Läheisriippuvuus

Maalaismies*

Googletin Tukiasema.net sivustolta lyhyen luonnehdinnan läheisriippuvuudesta:"...Hänellä voi olla lapsuuden kokemus hylätyksi tulemisesta, rajojen puutteesta, vanhempien liiallisista vaatimuksista, tuen ja rohkaisun puutteesta, tiukasta, sitovasta kurista tai toisaalta liiallisesta sallimisesta."

Olen itse läpikäynyt tällaisen kipeän suhteen poikani kanssa. Hän on yksi niistä puolesta miljoonasta suomalaisesta, jotka alkoholisoituivat pahoin.

Puuttumatta sen enempää yksityiskohtiin, vuosi sitten olin enää ainoa, jonka yhteys piti. Vaimo oli lähtenyt, lapset jättäneet, työnsä hän kaikesta huolimatta kykeni vielä hoitamaan.

Tunsin itseni osasyylliseksi, vaikka itse olinkin kauan sitten raitistunut. Olin läheisriippuvainen. Soitin monta kertaa päivässä alkaen elää hänen elämäänsä.

Lopulta asiat menivät siihen pisteeseen, että läheisriippuvuudestani oli tehtävä loppu. Laadimme hänen vaimonsa kanssa (joka onneksi on hoitoalan ihminen) pelastussuunnitelman, so. hoitoon menon.

Sanoin pojalleni, että ellet suostu tähän, jäät lopullisesti yksin.
Minäkään en pysty enkä jaksa enempään.

Tänään kaikki on toisin. Hän tarttui viimeiseen oljenkorteen ja se auttoi. Raitistumisesta tulee kohta vuosi täyteen. Vaimo ja lapset ovat löytyneet uudestaan. Työ ja elämä kaikkineen maistuu kuin uudesti syntyneellä.

Myös minä pääsin läheisriippuvuudestani. Välit ovat tietenkin - jos mahdollista, vieläkin paremmat kuin ennen, mutta ilman riippuvuutta.

Niin, läheisriippuvuutta on montaa sorttia. Alkoholismi edustaa siinä suurta osaa. Kun arvellaan meillä olevan 500 000 alkoholistia, se tietää, (koska perheet ja läheisetkin sairastuvat ) myös, että noin puolet kansasta elää läheisriippuvaisen tuskaista elämää.

37

1645

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puhut monen läheisriippuvan suulla, liian monen.

      Asiat pyritään salaamaan ja yksin kärsimään.

      Monia hyviä päiviä teille kaikille!

      • vuosi 2008

        Kyllä kirjoitit asiasta joka koskee liian monia, toivonkin että rohkeutesi kannustaa muitakin ihmisiä olemaan valppaana yrittämään saada, lapsensa tai puolisonsa pois viinan parista.
        Onhan niitä paljon muutakin peliriippuvuus ja perheiden elintason heikentäminen sillä, yhtäkaikki samaa helvettiä ovat molemmat.

        On hyvä että asiat ovat nyt hyvällä tolalla.


    • Sinikynä

      Osoittaa kypsynyttä ajattelutapaa, että tarttuu sarvista härkää, eli kertoo omista ongelmistaan näin julkisesti.
      On hyvä, että sen voi tehdä nimimerkin suojassa, sillä aina on pahansuopia ihmisiä, jotka käyttävät toisten avomielisyyttä väärin hyväkseen.
      Todellisessa elämässä meitä on paljon, ehkä enemmistö, jotka painiskelemme erilaisten ongelmien kimpussa.
      Me suomalaiset olemme vain niin juroja, että emme tohdi puhua niistä, vaan kärsimme yksinämme.
      Emme kuitenkaan ole yksin. Aina löytyy empaattinen lähimmäinen, joka on valmis jakamaan tuskamme.
      Tällä en tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi nyt noudattaa maalaismiehen esimerkkiä, ja tulla "ulos" täällä keskustelupalstoilla.
      Joissakin tapauksissa on parempi, että etsimme käsiimme luotettavan lähimmäisen ja puramme huolemme hänen kanssa kahdestaan.
      Joka tapauksessa maalaismiehen ulostulo oli ihan paikallaan, joka toivottavasti rohkaisee muita käsittelemään ongelmiaan, kukin omalla tavallaan.

      • Vakiintunella nimimerkillä kirjoittava antautuu aina henkilökohtaiselle loukkaukselle alttuuksi kertoessaan täällä ongelmista joko omista, läheisen tai jonkun muun näkökulmasta katsoen.

