itse keksittyjä, tai sitten jo olemassa olevia, kuten vaikkapa karmaa ja jälleensyntymää.
Nyt tietysti joku voi ihmetellä, että eihän nuo kuulu vaikkapa kristillisyyteen, mutta ei sen väliä, sillä Guru kertoo, että "kyllä Jeesuskin opetti samoin kuin Minä":
> Kristus tunsi ja opetti karman lakia yhtä hyvin
> kuin kuoleman ja jälleensyntymän vuorottelua.
Ja ihan todellakin, koska Guru opettaa samoin kuin Jeesus, niin siitä seuraa, että "jos Kirkko opettaa asiasta erilailla, on se osoitus siitä, että Kirkko ei tunne Jeesuksen todellisia opetuksia, toisin kuin Minä".
> Sinulle, joka olet kristitty, sanon, että
> Kristus oli monessa suhteessa erilainen kuin
> mitä perimätieto opettaa. Minun ja kristuksen
> opetuksien välillä ei ole eroa. Hän puhui
> selkeästi ikuisesta elämästä, koska hän tunsi
> tuonpuoleisen tietoisesti ja saattoi sen tähden
> puhua siitä.
Tällä tavoin Guru onnistuu esittämään itsensä Jeesuksen vertaisena opettajana, joka opettaa samoin kuin Jeesus, siitä huolimatta, että Jeesus opetti toisin. Tällä epäkohdalla ei ole väliä, sillä Guru on kaiken tiedon lähde:
> Minä olen kaikkien oppien olemus.
Ja jotta ego ei vain jäisi pieneksi, niin Guru on itse Jumala:
> Minä olen luonut maailman ja ihmiset. Tiedän,
> mitä maailma tarvitsee. Tiedän, mitä sinä
> tarvitset, voidaksesi lopulta saavuttaa päämääräsi.
Jotta Guru ei kuitenkaan vaikuttaisi suvaitsemattomalta, vaan yhtä syleilevältä kuin Jumala (joka hän tietysti onkin) niin toki pitää mainita, että:
> Punnitse tarkkaan, mutta älä tuomitse. Kulje
> Jumalan luokse sitä tietä jota uskontosi
> opettaa – ja kun näet KAIKISSA olennoissa ja
> esineissä Jumalan, olet toteuttanut uskontosi
> opetukset.
Viis siitä, että esimerkiksi buddhalaisuudessa ei olla kulkemassa minkään Jumalan luokse, ja että esimerkiksi krstinuskon mukaan tämä maailma on Saatanan maailma, eikä sen esineistä voi näin ollen löytyä Jumalaa. Viis siitä, että Guru esittää asiat ihan toisin kuin olemassa olevat uskonnolliset traditiot. Tämä näennäinen eroavaisuus on ihan jees, sillä Guruhan opettaa asiat niinkuin itse Jeesus ja Buddha ne opetti.
Tällä tavoin Sai Baba, ja monet muutkin New-Age Gurut, itse asiassa pyrkivät syrjäyttämään olemassa olevat uskonnolliset traditiot.
Eli vielä lyhyesti:
- opetan samoin kuin Jeesus/Buddha/muut
- opetan sitä mitä opetan
- jos näet eroja, niin se johtuu traditioitten virheistä
- opetan juuri niin kuin Jeesus/Buddha/muut
- olen oikeastaan sama kuin Jeesus/Buddha/muut
Muut traditiot ovat väärässä mikäli ne opettavat erilailla kuin Guru, sillä Guru opettaa juuri niin kuin Jeesus ja Buddha OIKEASTI opetti. "Seuratkaa siis Minua, älkääkä niitä virheellisiä opetuksia antavia traditioita, kuten Katolista Kirkkoa, Ortodoksista Kirkkoa, Theravadaa, Nyingmaa, jne."
Tuota touhua minä, HaH, kutsun Syrjäyttämiseksi.
