Näin isänpäivän alla, tekee mieleni kertoa isästä, joka hylkäsi lapsensa pienenä. Viina vei ja vieraat naiset! Ei tullut elatusmaksuja, ei joulu- eikä syntymäpäivälahjoja. Nyt kun lapsilla on niinsanotusti "jalat oman pöydän alla", ilmestyy tämä isä kuvioihin muina miehinä. Tunkee uuden avokkinsa kanssa milloin milläkin tekosyyllä lastensa koteihin. Vieras, mikä vieras! Alkoholiongelma on entisenlainen ja taitaa olla vähän muutakin ongelmaa.
Pitäisikö nyt kunnon ammatin ja kodin itselleen hankkineiden lasten noin vaan perustaa jotain ihme isäsuhdetta tähän täysin "vieraaseen" mieheen? "Ketunhäntähän" sillä isukilla taitaa olla kainalossa. Mitä mieltä olette - mitä tekisitte, jos tilanne olisi omalla kohdallanne?
Pitäisikö nyt kunnon ammatin ja kodin itselleen hankkineiden lasten noin vaan perustaa jotain ihme isäsuhdetta tähän täysin "vieraaseen" mieheen? "Ketunhäntähän" sillä isukilla taitaa olla kainalossa. Mitä mieltä olette - mitä tekisitte, jos tilanne olisi omalla kohdallanne?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mies parka, täytyy todeta. Onneksi poika on kasvanut isoksi ja toivottavasti onnistujaksi, niin kuin tuntuu olevankin. Välejä voi eheyttää, mutta tehtyä ei tekemättömäksi saa koskaan. Isäksi ei tulla vaan siihen myös kasvetaan.
pojasta mainittu missään vaiheessa.
tollaselle hemmolle.Siinäpä sitten miettii.
Isän homma on monella tapaa aika vaativa ja vastuullinen ja niin se pitää myös hoitaa.
Isä ja isällä uusi vaimo, joka ei halua minun viettävän isän kanssa edes isänpäivää, kun on väärä viikonloppu. Haluavat viettää yhteistä aikaa. Minä ja veljeni, olemme kai isättömiä.
Tollaista "isää" en isäksi sanoisi.