        Omakohtainen kokemukseni on, että kirjoittajan mielipidettä pidetään täällä liian usein henkilökohtaisena ruikutuksena.

        Maalaismies ansaitsee hatun noston mielipiteensä julki tuomisella. Kaikilla ei ole taitoa ja rohkeutta kertoa asiasta suoraan, kaunistelematta tai häpeilemättä, jos asia koskee läheistä ihmistä.

        Liian usein täällä saa mielipiteensä julkituomisesta pelkkää lokaa, ei hyväksymistä tai osanottamista jonkun yksittäisen ihmisen ongelmaan. Viisastelijoita riittää aina, mutta riippuukohan se aina kirjoittajasta, ei niinkään asiasta, kuinka kirjoitukseen suhtaudutaan.

        Läheisriippuvuutta karttaakseni minäkin tein omia ratkaisujani, koska mikään ei ole niin rasittavaa kuin roikkuminen toisessa ihmisessä. Olkoon kysymys hädästä tai huolenpidosta, yhtä vaikeaa.


      • Erittäin tärkeä ja monia koskettava tämä Maalaismiehen viesti. Ei ole hyvä kasvattaa lapsiaan liialliseen velvollisuudentuntoon, suomalaisten heikkouksia on myös huono itsetunto. Alkoholistiperheissä lapset voivat ottaa huolehtijan roolin. Syitä läheisriippuvuuteen on tosiaan paljon , osaan voi vaikuttaa, osaan ei.

        Marttyyriasenne, uhrautuminen ja toisen puolesta eläminen ei auta ketään. Lopulta auttaja itse uupuu eikä toinekaan tule autetuksi, ellei tämä itse sitä todella halua, tajua olevansa avun tarpeessa. Ammattiauttajilla on terve etäisyys ja objektiivisuus käsitellä vaikeimpia asioita. Toinen toisestaan huolehtiminen ja aito, luottamuksellinen ystävyys on valtava voimavara, kultaakin kalliimpi aarre.

        Sitoutuminen perheeseen , varsinkin lapsiin, on välttämätöntä , mutta täytyy myös opetella päästämään irti, kun sen aika on. Irti päästäminen ei ole hylkäämistä.
        Loukattu ei voi myöskään jatkuvasti antaa anteeksi, tulla uudelleen ja uudelleen loukatuksi, sillä omia tunteitten ja tarpeitten sivuuttaminen sairastuttaa.


      • Tuoksuvattu kirjoitti:

        Vakiintunella nimimerkillä kirjoittava antautuu aina henkilökohtaiselle loukkaukselle alttuuksi kertoessaan täällä ongelmista joko omista, läheisen tai jonkun muun näkökulmasta katsoen.

        Omakohtainen kokemukseni on, että kirjoittajan mielipidettä pidetään täällä liian usein henkilökohtaisena ruikutuksena.

        Maalaismies ansaitsee hatun noston mielipiteensä julki tuomisella. Kaikilla ei ole taitoa ja rohkeutta kertoa asiasta suoraan, kaunistelematta tai häpeilemättä, jos asia koskee läheistä ihmistä.

        Liian usein täällä saa mielipiteensä julkituomisesta pelkkää lokaa, ei hyväksymistä tai osanottamista jonkun yksittäisen ihmisen ongelmaan. Viisastelijoita riittää aina, mutta riippuukohan se aina kirjoittajasta, ei niinkään asiasta, kuinka kirjoitukseen suhtaudutaan.

        Läheisriippuvuutta karttaakseni minäkin tein omia ratkaisujani, koska mikään ei ole niin rasittavaa kuin roikkuminen toisessa ihmisessä. Olkoon kysymys hädästä tai huolenpidosta, yhtä vaikeaa.

        Olet huomannut, että joutuu ehkä loukatuksi, kun kirjoittaa ongelmastaan keskustelupalstalle.

        Olen ajatellut itse samaa ja ihmetellyt, mistä se johtuu.
        Onkohan niin, että kun emme ole ammattilaisia, emme osaa paneutua toisen murheisiin ja tunnemme olomme avuttomaksi. On helppo vähätellä murheita, joista ei itse tiedä. Niistä on helppo heittää huulta, kun kuitenkin haluaisi osallistua keskusteluun.
        Joskus näkee hyvässä uskossa kirjoitettuja mielipiteitä, jotka vain kääntävät veistä haavassa. Moni alkoholistin omainen esimerkiksi tietää, että perhettä voi auttaa ja tukea vain saman läpikäynyt ihminen.