Kykyä, jolla erottaa mainitsemiesi "hörhöjen" tekstit todellisista asioista, kutsutaan erotuskyvyksi.
Sinulla ei ilmiselvästikään ole tuota erotuskykyä, jota vaaditaan tämäntyyppisten tekstien ymmärtämisessä.
Puhut "tempuista" ja "gurusta" ikäänkuin tosiasioina, millä ei ole mitään pohjaa mainitussa tekstissä.
Aivan ensiksi tiedoksesi, että tämä teksti on välitetty kanavoituna, siis ei KENENKÄÄN puhumana, ei kenenkään "hörhön" keksimänä.
Mistä muuten tiedät, kuinka Jeesus opetti? Ethän sinä pidä totena koko Jeesusta.
Mistä te muuten vedätte tämän "New-Agen" joka paikkaan? Mitä tekemistä sillä on tämän tekstin kanssa?
Jos et vielä tiedä, mitä on erotuskyky niin kerron sinulle ja muillekin.
Erotuskyky on sitä että pysttyy erottamaan meidän "tavallisten tallaajien" tekstit laajemman tietoisuuden omaavien teksteistä.
Laajempi tietoisuus puolestaan tarkoittaa sitä että ymmärtää esimerkiksi koko universumin ykseyden, sen että kaikki mitä on, on lopulta yhden ykseyden erilaisia ilmenemispuolia, SAMAN henkisyyden eri tasoisia ilmentymiä.
Tähän tämä mainitsemasi hörhö viittaa kertoessaan että ei opeta mitään erityistä uskontoa, koska hän kykenee näkemään niiden taakse, kokonaisuuteen, ykseyteen.
Tämän tajuaminen taas vaatii tuota jo alussa mainittua erotuskykyä.
> Laajempi tietoisuus puolestaan tarkoittaa sitä
> että ymmärtää esimerkiksi koko universumin
> ykseyden, sen että kaikki mitä on, on lopulta
> yhden ykseyden erilaisia ilmenemispuolia,
> SAMAN henkisyyden eri tasoisia ilmentymiä.
>
> Tähän tämä mainitsemasi "hörhö" viittaa
> kertoessaan että ei opeta mitään erityistä
> uskontoa, koska hän kykenee näkemään niiden
> taakse, kokonaisuuteen, ykseyteen.
Tuo näkemys on selkeän monistinen.
Sen sijaan yksikään buddhalainen traditio ei ole 2500:n vuoteen opettanut monismia.
Tästä seuraa, että kyseinen näkemys ja buddhalaisuus ovat keskenään välttämättä ristiriidassa.
Kukaan joka opettaa monismia ei voi väittää opettavansa buddhalaisuutta, saati sitten buddhalaisuuden ydinajatuksia.
Niinpä siis on valheellista julistaa seuraavasti:
> Olet jo jonkin aikaa kuunnellut opetuksiani ja
> mietit, missä määrin ne ovat yhdistettävissä
> maailman valtauskontoihin, kristinuskoon,
> buddhalaisuuteen tai islamilaisuuteen.
>
> En opeta mitään uskontoa. En opeta mitään
> uutta. Opetan kaikkien oppien ydinajatuksia.
> Minä olen kaikkien oppien olemus. Kaikkien
> uskontojen tarkoitus on auttaa ihmistä
> löytämään Jumala.
En tiedä kuka tuon tekstin oli puhunut, mutta sen voin edellisen perusteella sanoa, että sen lähde joko (1) valehtelee tietoisesti, tai sitten hän (2) on autuaan tietämätön buddhalaisuudesta ja silti rehvastelee kuulijoilleen opettavansa buddhalaisuuden ydintä. Kummassakin tapauksessa hän ei ole kovin luotettava opas hengellisille etsijöille. Vai mitä.
Tiedätkö muuten sinäkään kuka tuon tekstin lähde on? Aluksi sanoit, että kyseessä olisi Sai Baban näkemyksiä, mutta jo kohta sanoitkin, että tuo ei ole kenenkään puhumaa (vaan jotain kanavointia). Miten se siis olikaan?
