lähetyksien kiemurat -90 luvulta? Paljoko ylelle tuli maksamaan ko. kokeilu, sehän kesti useita vuosia ja kuuntelijat olivat ostaneen jopa n.10 kpl vastaanottimia jolla lähetyksiä voitiin kuunnelle. Syynä kaiketi oli vastaanottimien hulppea hinta eli jotan 10.000 markkoina!
Kuka muistaa Ylen
Digitaalisen radio ohjelmien
8435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hinnasta en tiedä mutta telkkarin digitalisointi söi digiradion kehityksen. DAB kokeilut alkoi vuonna 1994 Espoossa ja Sipoossa taajuudella 105,0 MHz. Vastaanottimia ei ollut kaupoissa lainkaan. Turha hanke!
samallalailla kävi valitettavasti AM lähetysten digitalisoinnissa, DRM vastaanottimet liian kalliita.
jos radion digitalisointi ois rynnitty maailmalla samallalailla läpi kuin tv, ula ois jo lopetettu?
Ei ulan lopettaminen ole helppoa. Monessa paikassa mm työpaikoilla on vielä vanhat vastaanottimet joita jengi kuuntelee. Uusi tekniikka maksaa paljon. Radioita on kodeissa enemmän kuin telkkareita joita voidaan katsoa esim vain yhdessä huoneessa jolloin digipoksia ei tarvita kuin yksi. Kuka radiota olkkarissa kuuntelee
DAB oli jo käyttöön otettaessa vanhentunutta tekniikkaa. Siitä muodostui Yleisradion kallein hukkainvestointi. Kaukana tulevaisuudessa radiota kuunnellaan mobiililaajakaistan kautta. FM-lähetykset jatkuvat siihen asti
itselleen ostettua nämäkin lähettimet ja muut romppeet yleltä? Kelläkään ei ole tietenkään mitään vastuuta tuhlailusta.
Onko digitaaliradio saavuttanut menestystä muualla kuin Englannissa?
Oli se tietty kallista mutta mikä muu taho olisi voinut suomessa koklata dabbia kuin yle? ei mikään muu. kaupallinen puoli on tullut aina valmiiseen ruokapöytään jonka yle on sille kattanut.
80-luvulla kun digiradiota suunniteltiin ei vielä osattu tarkkaan ennustaa netin laajenemista. sellaisista jutuista oli visio kuitenkin jo 80-luvun alussa. ihan sellaisena netti ei toteutunut. dab katsottiin mahdollisuudeksi. aika tuli vastaan ja dab jäi vanhanaikaiseksi
muualla dab on menestynyt miten missäkin. huonosti joka paikassa!
Noin 40 miljoonaa markkaa, 90-luvun puolivälissä. Vastaanottimet maksoivat n. 3000mk, autoihin niitä asennettiin muutama sata ja suunnilleen saman verran oli kotoisia pöytämalleja. Suurin osa noista laitevalmistajien koekäytössä eri tahoille jakamina eli harva yksityinen jos kukaan moista laitetta uutuuden viehätystään hankki.
Perusajatus oli hieman sama kuin sittemmin televison digitalisoinnissa. Luvattiin parempaa ja häiriöttämämpää cd-tasoista ääntä ja lisäkanavia radioon, joista toteutui puheradio Peili ynnä digiradion houkuttelevuutta lisäämään perustettu Radio Aino jonka tilalla jatkoi myöhemmin YleQ. Mainosrahoitteiset radiot eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta ruveta pirstomaan omia yleisöosuuksiaan useammille kanaville eikä Ylen lupaama parempitasoinen ääni 2 lisäkanavaa vain diginä vastaanotettavissa tuonut riittävää lisäarvoa laitekannan uusimista innostamaan. Useampien uusien digikanavien myötä myös teosto/gramex-maksut olisivat kohonneet tähtitieteellisiksi koskapa tekijänoikeudellisesti suojattua musiikkia olisi ohjelmistossa ollut analogiradioon verraten moninkertainen määrä, ja tähän eivät sitten rahat olisi enää riittäneet. Tämähän oli myös se syy, jonka takia YleQ lopetettiin ja valtakunnallinen taajuus osoitettiin teostovapaalle Radio Peilille.