        Mutta aina on myös niitä, jotka tuntevat oikeudekseen väheksyä muiden murheita. "Ota vain itseäsi niskasta kiinni"-asenne on helppo.

        Palstamme kirjoittajat ovat amatöörejä. Pitäisi muistaa, että kirjoitettu sana voidaan aina lukea eri sävyllä kuin se on kirjoitettu. Kirjoittaja ei aina edes käsitä loukkaavansa hyvää tarkoittavilla sanoillaan.

        Huumori on myös kaksiteräinen miekka. Joku kirjoittaa humoristisesti asiasta, joka toiselle on kuolemanvakava.
        Sekin voi olla kuin märkä rätti silmille, eikä kirjoittaja ole sellaista tullut ajatelleeksikaan.


      • tosiasiatkin
        Makriina kirjoitti:

        Olet huomannut, että joutuu ehkä loukatuksi, kun kirjoittaa ongelmastaan keskustelupalstalle.

        Olen ajatellut itse samaa ja ihmetellyt, mistä se johtuu.
        Onkohan niin, että kun emme ole ammattilaisia, emme osaa paneutua toisen murheisiin ja tunnemme olomme avuttomaksi. On helppo vähätellä murheita, joista ei itse tiedä. Niistä on helppo heittää huulta, kun kuitenkin haluaisi osallistua keskusteluun.
        Joskus näkee hyvässä uskossa kirjoitettuja mielipiteitä, jotka vain kääntävät veistä haavassa. Moni alkoholistin omainen esimerkiksi tietää, että perhettä voi auttaa ja tukea vain saman läpikäynyt ihminen.

        Mutta aina on myös niitä, jotka tuntevat oikeudekseen väheksyä muiden murheita. "Ota vain itseäsi niskasta kiinni"-asenne on helppo.

        Palstamme kirjoittajat ovat amatöörejä. Pitäisi muistaa, että kirjoitettu sana voidaan aina lukea eri sävyllä kuin se on kirjoitettu. Kirjoittaja ei aina edes käsitä loukkaavansa hyvää tarkoittavilla sanoillaan.

        Huumori on myös kaksiteräinen miekka. Joku kirjoittaa humoristisesti asiasta, joka toiselle on kuolemanvakava.
        Sekin voi olla kuin märkä rätti silmille, eikä kirjoittaja ole sellaista tullut ajatelleeksikaan.

        .. voivat tulla esiin kipeällä tavalla.

        Juopon ihmisen hyyssääminen lisää ja edesauttaa hänen huonoa taipumustaan.

        Jotkut totuudet voivat kyllä tehdä makeasti kipeää.


      • Maalaismies*
        tosiasiatkin kirjoitti:

        .. voivat tulla esiin kipeällä tavalla.

        Juopon ihmisen hyyssääminen lisää ja edesauttaa hänen huonoa taipumustaan.

        Jotkut totuudet voivat kyllä tehdä makeasti kipeää.

        Juuri noin, hyysäämisen sijasta juoppo on saatava hoitoon, ei tietenkään vastoin hänen omaa tahtoaan, sillä väkisten ei homma hoidu. Suomessa on (tosin liian vähän) sellaisia hoitokoteja, joissa mennään suoraan itse asiaan eli raitistumiseen. Se perustuu täysin lääkkeettömään irtiottoon. Siis viinaa ei korvata millään psyyken lääkkeellä.

        En ryhdy enempää esitelmöimään. Harmi vaan, että alkoholismia edelleen pidetään toivottomana hoitaa. Siitä ei parannu, mutta ryyppäämisen voi lopettaa ja sitä tietä palata elävien kirjoihin.


      • aineen vaikutus
        Maalaismies* kirjoitti:

        Juuri noin, hyysäämisen sijasta juoppo on saatava hoitoon, ei tietenkään vastoin hänen omaa tahtoaan, sillä väkisten ei homma hoidu. Suomessa on (tosin liian vähän) sellaisia hoitokoteja, joissa mennään suoraan itse asiaan eli raitistumiseen. Se perustuu täysin lääkkeettömään irtiottoon. Siis viinaa ei korvata millään psyyken lääkkeellä.

        En ryhdy enempää esitelmöimään. Harmi vaan, että alkoholismia edelleen pidetään toivottomana hoitaa. Siitä ei parannu, mutta ryyppäämisen voi lopettaa ja sitä tietä palata elävien kirjoihin.

        Sanot, että "Siitä ei parannu, mutta ryyppäämisen voi lopettaa ja sitä tietä palata elävien kirjoihin.", kun ei juo, ei humallu eikä tarvitse olla alkoholistin kirjoissa.