Tuo "monistinen" on minulle tässä yhteydessä täysin uusi sana. Kiitos kun valaisit minua. Ehkä nyt opin, mitä se tarkoittaa. Ismiksi sitä on kuitenkin hyvin vaikea osoittaa.
Tuosta edellisestä tekstistä kysyit sen alkuperää.
Tekstin on kanavoinut henkilö nimeltään Stephan v. Stepski-Doliwa, joka aluksi epäili tekstin lähdettä, mutta varmistui siitä vierailtuaan useita kertoja Sai Baban luona vuosina 1992 ja 1994. Tuolloin (1994) Sai Baba vahvisti kirjan tekstit pienin korjauksin omikseen ja omistuspuheessaan hän kertoo yhdeksi kanavoinnin syyksi Telugu- kielen, jota itse käyttää.
Sai Baba kertoo:"Jotta oppini voisi tulla teidänkin maahanne kaikella sillä rakkaudella varustettuna, joka on teille niin tarpeen, päätin sanella sen sisäisen äänen välityksellä".
Seuraavassa lyhyt ote teoksesta.
”Pyhä mies Sokrates perusteli etiikan hienon yksinkertaisesti mutta samalla monipuolisesti määritelmässään. Hän sanoi ytimekkäästi:” Joka tuntee hyvän, tekee myös sen, mikä on hyvää”
Ensi näkemältä lause antaa asiasta valaisevan selityksen. Mutta lähemmässä tarkastelussa se osoittautuu paikkansapitämättömäksi (miksi esimerkiksi joku ei harrasta urheilua, vaikka tietää sen olevan terveellistä?) paljastuakseen sitten suureksi viisaudeksi. Toisin sanoen sen laita on samoin kuin suurten oivallusten yleensäkin: niitä pitää maistella niin kauan kuin hyvää ruokaa, jotta maku pääsee täysin esiin.
Sokrates tiivisti yhteen lauseeseen sekä maallisen että taivaallisen totuuden.
Koko evoluutio on syntynyt, jotta sielut voisivat päästä tiedostamattomasta toiminnasta tietoiseen. Arkkienkelit esimerkiksi toimivat aina sopusoinnussa jumalallisten lainalaisuuksien kanssa. Heille muu ei ole edes mahdollista.
Näin on maan päälle tulevien sielujenkin laita. Pikkulapset ovat täynnä rakkautta, iloa ja valoisuutta. Aikaa myöten he oppivat tekemään syntiä yhtä lailla karman kuin huonon seurankin vaikutuksesta.
He, samoin kuin eivät arkkienkelitkään TUNTENEET hyvää vaan tekivät sitä itsestään. Sen merkitys ei ollut tullut heille TIEDOSTETUKSI.
Tämä seikka ilmenee muuten myös Raamatun kertomuksessa Aatamista, Eevasta ja tiedonpuusta. Vasta maailmassa hankkimiensa elämänkokemusten kautta sielut voivat TIETOISESTI oppia erottamaan hyvän ja pahan toisistaan ja elämään sen mukaan.
Tajuatko, että elämän tarkoitus jota niin monet etsivät ja kyselevät, on tämä:
että on oppinut tuntemaan hyvän niin että kaikin tavoin pyrkii siihen ja tekee sitä itsestään. Kaikki muu on vain tie, joka kerran johtaa tähän.
Sokrates tiesi sen, muuten hän ei olisi voinut tyhjentää myrkkymaljaa yhtä rauhallisesti. Hän tiesi ettei tärkeintä ole elää totuudessa, vaan kuolla siinä. Juuri niin hän tekikin. Siksi hänen ajatuksensa ja tekonsa ovat tähän päivään saakka säilyttäneet hohtonsa.”
Minusta tuo ei kuulosta ainakaan "valehtelijan" tekstiltä. Mitä mieltä olet?