Miten määritellään erityislapsi

kun koulussa menee niin liukkaasti, että opettaja alkaa oleen jo loppuunpalanut.

http://www.loimaanlehti.fi/kolumni/25534.html

Erityiset lapset

Mitä tarkoittaa erityislapsi?
Onko se lapsi, joka on jotenkin erityinen?
Virallisesti määritellään, että erityislapsi on lapsi, joka tarvitsee erityistä tukea sairauden tai vamman takia.
Tämä on totta, niin he tarvitsevatkin, mutta eivätkö kaikki lapset tarvitse elämänsä aikana erityistä tukea?

Mitä sitten on erityinen tuki?
Jos koulutehtävien tekemiseen menee lapselta yksin toimiessaan kaksi tuntia ja vanhempien tukemana ja ohjauksessa tunti, onko silloin antanut lapselle erityistä tukea?
Tai jos vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin tsemppaamalla jokaisessa kilpailussa lastaan kentän laidalla niin antavatko he silloin lapsilleen erityistä tukea?

Koulumotivaation ylläpitämiseen voi olla tärkeää, että vanhemmat auttavat kotitehtävien teossa.
Pienelle jääkiekkoilijalle tai pesäpalloilijalle voivat isän tai äidin kannustavat huudot kentän laidalta olla tärkeitä lapsen itsetunnon vahvistajina.

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN ja vammaisten lasten perheissä erityisen tuen antaminen voi näkyä eri tavalla kuin terveiden lasten perheissä.
Esimerkiksi kasvatusmetodit voivat olla täysin eri planeetalta.
Kun perheemme kaksi lasta olivat pieniä, vanhempaan tehosi aina joko kiristys, lahjonta tai uhkaus, mutta nuorempaan vain lahjonta.

Erityistä tukea tarvittiin silloin, kun yritimme opettaa nuorimmaisellemme syy-seuraussuhteita: ”jos teet noin, seuraa sitä ja jos et tee noin, et saa tätä”.
Erityislapsemme viis veisasi mitä mistäkin seurasi tai mistä hän sillä kertaa jäi paitsi,
koska sillä ei ollut hänelle samaa merkitystä kuin sosiaalisesti taitavasti ajattelevalle esikoiselle.

Kaikille vanhemmille oma lapsi on aina erityinen, on hän sitten terve tai ei.
Erityisesti omaa lasta tuetaan ja luotsataan läpi lapsuuden miettien toimiiko kasvatus- ja ohjaustehtävässään oman lapsensa kohdalla oikein.
Ja mikä sitten on oikea tapa kasvattaa (jos sellaista onkaan) voi selvitä vasta kun lapsi on aikuinen.
Olen miettinyt erityislapsi-käsitteelle vaihtoehtoista käyttökelpoista sanaa.
Erityistä tukea tarvitseva lapsi kuulostaa hyvältä ja se on yleisesti käytössäkin, mutta kaikki lapsethan tarvitsevat erityistä tukea,
ovathan he meille erityisiä omina persooninaan.

ANNOIN taannoin kovaäänisesti ”erityistä tukea” normilapselleni.
Nuorempi veljeksistä kuunteli aikansa äidin ja lapsen sanallista tahtojen taistelua,
johon myös isä kasvatuskumppanina kuuliaisesti osallistui.
Lopulta nuorempi lapsi kommentoi vakava ilme naamallaan ja syvään huokaisten:
”Mä taidan olla ainoo normaali tässä perheessä”.
Ja siinä tilanteessa erityislapseni oli oikeassa. Me muut perheen jäsenet olisimme tarvinneet erityistä tukea ratkaistaksemme esillä olevan ongelman.

Kirjoittaja on sosionomi-opiskelija ja Ella ry:n puheenjohtaja

– Paula Immonen
Julkaistu 21.10 2008 09:29

.............. kirjoitti:

http://www.loimaanlehti.fi/kolumni/25534.html

Erityiset lapset

Mitä tarkoittaa erityislapsi?
Onko se lapsi, joka on jotenkin erityinen?
Virallisesti määritellään, että erityislapsi on lapsi, joka tarvitsee erityistä tukea sairauden tai vamman takia.
Tämä on totta, niin he tarvitsevatkin, mutta eivätkö kaikki lapset tarvitse elämänsä aikana erityistä tukea?

Mitä sitten on erityinen tuki?
Jos koulutehtävien tekemiseen menee lapselta yksin toimiessaan kaksi tuntia ja vanhempien tukemana ja ohjauksessa tunti, onko silloin antanut lapselle erityistä tukea?
Tai jos vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin tsemppaamalla jokaisessa kilpailussa lastaan kentän laidalla niin antavatko he silloin lapsilleen erityistä tukea?