    • Helena*

      MIten jaksaa olla läheisten kuorman kantaja, olen sellainen. Rikas sisareni viis veisaa minusta. Annas olla kun ukko juo,perheriita päällä tai ukko yrittää itsaria lääkkeillä.
      Helppo arvata mitä sitten, soitetaan minulle haetaan tukea, ymmärtämystä,toivotaan minun ammattihenkilönä antavan neuvoja vaikeissa asioissa.
      Kun sitten ajanmittaan tilanne rauhoittuu, ei muisteta että olen olemassa, annetaan ymmärtää ettei haluta edes puhelimitse keskustella kanssani, varsinkaan kun lapsillani ja minulla elämä menee normaali teitä eikä ongelmia ole onneksi ollut.

      Tämä sisareni on aina ollut kantelija tyyppiä, muistan miten monet kerrat sain tukkapöllyt tai selkääni hänen kantelujensa johdosta.

      Minulla on monia ystäviä jotka soittavat aina niistä huonoista asioista, siis haluavat purkaa sydäntään minulle. Olen kaiketi yksinasujana sopiva kohde. Joskus tekisi mieli sanoa, soita joskus niistä mukavista ja hyvistäkin asioista.

      Varsinkin nyt kun kaksi pimeää lyö kättä toisilleen marraskuussa, on työlästä paneutua aina toisten murheisiin. Näin minä itsekäs eläkeläinen koen olevani varsinainen sylkykuppi, onneksi ei tarvitse olla koirien kustolppana.

      Ovatko sisareni ja ystäväni läheisriippuvaisia, vai olenko itse ongelmatapaus,kysyn vaan.

      • Koko perheen sairaus.

        Minun ongelmat on menneet toiseen ulottuvuuteen(alkoholisti).
        Nyt olen huomannut nuorimmaisen kanssa,etten meinaa saada "napanuoraa"itseltäni katkaistua.Onneksi Hän on osannut omalta kohdaltaan sen hoitaa.

        Se on tosi kun saa sellaisen ystävän jonka kanssa voi kokemuksistaan puhua auttaa paljon.

        Rohkea aloitus oli,kiitos siitä.

        Voimia ja jaksamista kaikille.


      • Takuulla helpottaa

        Hei hyvä Helena, seuraavan kerran kun sisaresi tai valittavat ystäväsi soittavat, ala sinä kertomaan omasta elämästäsi. Kerro tavallisia arkipäivän asioita omasta perheestäsi ja kehu omia läheisiäsi. Takuulla auttaa, siskosi ja marisevat ystäväsi eivät kauaa jaksa kuunnella sinun asioitasi ja lopettavat jutut alkuunsa. Näin erottuu ystävä akanoista. Minulla se on auttanut aina, vaikka tietenkin tahdon auttaa ja kuunnella ystäviäni, mutta jatkuvaa valittamista ja kurjuutta ei kestä kukaan kuunnella.


    • tarkoitushakuisesti.

      Alituiseen eroavat ja jatkuvasti uuden kanssa 'kihloihin' menevät ovat keksineet tuon sanan
      'läheisriippuvainen'.

      Se hiukan lieventää pahaa omaatuntoa.

      Samanlaisen tarkoitushakuisen sanan kehittivät juopot, se oli 'raivoraitis'.

      Mies siltojen alla ei ole läheisriippuvainen.

      Eikä raivoraitis.


      -

      Lähin omainen on viranomainen.

      • tässä nim. om.

        aiheessa.

        Maailma menee kohti täyttä ...


      • onko...

        mies siltojen alla
        täydellisen vapaa ihminen?


    • Kumppani

      Olen elänyt kumppanuus ystävyydessä jo useita vuosia. Asumme omissa kodeissamme, autamme toisiamme tarpeen tullen. Käymme yhdessä eri tilaisuuksissa. Kumppanuus menee katkolle kun minä sorrun Monet-konjamiiniin ja siinä vierähtää viikko toistakin.
      Kun rapula heltiää, soitan hänelle pahoittelen sortumistani, hän sanoo olet selvinpäin ihan mukava mies mutta kännisenä en voi sinua sietää.
      Näin meillä elämä kulkee, olemme toistemme terapeutteja muita ei tarvita. Olemme opetusalla työtä tehneet.

    • Maalaismies*

      Se on myös periytyvä. Siinä mielessä se on kuin mikä hyvänsä vaarallinen sairaus, että tietyn pisteen jälkeen siitä ei enää selviä. Asiantuntijat pystyvät arvioimaan asteen mistä paluuta ei enää ole.

