Koulukuraattori
ja kukas muu vielä näistä edes näihin omiin viranomaistehtäviinsä epäpätevistä
sosiaaliviranomaisista ....
Ja siis tekemään
- mitä?
_________________________
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulu-uhkaajien etsinnässä tehty ylilyöntejä/1135240920928
Koulu-uhkaajien etsinnässä tehty ylilyöntejä
Julkaistu: 5:02
Jukka Harju
Marjo Valtavaara
helsingin sanomat
Pohjoissuomalaisella pikku paikkakunnalla tapahtumien vyöry alkoi abiturienttipojan kerrottua unestaan. Pojan äiti sanoo koko perheen joutuneen keskelle painajaista.
"Poikani kertoi unestaan ystävälleen, joka kertoi sen seuraavalle, kunnes se matkan varrella muuttui eläväksi suunnitelmaksi tappolistoineen kaikkineen."
Huhu saavutti koulun rehtorin, joka ei jäänyt epäröimään vaan tilasi poliisin paikalle. Poika pidätettiin ja vietiin säilöön.
"Poliisi haki hänet koulusta aamuvarhaisella ja piti säilössä iltaan asti. Ruokaa ei annettu koko päivänä."
Pöyristyttävintä oli äidin mielestä koulukuraattorin käytös.
"Hän tuli halaamaan ja hoki, että ei hätää, nyt on kaikki turvassa ja poika saadaan hoitoon. Hän piti poikaani syyllisenä jo ennen kuin kukaan tiesi edes murto-osaa tarinasta."
Poliisi taas piti epäilyttävänä sitä, että poika oli saapunut koululle niin varhain aamulla.
"Hän saapuu usein varhain samalla, kun me menemme töihin. Siinä ei ollut mitään poikkeuksellista", äiti korostaa.
Myöhemmin rehtori myönsi, että poika oli ollut aiemmin kouluviikolla aivan normaali. Äidin mielestä poliisitkin uskoivat huhuja ja samalla lietsoivat koululle syntynyttä hysteriaa. Jokin takkusi tiedottamisessakin, koska osa oppilaista ei tiennyt, minkä tähden poliisit olivat koululla.
Äidin mielestä koko tapahtumasarjassa oli kyse koulukiusaamisesta – tavallista rankemmasta vain.
"Haluamme valehtelijat, tarinan värittäjät ja ylireagoijat vastuuseen", äiti perää.
Valkeakoskelaisen perheen tokaluokkalaiselle pojalle tuli kotiin kirje viime viikolla. Se oli sosiaaliviranomaiselta, joka kutsui pojan ja tämän vanhemmat keskusteluun lastensuojeluilmoituksen vuoksi. Aiheena on pojan "ikäiselleen sopimaton toiminta".
Äiti on tuohtunut.
"En edes osaa suhtautua tapaukseen enää vakavasti, tämä alkaa mennä niin naurettavaksi. Sellaisiakin ihmisiä olisi, jotka oikeasti tarvitsevat apua", sanoo äiti, Johanna Kaasalainen.
Kaikki alkoi muutama päivä Kauhajoen tapauksen jälkeen. Kaasalaisen poika oli joidenkin kavereidensa kanssa koulunsa liepeillä.
Pojan koulukaveri oli varastanut jostakin pihasta rikkinäisen kuula-aseen, saanut sen kuntoon ja leikkinyt sillä. Jossain vaiheessa toista poikaa oli aseella myös osoiteltu.
Lopputulos oli se, että asia meni rehtorin kautta poliisin tietoon. Poliisi soitti neljän nimetyn pojan vanhemmille, myös Kaasalaisille.
"Kysyin mitä poika oli tehnyt. Poika sanoi, että oli ampunut pyssyllä, mutta ei osoitellut ketään", Kaasalainen sanoo.
"Hyvä että poliisi soitti, en vähättele sitä ollenkaan, vaikka olinkin järkyttynyt."
Asia on nyt kotona puhuttu ja loppuun käsitelty, tai ainakin melkein, sillä keskustelu sosiaaliviranomaisen vuoksi on vielä edessä.
ja kukas muu vielä näistä edes näihin omiin viranomaistehtäviinsä epäpätevistä
sosiaaliviranomaisista ....
Ja siis tekemään
- mitä?
_________________________
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulu-uhkaajien etsinnässä tehty ylilyöntejä/1135240920928
Koulu-uhkaajien etsinnässä tehty ylilyöntejä
Julkaistu: 5:02
Jukka Harju
Marjo Valtavaara
helsingin sanomat
Pohjoissuomalaisella pikku paikkakunnalla tapahtumien vyöry alkoi abiturienttipojan kerrottua unestaan. Pojan äiti sanoo koko perheen joutuneen keskelle painajaista.