Koulumotivaation ylläpitämiseen voi olla tärkeää, että vanhemmat auttavat kotitehtävien teossa.
Pienelle jääkiekkoilijalle tai pesäpalloilijalle voivat isän tai äidin kannustavat huudot kentän laidalta olla tärkeitä lapsen itsetunnon vahvistajina.

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN ja vammaisten lasten perheissä erityisen tuen antaminen voi näkyä eri tavalla kuin terveiden lasten perheissä.
Esimerkiksi kasvatusmetodit voivat olla täysin eri planeetalta.
Kun perheemme kaksi lasta olivat pieniä, vanhempaan tehosi aina joko kiristys, lahjonta tai uhkaus, mutta nuorempaan vain lahjonta.

Erityistä tukea tarvittiin silloin, kun yritimme opettaa nuorimmaisellemme syy-seuraussuhteita: ”jos teet noin, seuraa sitä ja jos et tee noin, et saa tätä”.
Erityislapsemme viis veisasi mitä mistäkin seurasi tai mistä hän sillä kertaa jäi paitsi,
koska sillä ei ollut hänelle samaa merkitystä kuin sosiaalisesti taitavasti ajattelevalle esikoiselle.

Kaikille vanhemmille oma lapsi on aina erityinen, on hän sitten terve tai ei.
Erityisesti omaa lasta tuetaan ja luotsataan läpi lapsuuden miettien toimiiko kasvatus- ja ohjaustehtävässään oman lapsensa kohdalla oikein.
Ja mikä sitten on oikea tapa kasvattaa (jos sellaista onkaan) voi selvitä vasta kun lapsi on aikuinen.
Olen miettinyt erityislapsi-käsitteelle vaihtoehtoista käyttökelpoista sanaa.
Erityistä tukea tarvitseva lapsi kuulostaa hyvältä ja se on yleisesti käytössäkin, mutta kaikki lapsethan tarvitsevat erityistä tukea,
ovathan he meille erityisiä omina persooninaan.

ANNOIN taannoin kovaäänisesti ”erityistä tukea” normilapselleni.
Nuorempi veljeksistä kuunteli aikansa äidin ja lapsen sanallista tahtojen taistelua,
johon myös isä kasvatuskumppanina kuuliaisesti osallistui.
Lopulta nuorempi lapsi kommentoi vakava ilme naamallaan ja syvään huokaisten:
”Mä taidan olla ainoo normaali tässä perheessä”.
Ja siinä tilanteessa erityislapseni oli oikeassa. Me muut perheen jäsenet olisimme tarvinneet erityistä tukea ratkaistaksemme esillä olevan ongelman.

Kirjoittaja on sosionomi-opiskelija ja Ella ry:n puheenjohtaja

– Paula Immonen
Julkaistu 21.10 2008 09:29

Lue lisää

Ketkä sitten ovat erityisaikuisia?

Esimerkiksi etnisiä ryhmiä on vaikea kutsua kunkin etnisen ryhmän nimellä, koska se voidaan kokea loukkaavaksi.

Miksi sitten joitakin lapsia voidaan nimitellä erityislapsiksi? Töitä erityisluokillakin tehdään tietääkseni, ei lapset siellä turhaan istu.

Joskus minun lapsuudessani oli harvoja, erittäin harvoja apukoululaisia. Heitä pidettiin jotenkin vajaina. Eikö elämä mitenkään voi muuttua? Kaikilla lapsille on oikeus elämään. Joku käy yleisopetuksessa, toinen erityisopetuksessa. Kaikki ovat taatusti vanhemmilleen ja ympäristölleen yhtä rakkaita.

Aikuisena joku käy töissä yhdessä paikassa, toinen toisessa. Eikö tätä tasa-arvoa voisi antaa kaikille lapsille? Yksi käy yhtä koulua, toinen toista.

Lapseni nimettiin erityilapseksi, koska harppasi kaksi kertaa yhden luokan yli. Ensimmäiseltä luokalta hänet siirrettiin suoraan kolmannelle luokalle ja kolmannelta suoraan viidennelle,koska oli ns. erityisen lahjakas lapsi. Koulunkäynnin muututtua haastellisemmaksi, hänestä tuli ns. normaali lapsi, kun hän oli 11 vuotias aloittaessaan yläasteen. Kaikki ns. normalisudesta poikkeava on siis erityisyyttä. Vanha totuushan on, että normaalius on ympäristön sietokyvystä kiini.