      Koska alkoholismiin asennoidutaan itse aiheutettuna paheena eikä hyväksytä sairautena siinä missä diabetestä tai keuhkosyöpää, sen hoitoon ei satsata asiallisesti. Juoppo on juoppo eikä muuksi muutu, sanotaan aika yleisesti.

      Katson oikeiudekseni puhua isän ja pojan kokemuksella ettei asianomaisten eikä läheisriippuvien tarvitse nääntyä alkoholismin syövereihin, jos härkään tartutaan sarvista.

      • mutta itseaiheutettu

        Kukaan ei väkisin viinaa kurkkuun kaada, kyllä se alkoholismi viinan pitkäaikaisesta juomisesta tulee. Perinnöllinen sairausko? Juopottelumalli voi kyllä periytyä siinä missä välivaltaisuuskin mutta ei kai se nyt geeneissä ole kuten vaikka diabetes. Siitäkin on suurin osa lihavuudella ja liikkumattomuudella hankittua.
        Vastuuta tekemisistään ja tekemättä jättämisistään on niin tyypillistä siirtää pois itseltä.
        Sinänsä hyvä kuulla että siitä voi noustakkin ja että ilman viinaa voi elää täyttä elämää.


      • Maalaismies*
        mutta itseaiheutettu kirjoitti:

        Kukaan ei väkisin viinaa kurkkuun kaada, kyllä se alkoholismi viinan pitkäaikaisesta juomisesta tulee. Perinnöllinen sairausko? Juopottelumalli voi kyllä periytyä siinä missä välivaltaisuuskin mutta ei kai se nyt geeneissä ole kuten vaikka diabetes. Siitäkin on suurin osa lihavuudella ja liikkumattomuudella hankittua.
        Vastuuta tekemisistään ja tekemättä jättämisistään on niin tyypillistä siirtää pois itseltä.
        Sinänsä hyvä kuulla että siitä voi noustakkin ja että ilman viinaa voi elää täyttä elämää.

        Amerikassa on tutkittu kauan ja perusteellisesti alkoholismia. Siellä on kehitetty mm. Minnesotahoito, joka toimii Suomessakin. Heidän mukaansa alkoholismi on geeneistä peräisin oleva sairaus.

        Siinä hoitomuodossa ei hyssytellä. Juominen ja lääkkeet lopetetaan kuin seinään. Alkoholisoitunut ei yksin kykene siihen, vaan tarvitsee vahvaa terapiaa samanaikaisesti. 80% pääsee irti viinasta.


      • Se ei itse
        Maalaismies* kirjoitti:

        Amerikassa on tutkittu kauan ja perusteellisesti alkoholismia. Siellä on kehitetty mm. Minnesotahoito, joka toimii Suomessakin. Heidän mukaansa alkoholismi on geeneistä peräisin oleva sairaus.

        Siinä hoitomuodossa ei hyssytellä. Juominen ja lääkkeet lopetetaan kuin seinään. Alkoholisoitunut ei yksin kykene siihen, vaan tarvitsee vahvaa terapiaa samanaikaisesti. 80% pääsee irti viinasta.

        nouse alahuulelle.

        Se ei itse ryömi mahaan.


      • Maalaismies*
        Se ei itse kirjoitti:

        nouse alahuulelle.

        Se ei itse ryömi mahaan.

        Ei tupakkakaan itsestään huulille nouse, mutta on nähty aiheelliseksi tupakoinnin kieltäminen yhä useammassa maassa ja paikassa. Jostakin syystä juopottelua ei kielletä kapakoissa tai risteilyillä.

        Alkoholismi on kuten muutkin riippuvuudet asia, jota on mahdoton käsittää ellei siihen ole itse törmännyt.


      • Kyllä me muistamme sen 70-luvun, kun itse olimme nelikymppisiä miehiä.

        Silloin mentiin tukka suorana ja tehtiin tulosta.
        Viinaa käytettiin ja monissa työtehtävissä sen käyttö oli jopa velvollisuus. Ja jos ei ollut velvollisuus, niin ei sen käyttöä paheksittukaan, kun valtiovallan edustajatkin olivat ihan julkisesti joskus kännissä pyörimässä.

        80-luvulla alkoi muutos ja 90-luvun lama rauhoitti ja raitistutti työelämää.
        Myös viinan ja tupakan terveydelliset haitat alettiin tiedostaa.
        Nyt vanhana ja raitistuneena noita aikoja muistelee jopa huvittuneenakin.

