Kumpi on oikeampi sanonta kieliopillisesti, uskova vai uskovainen.
Lestadiolaisuudessa käytetään vain nimitystä uskovainen. Uskova ei ole oikeasti uskomassa.
Entäs sitten taikausko. Kun minä olin pieni, meidän syrjäkylällä elettiin jonkinasteisessa taikauskossa uskovaisuudesta huolimatta.
Kristitty ei ole lestadioalaiselle oikea uskovainen. Usko-vainen sana vaikuttaa samalta kuin olla uskovinaan.
Ja silloin 1960-luvulla uskottiin kyllä muuhunkin, kuin lestadioalaiseen oppiin.
Uskottiin riihitonttuihin ja mörköihin, pääsiäistrulleishin, vainajien henkiin. Pelättiin pimeää ja kuolleitakin palvottiin.
Piruihin uskottiin, niihin uskoivat myös epäuskoisetkin ja niitä pelättiin.
Itse pelkäsin vainajahenkiä ja noitia.
Saattaa kuulostaa 1100-luvun suomelta, mutta vanhemmat kertoivat totena pitämistään kummituksista ja vainahahengistä.
Myös ufoihin uskottiin ja avaruusolentoihin.
Pudasjärvellä nähtiin varsin paljon ufoilmiöitä 1960-1970 luvuilla.
Itsekkin näin valoilmiön, mutta näin jälestäin aatellen se saattoi olla poikkeuksellisen voimakas revontuli-ilmiö.
MUta kyllä sitä näitä erilaisia uskomuksia ihmisellä riittää.
Valtaosa lottoaa viikoittain, koska uskoo saavansa sen jättipotin.
Itse en lottoa, lopetin sen jo kauan sitten, mutta silloin 1960-luvulla myös uskovaiset veikkasi 1X2 kuponkeja. Isäni oli uskovianen, mutta silti innokas veikkaaja.
Yhden kerran hän sai kymmenen oikein. Täysosuma olisi ollut 12 oikein, jolla olisi sitten saanut jo paljon rahaa.
Mutta nykypäivinä uskovainen ei veikkaa mitään rahapelejä. Oikea tapa "haaskata" rahojaan on panna kolehtiin, ei maailmallisiin rahapeleihin.
Mutta tuo "usko-vainen" sana häiritsee minua.
Lestadiolaisuudessa käytetään vain nimitystä uskovainen. Uskova ei ole oikeasti uskomassa.
Entäs sitten taikausko. Kun minä olin pieni, meidän syrjäkylällä elettiin jonkinasteisessa taikauskossa uskovaisuudesta huolimatta.
Kristitty ei ole lestadioalaiselle oikea uskovainen. Usko-vainen sana vaikuttaa samalta kuin olla uskovinaan.
Ja silloin 1960-luvulla uskottiin kyllä muuhunkin, kuin lestadioalaiseen oppiin.
Uskottiin riihitonttuihin ja mörköihin, pääsiäistrulleishin, vainajien henkiin. Pelättiin pimeää ja kuolleitakin palvottiin.
Piruihin uskottiin, niihin uskoivat myös epäuskoisetkin ja niitä pelättiin.
Itse pelkäsin vainajahenkiä ja noitia.
Saattaa kuulostaa 1100-luvun suomelta, mutta vanhemmat kertoivat totena pitämistään kummituksista ja vainahahengistä.
Myös ufoihin uskottiin ja avaruusolentoihin.
Pudasjärvellä nähtiin varsin paljon ufoilmiöitä 1960-1970 luvuilla.
Itsekkin näin valoilmiön, mutta näin jälestäin aatellen se saattoi olla poikkeuksellisen voimakas revontuli-ilmiö.
MUta kyllä sitä näitä erilaisia uskomuksia ihmisellä riittää.
Valtaosa lottoaa viikoittain, koska uskoo saavansa sen jättipotin.
Itse en lottoa, lopetin sen jo kauan sitten, mutta silloin 1960-luvulla myös uskovaiset veikkasi 1X2 kuponkeja. Isäni oli uskovianen, mutta silti innokas veikkaaja.
Yhden kerran hän sai kymmenen oikein. Täysosuma olisi ollut 12 oikein, jolla olisi sitten saanut jo paljon rahaa.
Mutta nykypäivinä uskovainen ei veikkaa mitään rahapelejä. Oikea tapa "haaskata" rahojaan on panna kolehtiin, ei maailmallisiin rahapeleihin.
Mutta tuo "usko-vainen" sana häiritsee minua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Uskovainen kuulostaa haukkamasanalta. Uskova kertoo siitä kristillisyydestä jossa epäusko ja uskominen käyvät kamppailua.
Uskonnollisuus on termi johon kuuluu tutkiva ja filosofoiva asenne jossa ymmärryksellä haetaan iloa ja tasapainoa elämän suhteen.
Kaikki termit ovat henkilökohtaisia kuten mielikin. Toisen mieltä tai uskonnollisuutta ei voi arvioida. Ajatus siitä on absurdi.
Minä veikkaan 1x2 jotta saan tekosyyn lähteä lenkille. Jos sattuisin voittamaan hiukan, niin jättäisin vain joksikin ajaksi sossun hakemuksen tekemättä.
Uskonnollisuus on hyvä termi. Se on inhimilinen ja ei väitä mitään. Oman mielen "säätäminen" on luonnollista. Tukea saa hakea minkä uskonnon peruskirjasta haluaa silloin kuin niin tuntuu. Vaikka eri seurakuntia arvostellaankin, luulen että suurelle osaan niiden jäsenistä sopii hyvin termi uskonnollinen henkilö.
Lestadiolaisten "oletko uskomassa" on kieliopillisesti oikein vain kun ottaa huomioon että se kuuluu mainitun seurakunnan ... Muista se kuulostaa oudolta ja melkein painostamiselta.