Hei!
Mitä pitäisi tehdä kun on huomannut kaverissani "ala mäen merkkejä" kaverini on 22v ja sen asiat mitä se puhuu on välillä epä mielyttäviä ja lapsellisia. Olen miettinyt että hänellä on masennus luultavammin. Esmimerkkejä mitä se puhuu on: Yksi kerta hän kutsui minut kylään ja alkoi kertomaan että hänen pappa on koullut ja alko nauraa päälle. Se asia kuulosti ihan siltä että se olisi ollut vitsi. Nyt vähän aikaa sitten minulla oli juhlat. Jossa minun kaveri puhusi koko ajan kissoista ja koirista, otti minun kissoista paljon kuvia ja eikä mistään muusta. Sitten minun isä näytti valokuvia mun veljen hautakivestä (pikkuveljeni on kesällä kuollut) eli ei ole juurikaan paljon aikaa. Ni minun kaverini alkoi puhumaan hänen omasta pappasta ja sanoi että hän ei ole hautajaisten jälkeen käynyt haudalla ollenkaan ja nauroi päälle. Sit Hän viellä lisäsi asiaansa että hautajaisissa kaikki muut itki paitsi hän. Mä ajattelin jo siinä että olisi voinut jättää ton sanomatta. On paljon muitakin asioita mutta nyt en empää listaa niitä. Nyt olen alkanut vältelemään hänen seuraa kun mä en aina jaksa kuunella niitä samoja asioita ja kun itsellänikin on paljon muita ihmisiä joita pitää tukea, myös pitää itteni kasassa. Olen miettinyt mitä teen? tiedän jos sanon hänelle suoraan ni hän ei välttämättä tajua mitä tarkoitan tai ei halua ymmärtää. Tää ala mäki on alkanut noin 5v sitten. Onko kenelläkään minkään laisia ideoita mitä minun pitäisi tehdä? Kiitos jo etu käteen!!!
Mitä pitäisi tehdä kun on huomannut kaverissani "ala mäen merkkejä" kaverini on 22v ja sen asiat mitä se puhuu on välillä epä mielyttäviä ja lapsellisia. Olen miettinyt että hänellä on masennus luultavammin. Esmimerkkejä mitä se puhuu on: Yksi kerta hän kutsui minut kylään ja alkoi kertomaan että hänen pappa on koullut ja alko nauraa päälle. Se asia kuulosti ihan siltä että se olisi ollut vitsi. Nyt vähän aikaa sitten minulla oli juhlat. Jossa minun kaveri puhusi koko ajan kissoista ja koirista, otti minun kissoista paljon kuvia ja eikä mistään muusta. Sitten minun isä näytti valokuvia mun veljen hautakivestä (pikkuveljeni on kesällä kuollut) eli ei ole juurikaan paljon aikaa. Ni minun kaverini alkoi puhumaan hänen omasta pappasta ja sanoi että hän ei ole hautajaisten jälkeen käynyt haudalla ollenkaan ja nauroi päälle. Sit Hän viellä lisäsi asiaansa että hautajaisissa kaikki muut itki paitsi hän. Mä ajattelin jo siinä että olisi voinut jättää ton sanomatta. On paljon muitakin asioita mutta nyt en empää listaa niitä. Nyt olen alkanut vältelemään hänen seuraa kun mä en aina jaksa kuunella niitä samoja asioita ja kun itsellänikin on paljon muita ihmisiä joita pitää tukea, myös pitää itteni kasassa. Olen miettinyt mitä teen? tiedän jos sanon hänelle suoraan ni hän ei välttämättä tajua mitä tarkoitan tai ei halua ymmärtää. Tää ala mäki on alkanut noin 5v sitten. Onko kenelläkään minkään laisia ideoita mitä minun pitäisi tehdä? Kiitos jo etu käteen!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielestäni kyseessä voisi olla surullisten tunteiden ja stressin vähän erilaisempi käsittelyreaktio. Jos ihminen pelkää tai suree jotain, itku ei aina tule, vaan reagointi voi olla jopa naurua.
Minun mummini kuoli vähän yli kuukausi sitten. En osannut itkeä lainkaan enkä itkenyt hautajaisissakaan. Minun tapani reagoida surulliseen asiaan on, että teen asioita. Puuhastelen ja sitä kautta käsittelen tunteitani. Vasta kun koin toisen menetyksen eli rakas lemmikkini kuoli, osasin itkeä.
Tiesitkö, että lemmikkieläin parantaa huomattavasti omistajan mielenterveyttä? Etenkin karvaisilla eläimillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia omistajan mielenterveyteen. Silittämällä eläintä ihmisen aivoissa vapautuu mielihyvää tuottavia aineita.
Kun minä surin, halusin käydä kaverilla paijailemassa hänen kissaansa. Tuntui, että oli edes jokin lämmin, pehmeä ja eloisa, johon voisi keskittyä piinaavan surun sijaan.
Ystäväsi vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä, että hän yrittää tekemisen kautta jäsennellä suruaan. Jos haluat yrittää auttaa häntä, voit vihjaista että hän voisi puhua tunteistaan ja olostaan ammattiauttajalle. Niin minä ainakin tein, ja se kannatti. Tsemppiä siihen suuntaan.