        Raittius toi uuden piirteen esille ainakin minussa.
        Huomasin, että aloin ajatella itsestäni parempaa kuin olinkaan, tyyliin, minä kova jätkä. Minä lopetin tupakoinnin ja viinan käytön. Kaikki evät siihen pysty. Minähän voin katsoa noita reppanoita, jotka eivät siihen pysty, vähän niin kuin nenänvartta myöten.
        Onneksi havahduin ja toivottavasti sai korjattua tuon asenteen.
        Sellainen en halua olla. Ihmisinä olemme vikoinemme ja sairauksinemme saman veroisia luojamme edessä.

        Meidän lapsemme ovat nyt tuolla 40 korvilla.
        Heillä on omat ikäkausiongelmansa ja siinä ei ainakaan auta, jos isä tai äiti esittää minä hyvä koita tulla perässä roolia.


      • "Koska alkoholismiin asennoidutaan itse aiheutettuna paheena eikä hyväksytä sairautena siinä missä diabetestä tai keuhkosyöpää, sen hoitoon ei satsata asiallisesti."

        Kun alkoholismiin sairastunut ei itse tunne sairastavansa, vaan pitää hoitoon ohjausta tai muuta huolehtimista vain turhana kiusantekona, miten voi seuravan sukupolven edustaja älytä ajoissa?! Asenne varmasti siirtyy alkoholistin lapselle.

        Jos ajatellaan, että tauti on periytyvä, niin vaara on varmasti suuri. Ei osata itse tarkkailla omaa alkoholin käyttöä ajoissa.

        Saamme paljon tietoa fyysisistä sairauksista ja hoitomenetelmistä, ja myös ennaltaehkäisevistä toimista.
        Onko alkoholismi kaikkien mielestä niin arka ja varottava, ettei sen alkuoireista asiallisesti keskustella?


      • mutta itseaiheutettu kirjoitti:

        Kukaan ei väkisin viinaa kurkkuun kaada, kyllä se alkoholismi viinan pitkäaikaisesta juomisesta tulee. Perinnöllinen sairausko? Juopottelumalli voi kyllä periytyä siinä missä välivaltaisuuskin mutta ei kai se nyt geeneissä ole kuten vaikka diabetes. Siitäkin on suurin osa lihavuudella ja liikkumattomuudella hankittua.
        Vastuuta tekemisistään ja tekemättä jättämisistään on niin tyypillistä siirtää pois itseltä.
        Sinänsä hyvä kuulla että siitä voi noustakkin ja että ilman viinaa voi elää täyttä elämää.

        Asenne on väärä.
        Moni sairaus on "itseaiheutettu", esim. liikalihavuus, joka on syömällä saatu.
        Myös liikalihavan tulee tuntea vastuunsa ja huolehtia aterioistaan. Ei kukaan väkisin ihmistä ruoki, kyllä liikalihavuus seuraa ahmimisesta.
        Liikalihavuus tuo tullessaan paljon muuta: diabetestä, sydänsairauksia, nivelvaivoja, jne.

        Kuitenkin näitä sairauksia hoidetaan ilman syyllistämistä. Alkoholisti saa hoidon lisäksi helposti myös paheksuntaa.

        Sairauttaan hoitavaa alkoholistia pitää kunnioittaa, koska hän on sairautensa myöntänyt ja haluaa toipua. Paheksunta ei auta ketään. Jokaisella pitää olla itsekunnioitusta jaksaakseen elämää eteenpäin.


      • Maalaismies*
        Makriina kirjoitti:

        "Koska alkoholismiin asennoidutaan itse aiheutettuna paheena eikä hyväksytä sairautena siinä missä diabetestä tai keuhkosyöpää, sen hoitoon ei satsata asiallisesti."

        Kun alkoholismiin sairastunut ei itse tunne sairastavansa, vaan pitää hoitoon ohjausta tai muuta huolehtimista vain turhana kiusantekona, miten voi seuravan sukupolven edustaja älytä ajoissa?! Asenne varmasti siirtyy alkoholistin lapselle.

        Jos ajatellaan, että tauti on periytyvä, niin vaara on varmasti suuri. Ei osata itse tarkkailla omaa alkoholin käyttöä ajoissa.

        Saamme paljon tietoa fyysisistä sairauksista ja hoitomenetelmistä, ja myös ennaltaehkäisevistä toimista.
        Onko alkoholismi kaikkien mielestä niin arka ja varottava, ettei sen alkuoireista asiallisesti keskustella?