Oli erityisen lahjakas kirjoitti:

Lapseni nimettiin erityilapseksi, koska harppasi kaksi kertaa yhden luokan yli. Ensimmäiseltä luokalta hänet siirrettiin suoraan kolmannelle luokalle ja kolmannelta suoraan viidennelle,koska oli ns. erityisen lahjakas lapsi. Koulunkäynnin muututtua haastellisemmaksi, hänestä tuli ns. normaali lapsi, kun hän oli 11 vuotias aloittaessaan yläasteen. Kaikki ns. normalisudesta poikkeava on siis erityisyyttä. Vanha totuushan on, että normaalius on ympäristön sietokyvystä kiini.

Lue lisää

haisee, sanotaan

lapsen etu - tapetaan äiti kirjoitti:

Ketkä sitten ovat erityisaikuisia?

Esimerkiksi etnisiä ryhmiä on vaikea kutsua kunkin etnisen ryhmän nimellä, koska se voidaan kokea loukkaavaksi.

Miksi sitten joitakin lapsia voidaan nimitellä erityislapsiksi? Töitä erityisluokillakin tehdään tietääkseni, ei lapset siellä turhaan istu.

Joskus minun lapsuudessani oli harvoja, erittäin harvoja apukoululaisia. Heitä pidettiin jotenkin vajaina. Eikö elämä mitenkään voi muuttua? Kaikilla lapsille on oikeus elämään. Joku käy yleisopetuksessa, toinen erityisopetuksessa. Kaikki ovat taatusti vanhemmilleen ja ympäristölleen yhtä rakkaita.

Aikuisena joku käy töissä yhdessä paikassa, toinen toisessa. Eikö tätä tasa-arvoa voisi antaa kaikille lapsille? Yksi käy yhtä koulua, toinen toista.

Lue lisää

kaksoset nimitettiin erityislapsiksi päiväkodissa.
molemmat olivat 2 lapsen paikalla.
toisella oli cp-vamma,epilepsia,diapetes ei liikkunut millään tavalla,ei puhunut.
toisella oli vain keskittymis vaikeuksia.
ala-asteelle siirryttäessä cp-vammainen säilyi erityis lapsena. Meni erityis luokalle. Aloitti koulun käynnin 5 vuotiaana.
Toinen todettin super lahjakkaaksi ja oli toka luokalla jo 6 vuotiaana.
kolmos luokan hyppäsi välistä, ja oli 7 vuotiaana nelos luokalla.
ylä-asteelle siirtyivät
super lahjakas siirtyi ylä asteelle jo 10 vuotiaana, tai no ala-astetta kävi vielä, mutta sai siellä ylä-asteen opetusta, kun katsottiin että tarvii ikäistänsä seuraa ja peruskoulu oli ohi kun täytti 14.
cp-vammainen siirtyi ylä-asteelle 12 vuotiaana normaaliin luokkaan, kuntoutus oli siinä pisteessä että tyttö jo puhui normaalisti.
Ylä asteen päätti 15 vuotiaana.
Nykyään molemmat ovat 18 vuotiaita,käveleviä,ei merkkiäkään erityisyydestä, puhuvia, ovat käyneet normaalin ammatti koulun ja kummatki on töissä.

kehu kirjoitti:

haisee, sanotaan

vanhemman omaa kehua ERÄÄN mielestä!
Kiva!
Sittenhän minunkin pitäisi kertoa, miten ihana ja menestynyt oma erityislapseni on. Laitetaan harkintaan.

äitinä kirjoitti:

kaksoset nimitettiin erityislapsiksi päiväkodissa.
molemmat olivat 2 lapsen paikalla.
toisella oli cp-vamma,epilepsia,diapetes ei liikkunut millään tavalla,ei puhunut.
toisella oli vain keskittymis vaikeuksia.
ala-asteelle siirryttäessä cp-vammainen säilyi erityis lapsena. Meni erityis luokalle. Aloitti koulun käynnin 5 vuotiaana.
Toinen todettin super lahjakkaaksi ja oli toka luokalla jo 6 vuotiaana.
kolmos luokan hyppäsi välistä, ja oli 7 vuotiaana nelos luokalla.
ylä-asteelle siirtyivät
super lahjakas siirtyi ylä asteelle jo 10 vuotiaana, tai no ala-astetta kävi vielä, mutta sai siellä ylä-asteen opetusta, kun katsottiin että tarvii ikäistänsä seuraa ja peruskoulu oli ohi kun täytti 14.
cp-vammainen siirtyi ylä-asteelle 12 vuotiaana normaaliin luokkaan, kuntoutus oli siinä pisteessä että tyttö jo puhui normaalisti.
Ylä asteen päätti 15 vuotiaana.
Nykyään molemmat ovat 18 vuotiaita,käveleviä,ei merkkiäkään erityisyydestä, puhuvia, ovat käyneet normaalin ammatti koulun ja kummatki on töissä.

