Ei oikein jaksa

Huono sanomaan asiaan mittään.Saman suuntaiset asiat mielessä.Tämän ikäluokan immeisiä ei nykynuoret kauhiasti kaipaa.No,kumminkin elä tee sitä.
Jaa,jaa.Ite jos sairastun pahasti niin jään vaikka vahingossa auton alle.Vakuutus kun ei korvaa itsemurhaa.Mutta,mutta,luonnon suoma auringonlasku on kaunista katsottavaa.

Minä olen menossa leikkaukseen myös
Mutta pieneen, sinun verrattuna.
Kynnys ihan pirskatin korkea .
Edellisestä lyhyt aika
ja muistissa kaikki.

Ei muuta kuin tulta päin , täysin purjein
ja hammasta purren.
Tsemppiä sinulle

kokeile tätä positiivista puhumista itsellesi ja kysy kirjastosta jotain kirjaa jossa on selvitty jostain sairaushommasta. Keinotekoinen itsensä piristäminen ei autakaan. Ole realisti että tällänen nyt vaan on edessä mutta kyllä silti pärjätään. onnea rutistukseen.

ahistuksen tulla ulos 15 minnuuttia päivässä. Sammaan kellonaikaan. Sit voit tehä aarrekartan. Liimaat ihania kesäkuvia ja matkakohteita ja kattelet sitä joka päiväSit alat pittään päiväkirjoo. Voit luetuttoo lähheisilläski sit jäläkeenpäin.Ja sit vuan menoksi. Siis 15 minnuuttia pelekille huolille. Lopun päivee tiet muuta.Sillon ei sua ennee huolitella. se on syykkeen huiputtamista. Mutta kuulemma tehhoo.

on menty eteenpäin niin että sekin hoituu
paremmin kuin ennen,jälkikivutkin. Kysele kirurgiltasi asiasta, kerro suoraan edelliset kokemuksesi.Uskoisin heidän voivan auttaa sinua.
Tutki ja etsi netinkin kautta jos kirurgillasi ei ole antaa sinulle tyydyttävää vastausta.
Koeta etsiä se tieto voidaksesi rauhoittua ikävistä kipumuistoista, tsemppiä!

ikäviä uutisia, varmasti olet huolissasi miten leikkaus ja siitä toipuminen sujuu.

Luulisin, että nyt osataan jo kipujakin hoitaa paremmin kuin edellisen leikkauksesi aikaan.
Ainakin voit kysellä ja keskustella lääkärien kanssa siitä, ettet edellisellä kerralla ollut tyytyväinen kivunpoistoon.

Toivotan onnea matkaan, että leikkaus sujuu hyvin ja toivut ilman kovia kipuja.

Hyvin se sujuu, usko pois. Kirurgia on kehittynyt tosiaan kuin Vantaannainen edellä jo kertoi.

Minä olin tammikuussa vatsaleikkauksessa ja sain sellaisen pyöreän kipupallon. Kantelin sitä olkalaukussa. Siitä meni lääkettä katetrilla ihan paikallisesti suoraan kipukohtaan ja siinä oli automaattinen annostus. Kuulema se on uusi laite ja kipuja ei ollut lainkaan. Siis lääke ei mennyt perinteisesti verisuontapitkin ja ehkä siksi olin hyvin pirteä ja hyväkuntoinen heti. Ainoa ikävä juttu oli hieman vaikea hengittää alussa ja siihen sain fysioterapeutilta puhallusrenkaan.

tuttavani tuli kotiin sairaalasta kipupumpun kanssa, oli helppoa ja vaivatonta.
Kotiutui jo kolmantena päivänä leikkauksesta, ja vatsasta oli hänelläkin kysymys. Toipui hyvin.

Sydämellinen kiitos kannustavista sanoista. En todella tullut ajatelleeksi, että menetelmät on muuttuneet ja parantuneet - kivunhoidossakin. Tässä kun on yli vuoden monien eri kipujen kanssa kamppaillut niin tuntuu ettei enää lisää tarvitsisi. Sekin ikävä puoli pitää vielä mainita, että tämä tauti ei leikkaamalla lähde pois, vähäksi aikaa helpotusta voi tulla. Ilman lääkkeitä en ikinä pärjää. Sen verran sitä helpotusta tulee, että suoli ei mene tukkoon helposti, toivottavasti seuraavaan 14 vuoteen;). Kyllä minä yleensä olen aika peruspositiivinen ihminen, mutta sitten kun se positiivisisuus välillä katoaa, silloin käyn todella pohjalla. Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille! Työtätekeville ja raskautetuille ja työtä tekemään kykenemättömille. Meitäkin kun alkaa olla tässä porukassa. Mutta - laitan kohta uuni lämpiämään:)