        Yleensä taudit pyritään diagnosoimaan ja hoitamaan mahdollisimman varhain. Alkoholismin suhteen on toisin (tarkoitan todella vaikeaa juomista). Juomari itse ja hänen läheisensä peittelevät kuin henkensä edestä läheisensä sairautta. Se saattaa puhjeta varhain, jopa murrosikäisellä.

        Niinpä viimeiseen asti lykätään hoitoon menoa. Kaikki kärsivät. Läheiset joutuvat paitsi sietämään, myös avustamaan rahoittamalla juomaria. Siitä tuo osuva nimi: läheisriippuvuus.

        Kun asiasta ei voi keskustella, niin vasta kun tilanne on pahentunut äärimmilleen, on jotakin yritettävä tehdä. Asiantuntijat sanovat, että läheisten kannalta ja juomarin itsensäkin parhaaksi on, jos hänet raa´asti jätetään - ellei lähde hoitoon.

        Tuossa on se kynnys, joka saattaa johtaa ja usein johtaakin hoitoon hakeutumiseen. Tietenkin tulee vastaan seikka etteivät asianomaiset tiedä, mistä hakea apua. Sitten huomaa, kuinka vähän yhteiskunta satsaa todelliseen auttamiseen.

        Tästä kansantaudiksi puhjenneesta sairaudesta vaietaan.


      • Vertaus:
        Maalaismies* kirjoitti:

        Ei tupakkakaan itsestään huulille nouse, mutta on nähty aiheelliseksi tupakoinnin kieltäminen yhä useammassa maassa ja paikassa. Jostakin syystä juopottelua ei kielletä kapakoissa tai risteilyillä.

        Alkoholismi on kuten muutkin riippuvuudet asia, jota on mahdoton käsittää ellei siihen ole itse törmännyt.

        "Niin kuin olisi laulukuoro, jossa seisoo ainoana laulamattomana."


    • Kirjautumaton leski

      Alkoholi, kun se on himo, vie ihmisen sairauden partaalle ja vahvuutta osoittaa kyky nousta siitä tilasta normaaliksi käyttäjäksi.

      Mieheni oli juoppo, oman ilmauksensa mukaan ja pitkiä aikoja joskus kuluikin sen huumassa ja huurussa, vaikka ansiotyönsä hoitikin aina. Kotona sensijaan, joskus pakenimme lasten kanssa raivoavaa isää, tuntui että perheen sisällä kaikissa muissa oli vikaa, ei hänessä.

      Juoppokausien jälkeen seurasi pitkiä kuivia kausia. Silloin hän oli todella mallikelpoinen mies, hoiti asiat ja teki uutterasti töitä.

      Minusta tuli holhooja juomakausiksi, puhtat vaatteet esille, ruokaa päytään vuorokaudenajoista riippumatta, kuskina ja kuulijana. Rakastinko liikaa? Olinko hänelle se joka mahdollisti juomisen, vai olinko tuki johon voi turvata, rakkauden kohde joka ei vaatinut vaan alistui. Alistuinko?
      Nyt huomaan eläneeni koko avioliittomme ajan hänen ehdoillaan, hänen kauttaan ja hänen elämässään kuin siinä mukana, mutta kuitenkin joskus sivussa. En ollut juomaseuraa. Se oli muualla, kapakassa, kavereissa.

      Elin, elin olematta minä. Sen havainnon olen nyt tehnyt kun jatkan yksin.
      Minä riipuin hänessä rakastaen häntä, hän minussa samaoista syistä, mutta myös siksi, kun hän tarvitsi jonkun joka huolehtii niinä huonoinakin päivinä.

      Palkaksi sain rakkauden ja lapset.
      Muistan häntä lämmöllä, koska muistoissa ei ole huonoja päiviä, ja alkoholi oli vain osa elämää.
      Ne pitkät, vuosien raittiit kaudet olivat kiitos niistä jotka kuluivat ja kuluttivat meitä molempia.

      En luo uutta suhdetta alkoholiin. Itse en käytä, ja käyttäjät elävät kaukana minusta.

      • huumeista ei koskaan

        Narkomaanin äitinä tiedän,että aina lopun ikäänsä on narkomaani,veikka aineista irtipääsisikin.Tilalle tulevat korvaavat aineet ja kaikenmaailman pillerit,jotta jaksaisi pysyä "hengissä",aineet aina mielessä,koska niistä on pysyttävä erossa.
        Että silleen,en sen enempää tästä aiheesta,sen verran vielä,että voitte vain arvailla,miten koko perhe sairastuu,jos perheessä on narkomaani,hän vaatii kaiken huomion itselleen.Ainut vaihtoehto on jättää hänet oman onnensa nojaan,hyysääminen ei todellakaan auta tippaakaan.


