On tapahtunut pahoinpitely.
Poliisi kuulustelee epäiltyä ja hän kertoo että löin kyllä mutta mielestäni se oli oikeutettua koska kyseessä oli inhottava tyyppi.
Kuulustelun lopussa on kysymys: myönnätkö syyllistyneesi tässä tapauksessa rikokseen ja epäillyn vastaus on "kiistän syyllisyyteni".
Kuinka Syyttäjä reagoi kun epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen vaikka on aiemmin kertonut että tuli lyötyä.
Onko mahdollista että lyöjä selittäää ettei ymmärtänyt tehneensä rikosta (pahoinpitely) ja siten välttyy syytteeltä?
Jos näin on niin miten ihmeessä ketään saadaan tuomiolle ikinä mistään?
Poliisi kuulustelee epäiltyä ja hän kertoo että löin kyllä mutta mielestäni se oli oikeutettua koska kyseessä oli inhottava tyyppi.
Kuulustelun lopussa on kysymys: myönnätkö syyllistyneesi tässä tapauksessa rikokseen ja epäillyn vastaus on "kiistän syyllisyyteni".
Kuinka Syyttäjä reagoi kun epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen vaikka on aiemmin kertonut että tuli lyötyä.
Onko mahdollista että lyöjä selittäää ettei ymmärtänyt tehneensä rikosta (pahoinpitely) ja siten välttyy syytteeltä?
Jos näin on niin miten ihmeessä ketään saadaan tuomiolle ikinä mistään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
eistutkinta on vain esitutkintaa, jonka poliisi tekee, jotta syyttaja voisi haastaa todistajat oikeuteen. Varsinainen rikostutkinta tapahtuu karajasalissa ja siella arvioidaan nayton voima. Poliisi tai syyttaja ei suinkaan tuomiota langeta, vaan sen tekee tuomari yhdessa lautamiesten kanssa. Syyttajan tehtavana on tuoda oikeusistuimeen syytettaan tukeva naytto todistajien kuulemisella - ja kylla silloin tuomio napsahtaa, Moni todistaja sanookin karajasalissa, etta han on jo kaikki kertonut poliisille, mutta asiat tulee kertoa uudelleen istunnossa.
"Moni todistaja sanookin karajasalissa, etta han on jo kaikki kertonut poliisille, mutta asiat tulee kertoa uudelleen istunnossa."
Itse olen ollut käräjäoikeudessa kolmesti todistajana ja kertaakaan minun ei ole tarvinnut siellä uudestaan asioista kertoa. Esitutkinnassa antamani lausonnot riittivät. Oikeudessa vannoin valan ja syyttäjä/oikeusavustaja esitti muutaman kysymyksen - ja takaisin töihin.
Huomioon otetaan VAIN se mitä todistaja istunnossa kertoo. Jos todistaja ei muista tapahtumia, tai puhuu eri tavalla kuin esitutkinnassa, niin syyttäjä tai asianosaisen avustaja/asiamies voi nostaa osia esitutkintakertomuksesta oikeudenkäyntiaineistoksi.
"kertaakaan minun ei ole tarvinnut siellä uudestaan asioista kertoa"
Nimenomaisesti tämä on oikeudenkäymiskaaren vastaista.
Zot, zot. Voihan olla niin, että tyyppi on käynytkin todistamassa ennen OK:n todistelun muuttumista (1997). Tällöinhän riitti juuri se mitä kerrottiin.
Syyttäjä reagoi siten, että hän pelaa varman päälle, jotta juttua ei tarvitsisi oikeudessa siirtää uuteen istuntoon. Eli syyttäjä syyttää ja kutsuu todistajan tai todistajia oikeuteen todistamaan.
Ainoastaan hätävarjelutilanteessa on oikeutettua lyödä, itseään tai toista puolustaessaan. Se, että asianomistaja eli uhri on inhottava tyyppi lyöjän kannalta, ei yleensä vaikuta tuomioon.
Okei.
Se, että tyyppi on inhottava, ei ole oikeuttamisperuste.
"Onko mahdollista että lyöjä selittäää ettei ymmärtänyt tehneensä rikosta (pahoinpitely) ja siten välttyy syytteeltä?"
Kaikkeahan saa aina selittää, mutta on aivan eri asia onko sillä mitään oikeudellista merkitystä. Periaatteessa on mahdollista välttyä rikosoikeudelliselta vastuulta vetoamalla siihen, ettei tiennyt kyseessä olevan rikos, mutta se on hyvin hyvin hyvin harvinaista. Pääsääntöisesti tietämättömyyteen ei voi vedota. Kukaan ei voi väittää, ettei tiedä tappamisen, varastamisen, pahoinpitelyn tms. olevan kiellettyä. Ja jos aikoo tässä yhteiskunnassa elää, on otettava selvää sen pelisäännöistä.
Ei tuo esimerkkisi tilanne ole syyttäjän tai tuomioistuimen näkökulmasta ollenkaan vaikea. Epäilty kertoo esitutkinnassa, että on lyönyt, mutta kiistää syyllistyneensä rikokseen, koska lyönnin kohde on ikävä tyyppi. Syyttäjä nostaa normaalisti syytteen, pidetään käräjät, ja mahdollisesti asianomistajaa ja ehkäpä todistajia kuulustellaan.
Jos vastaaja myöntää lyöneensä, mutta edelleen kiistää syyllistyneensä rikokseen (samalla perusteella = ärsy tyyppi), käräjäoikeus tuomitsee aivan normaalisti pahoinpitelystä ja ehkä lyhyesti perusteluissa lausuu, että "käräjäoikeus toteaa, että vastaajan esittämä syy teolleen ei ole rikoslain sen-ja-sen pykälän tarkoittama oikeuttamisperuste. End of.
Jos taas vastaaja käräjillä kiistää kokonaan lyöneensä, niin sitten kuullaan taas asianomistajaa, mahd. todistajia ja tivataan vastaajalta, että no miksi sitten esitutkinnassa olette myöntänyt lyöneenne. Ja jälleen käräjäoikeus lukee pahoinpitelyn syyksi, mutta perustelee näyttöä (asianomistajan ja todistajan yhdensuuntaiset kertomukset) ja toteaa, ettei vastaaja ole esittänyt uskottavaa syytä kertomuksensa muuttumiselle. End of.
"Jos näin on niin miten ihmeessä ketään saadaan tuomiolle ikinä mistään"
Kuten sanottu, tietämättömyyteen vetoaminen onnistuu ÄÄRIMMÄISEN harvoin.