"Poikani kertoi unestaan ystävälleen, joka kertoi sen seuraavalle, kunnes se matkan varrella muuttui eläväksi suunnitelmaksi tappolistoineen kaikkineen."
Huhu saavutti koulun rehtorin, joka ei jäänyt epäröimään vaan tilasi poliisin paikalle. Poika pidätettiin ja vietiin säilöön.
"Poliisi haki hänet koulusta aamuvarhaisella ja piti säilössä iltaan asti. Ruokaa ei annettu koko päivänä."
Pöyristyttävintä oli äidin mielestä koulukuraattorin käytös.
"Hän tuli halaamaan ja hoki, että ei hätää, nyt on kaikki turvassa ja poika saadaan hoitoon. Hän piti poikaani syyllisenä jo ennen kuin kukaan tiesi edes murto-osaa tarinasta."
Poliisi taas piti epäilyttävänä sitä, että poika oli saapunut koululle niin varhain aamulla.
"Hän saapuu usein varhain samalla, kun me menemme töihin. Siinä ei ollut mitään poikkeuksellista", äiti korostaa.
Myöhemmin rehtori myönsi, että poika oli ollut aiemmin kouluviikolla aivan normaali. Äidin mielestä poliisitkin uskoivat huhuja ja samalla lietsoivat koululle syntynyttä hysteriaa. Jokin takkusi tiedottamisessakin, koska osa oppilaista ei tiennyt, minkä tähden poliisit olivat koululla.
Äidin mielestä koko tapahtumasarjassa oli kyse koulukiusaamisesta – tavallista rankemmasta vain.
"Haluamme valehtelijat, tarinan värittäjät ja ylireagoijat vastuuseen", äiti perää.
Valkeakoskelaisen perheen tokaluokkalaiselle pojalle tuli kotiin kirje viime viikolla. Se oli sosiaaliviranomaiselta, joka kutsui pojan ja tämän vanhemmat keskusteluun lastensuojeluilmoituksen vuoksi. Aiheena on pojan "ikäiselleen sopimaton toiminta".
Äiti on tuohtunut.
"En edes osaa suhtautua tapaukseen enää vakavasti, tämä alkaa mennä niin naurettavaksi. Sellaisiakin ihmisiä olisi, jotka oikeasti tarvitsevat apua", sanoo äiti, Johanna Kaasalainen.
Kaikki alkoi muutama päivä Kauhajoen tapauksen jälkeen. Kaasalaisen poika oli joidenkin kavereidensa kanssa koulunsa liepeillä.
Pojan koulukaveri oli varastanut jostakin pihasta rikkinäisen kuula-aseen, saanut sen kuntoon ja leikkinyt sillä. Jossain vaiheessa toista poikaa oli aseella myös osoiteltu.
Lopputulos oli se, että asia meni rehtorin kautta poliisin tietoon. Poliisi soitti neljän nimetyn pojan vanhemmille, myös Kaasalaisille.
"Kysyin mitä poika oli tehnyt. Poika sanoi, että oli ampunut pyssyllä, mutta ei osoitellut ketään", Kaasalainen sanoo.
"Hyvä että poliisi soitti, en vähättele sitä ollenkaan, vaikka olinkin järkyttynyt."
Asia on nyt kotona puhuttu ja loppuun käsitelty, tai ainakin melkein, sillä keskustelu sosiaaliviranomaisen vuoksi on vielä edessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sosiaalin ylilyöntiä koko juttu.
Kaikki negatiivinen tieto lapsista ja vanhemmista uskotaan ilman tarkempia tutkimuksia, se sosiaalin asenne on aina ollut ja varmaan kärjistynyt viime vuosina entisestään. Ja älytöntä, että sossu (kuraattori) valehtelee tuolla tavalla, että lapsi saataisiin muka hoitoon. Mihin? Lastenkodin psykiatrisen osaston lumehoitoonko pahoinpideltäväksi?
No, onneksi tuossa ei ollut tositilanne, joka syntyy vain silloin kun pellepsykiatri pakottaa psykiatriseksi potilaaksi sellaisenkin lapsen, joka ei todellisuudessa edes ole sitä. Vai "ikäiselleen sopimaton toiminta"! Kyllä näitä on kuultu yhden jos toisenkin perheen lasten huostaanottosyinä jopa!
jonkunnäköisen uhkauksen takia hesassa. En tiedä asiasta yhtään mitään enempää.
