...jonkun verran poikaystäväni parhaaseen ystävään ja mä tiedän että se on väärin! Mutta on pakko purkaa tätä jollekkin :(
Olen aina ollut pettämistä vastaan, enkä niin konkreettisesti tekiskää, sillä mä rakastan oikeesti jätkäkaveriani. Mutta tiän että tämä mitä nyt tunnen tätä toista kohtaan on kyllä henkistä pettämistä.. En vaan voi sille mitään että ajatukset välillä harhailee sen toisen jätkän suuntaan.. Viime viikonloppuna menin aivan hämilleni, kun oltiin taas porukalla "juhlimas" ja mentiin taksilla baariin. Jätkäkaverini istui eteen, joten minä ja hänen kaverinsa istuimme takana.. Yhtäkkiä hän otti mua kädestä kiinni ja katto mua silmiin.. En ottanu kättäni irti kun olin aluksi niin hämilläni ja sitte se tuntu niin hyvältä vaan pitää kättä siinä. Sydän pamppaili tuhatta ja sataa! (tätä tunnetta en ole ikinä kokenut nykyiseni kanssa, vaan meillä on aina ollut ns. tasanen suhde kokoajan) En halua jätkäkaveriani menettää, sillä hän ymmärtää mua parhaiten maailmassa ja meillä on tosi paljon yhteistä, olemme toistemme parhaat kaverit! Mutta jotain magneettista vetovoimaa tässä toisessa on, ja odotan aina hänet näkeväni vaikkei saisi! Voi tuskaa, toivottavasti tämä on vain ohimenevää! Sanokaa kommenttia tähän tilanteeseen, varsinki ne jotka on joskus olleet samas jamas! Kiitos!
Olen aina ollut pettämistä vastaan, enkä niin konkreettisesti tekiskää, sillä mä rakastan oikeesti jätkäkaveriani. Mutta tiän että tämä mitä nyt tunnen tätä toista kohtaan on kyllä henkistä pettämistä.. En vaan voi sille mitään että ajatukset välillä harhailee sen toisen jätkän suuntaan.. Viime viikonloppuna menin aivan hämilleni, kun oltiin taas porukalla "juhlimas" ja mentiin taksilla baariin. Jätkäkaverini istui eteen, joten minä ja hänen kaverinsa istuimme takana.. Yhtäkkiä hän otti mua kädestä kiinni ja katto mua silmiin.. En ottanu kättäni irti kun olin aluksi niin hämilläni ja sitte se tuntu niin hyvältä vaan pitää kättä siinä. Sydän pamppaili tuhatta ja sataa! (tätä tunnetta en ole ikinä kokenut nykyiseni kanssa, vaan meillä on aina ollut ns. tasanen suhde kokoajan) En halua jätkäkaveriani menettää, sillä hän ymmärtää mua parhaiten maailmassa ja meillä on tosi paljon yhteistä, olemme toistemme parhaat kaverit! Mutta jotain magneettista vetovoimaa tässä toisessa on, ja odotan aina hänet näkeväni vaikkei saisi! Voi tuskaa, toivottavasti tämä on vain ohimenevää! Sanokaa kommenttia tähän tilanteeseen, varsinki ne jotka on joskus olleet samas jamas! Kiitos!
Vastaukset 1
Vanhimmat
joo sellasta että en suosittele meinaan mulla meni ripa kopallinen kavereita pois.....
no mulla oli eka saman moinen tilanne ku sulla mä monta kertaa sanoin sille naiselle että täs ei ole mitään järkeä täs hommas ja kuitenki alkas tulla mulla sellanen olo että olin ihastunut siihen....no se tiivistyy ja tiivistyy.. ja mun kaveri oli armeijas... me oltiin yhes monta viikon loppua ja sitten tapahtui kauhia juttu se nainen meni sanohon sílle mun kaverille että se rakastaa mua.....no ei olla siitä asti puhuttu mitään että oltiin riirois..ja muutama viikko siitä ku kaveri pääsi pois armeijasta niin se nainen jätti mut.. ja sanoi että ei halua mua ikinä nähä.... ja asuu aiva naapuris kaveri.. no puoli vuotta myöhemmin....no ne seurusteli puoli vuotta siitä hyvin ja se samainen nainen soiti että se välittää musta paljo..ja mä tein taas saman homman ja nyt se muija sitten jätti sen ja oltiin kolme kuukautta yhes..ja taas poikki ku ex kaveri sekas koko aijan hommaa.. ja nyt se on taas senkans... en tie en tuu siihen naiseen luottahan ikinä.....ei olla puhe väliis edes sen naisen kanssa vaikka välitän siitä paljo...
mutta älä vie sitä näin pitkälle....