Lue lisää

lastesi erityisyyttä, kun itsekään et osaa edes tavanomaisia yhdyssanoja kirjoittaa yhteen. Kamalaa luettavaa aikuiselta ihmiseltä, et tainnut käydä erityisluokkaa aikanasi?

ollenkaan.. kirjoitti:

lastesi erityisyyttä, kun itsekään et osaa edes tavanomaisia yhdyssanoja kirjoittaa yhteen. Kamalaa luettavaa aikuiselta ihmiseltä, et tainnut käydä erityisluokkaa aikanasi?

Lue lisää

Ei ole lapsen tai vanhempien syy aina tänäkään päivänä, jos kotikunta ei ole pitänyt tärkeänä hyvätasoisen ja riittävän erityisopetuksen järjestämistä kaikille sitä tarvitseville.

Kyllähän siitä vanhemmat voivat taistella, mutta jos tuloksia saadaan, se on niin monivuotinen prosessi, että lapsi ei ole enää oppivelvollisuusiässä kun jotain edistystä tapahtuu. Eikä sekään ole ihmisoikeuksien mukaista, että lapsi on huostaanotettava johonkin hyvätasoiseen (siis harvinaiseen) laitokseen PELKÄSTÄÄN erityisopetuksen saamiseksi, koska kotikunnan poliitikot eivät välitä noudattaa perusopetuslakia.

Kyllä minusta on vielä KAMALAMPAA tällainen tilanne kuin se, että jollain on kielioppivirheitä. Mitäs jos laittaisit asioita tärkeysjärjestykseen korviesi välissä?! Onko liikaa pyydetty?

Oli erityisen lahjakas kirjoitti:

Lapseni nimettiin erityilapseksi, koska harppasi kaksi kertaa yhden luokan yli. Ensimmäiseltä luokalta hänet siirrettiin suoraan kolmannelle luokalle ja kolmannelta suoraan viidennelle,koska oli ns. erityisen lahjakas lapsi. Koulunkäynnin muututtua haastellisemmaksi, hänestä tuli ns. normaali lapsi, kun hän oli 11 vuotias aloittaessaan yläasteen. Kaikki ns. normalisudesta poikkeava on siis erityisyyttä. Vanha totuushan on, että normaalius on ympäristön sietokyvystä kiini.

Lue lisää

munkin lpseni on kyvykäs, mutta saanut laaja alainen kehityshäiriö ja erityislapsi dg n onkon uusi einstein>? nua diagnoosit on kai sossun ilkeilyä meitä kohtaan niin a huostaa ei ole saatu purettua kun olen muka omasta mielestäni hullu ja lapsi muka jälkeen jäänyt ja vaikka lekurit todistavat päinvastaista ei sossu ole antanut periksi käy kunnialle kai myöntää että sossu erehtyi!!!!

ollenkaan.. kirjoitti:

lastesi erityisyyttä, kun itsekään et osaa edes tavanomaisia yhdyssanoja kirjoittaa yhteen. Kamalaa luettavaa aikuiselta ihmiseltä, et tainnut käydä erityisluokkaa aikanasi?

Lue lisää

tarkassastellaanko me toistemme kirjoitus virheitä vai viestin sisältöä, ja yllättäen tuola voi olla kirjoitusvirheitä , koska kirjoitus ei minulla ainakaan ole niin hyvä kuin suullinen ilmaisu - :)

lahjakkaan erityislapsen kirjoitti:

munkin lpseni on kyvykäs, mutta saanut laaja alainen kehityshäiriö ja erityislapsi dg n onkon uusi einstein>? nua diagnoosit on kai sossun ilkeilyä meitä kohtaan niin a huostaa ei ole saatu purettua kun olen muka omasta mielestäni hullu ja lapsi muka jälkeen jäänyt ja vaikka lekurit todistavat päinvastaista ei sossu ole antanut periksi käy kunnialle kai myöntää että sossu erehtyi!!!!

Lue lisää

on erittäin lahjakkaita ja älykkäitä lapsia, mut keskittymis kyvyn puute ja pitkäjänteisyys kun ei oo mitä pitäis olla ? kaikki luulee tyhmäks : ent ADHD lapsi itsekin , nyt vähän aikuisemoi ;)