Mihinkähän sekin lapsi on joutunut? Onko häntä kohdeltu oikeudenmukaisesti? Sitä emme koskaan tule tietämään.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pamfletti Kouluampuja ei ole mielisairas/1135240924204
Pamfletti: Kouluampuja ei ole mielisairas
Julkaistu: 5:00
Jussi Konttinen
helsingin sanomat
Harvoin kirja on yhtä ajankohtainen. Jussi Särkelän Koulumurhat-pamfletti ilmestyi vain kuukausi Kauhajoen tragedian jälkeen. WSOY:n Barrikadi-sarjassa julkaistu teos on kaiketi ensimmäinen yritys käsitellä aihetta kirjan muodossa.
"Aloin kirjoittaa, kun keskustelu kääntyi heti Jokelan tapahduttua mielenterveysongelmiin.
Näytti siltä, että ampuminen oli helpointa selittää niillä", Särkelä sanoo.
Hän on entinen järjestöjyrä, joka toimi vuosikymmenet Näkövammaisten keskusliitossa ja Invalidiliitossa. 1990-luvulla hän työskenteli Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajana.
Taustaansa nähden Särkelä, 57, esittää yllättäviä näkemyksiä.
Hänen mukaansa nyky-yhteiskunnan vitsaus on psykologisointi, jossa kaikki poikkeavuus selitetään mielenterveysongelmiksi.
Oikeasti mielisairaat ihmiset ovat Suomessa heitteillä samalla kun pahoinvointi, pettymys tai väsymys luokitellaan mielenterveysongelmiksi.
"Nyt ammuskelutapaukset johtavat siihen, että koululaisten huolikartoitukset lisääntyvät. Tarkoitus on seuloa, kenestä voi tulla kouluampuja. Poikkeavat yksilöt ulkoistetaan sosiaali- ja terveyshuollon hoidettaviksi sen sijaan, että he olisivat osa yhteisöä. Heidät leimataan loppuiäkseen", Särkelä laukoo.
Hän sanoo odottavansa peloissaan Jokelan ja Kauhajoen tutkintalautakuntien toimenpidesuosituksia.
"Sieltä tulee varmasti ehdotuksia, että mielenterveyspalveluita on lisättävä. Kouluihin suositellaan turvallisuuskoulutusta, ja aseiden saantia rajoitetaan. Sen sijaan että hoidettaisiin sairautta, hyväillään oireita."
Sairas on Särkelän mielestä yhteiskunta,
ei yksilö.
Hänen taikasanansa on sama kuin pääministeri Matti Vanhasella (kesk) ja monella muulla: yhteisöllisyys.
"Jokelan jälkeen poliitikot eivät vielä puhuneet yhteisöllisyydestä. Mielipidekirjoituksissa kansalaiset ja tutkijat näkivät kuitenkin keskeisenä ongelmana yhteisöjen rapautumisen."
"Yhteisöt eivät enää tue yksilöitä. Yksilöt ovat joutuneet irralleen, ja ilman sosiaalisia siteitä myös mieli on lähtenyt hajoamaan."
Miten Särkelä sitten hoitaisi sairasta yhteiskuntaa?
Vaikka yhteisöjen rapautumisen luulisi olevan koko länsimaisen kulttuurin ongelma, Särkelä penää pamfletissaan hallituksen vastuuta.
Tutkijalautakunnan sijasta pitäisi perustaa "tieteellinen neuvottelukunta", vieläpä valtioneuvoston kanslian yhteyteen.
"Siihen kuuluisi johtavia filosofian, sosiologian, historian ja kasvatustieteen tutkijoita, jotka selvittäisivät, mitä yhteisöille on oikein neljänkymmenen vuoden aikana tapahtunut."
Yhteisöllisyyden vahvistamisen Särkelä aloittaisi kouluista.
"Opettajilla on valtava vastuu, ja he tarvitsevat tukea. Heidän tehtävänsä ei voi olla pelkkää tiedonsiirtoa, vaan kokonaisvaltaista ihmisen kasvattamista. Pitäisi palata pienempiin kouluyksikköihin, ja sitten pienentää luokkakokoja."
Särkelä myöntää, ettei hänellä ole takataskussaan ihmereseptiä.
"Tulen osaksi ongelmaa, jos alan luetella toimenpiteitä. Kukaan ei pysty tekemään temppulistaa. Minulla ei ole kompetenssia kuin esittää kysymyksiä. Mutta vastauksia pitäisi alkaa hakea tosissaan.
Toivon, että arvostetut tieteentekijät avaisivat suunsa ja alkaisivat puhua."