      • Maalaismies*
        huumeista ei koskaan kirjoitti:

        Narkomaanin äitinä tiedän,että aina lopun ikäänsä on narkomaani,veikka aineista irtipääsisikin.Tilalle tulevat korvaavat aineet ja kaikenmaailman pillerit,jotta jaksaisi pysyä "hengissä",aineet aina mielessä,koska niistä on pysyttävä erossa.
        Että silleen,en sen enempää tästä aiheesta,sen verran vielä,että voitte vain arvailla,miten koko perhe sairastuu,jos perheessä on narkomaani,hän vaatii kaiken huomion itselleen.Ainut vaihtoehto on jättää hänet oman onnensa nojaan,hyysääminen ei todellakaan auta tippaakaan.

        Alkoholi- ja huumeriippuvuus ovat yhtäläisiä siinä ettei niistä "parannu", mutta niitä ilman voi oppia elämään normaalia elämää. Etsi vaikkapa googlettamalla "huumehoito" sellainen paikka, missä ei hoideta siirtymällä aineesta toiseen, vaan lopettamalla aineiden käyttö!

        Parhaat tulokset tulevat sellaisista hoitoloista, joissa aineista toipuneet itse vaikuttavat. He tietävät parhaiten mistä on kyse ja kuinka "temppu" tehdään.


      • huumeista ei koskaan
        Maalaismies* kirjoitti:

        Alkoholi- ja huumeriippuvuus ovat yhtäläisiä siinä ettei niistä "parannu", mutta niitä ilman voi oppia elämään normaalia elämää. Etsi vaikkapa googlettamalla "huumehoito" sellainen paikka, missä ei hoideta siirtymällä aineesta toiseen, vaan lopettamalla aineiden käyttö!

        Parhaat tulokset tulevat sellaisista hoitoloista, joissa aineista toipuneet itse vaikuttavat. He tietävät parhaiten mistä on kyse ja kuinka "temppu" tehdään.

        tästä asiasta kuitenkin ehkä tiedän enemmän kuin sinä,jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana.
        Ei kaikki ole sitä miltä näyttää ja tuntuu eikä tieto ole kuin tietoa,jos ei ei ole kokemusta.


      • Maalaismies*
        huumeista ei koskaan kirjoitti:

        tästä asiasta kuitenkin ehkä tiedän enemmän kuin sinä,jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana.
        Ei kaikki ole sitä miltä näyttää ja tuntuu eikä tieto ole kuin tietoa,jos ei ei ole kokemusta.

        Uskon toki sinun tietävän näistä asioista enemmän kuin minä, koska niin sanot. Et vain kerro mitä tarkoitat, missä olen väärässä. Mitä tarkoittaa "..jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana. "

        Jos tarkoitat ettei huumesairasta ihmistä kannata hoitaa, olen toista mieltä. Kaikkia sairastuneita on pyrittävä hoitamaan.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Uskon toki sinun tietävän näistä asioista enemmän kuin minä, koska niin sanot. Et vain kerro mitä tarkoitat, missä olen väärässä. Mitä tarkoittaa "..jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana. "

        Jos tarkoitat ettei huumesairasta ihmistä kannata hoitaa, olen toista mieltä. Kaikkia sairastuneita on pyrittävä hoitamaan.

        on ei koskaan enää tippaakaan.
        Kaikissa muissa keinoissa piilee itsepetoksen vaara ja kausijuoppous.


      • sairaanhoidon rahat
        Maalaismies* kirjoitti:

        Uskon toki sinun tietävän näistä asioista enemmän kuin minä, koska niin sanot. Et vain kerro mitä tarkoitat, missä olen väärässä. Mitä tarkoittaa "..jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana. "

        Jos tarkoitat ettei huumesairasta ihmistä kannata hoitaa, olen toista mieltä. Kaikkia sairastuneita on pyrittävä hoitamaan.

        kuluu, juoppojen hoitoon, Kohta puolet tehohoidon asiakkaista on juoppoja, tulevat aina uudelleen ja uudelleen. Hoidetaan kuntoon että jaksavat taas ryypätä. Puhumattakaan kevyemmistä hoidoista, tapaturmista ym. Jos ovat itsetuhoisia, miksi tuhlata varoja, kun sydänsairaita lapsiakin on hoitojonoissa!


      • huumeista...
        Maalaismies* kirjoitti:

        Uskon toki sinun tietävän näistä asioista enemmän kuin minä, koska niin sanot. Et vain kerro mitä tarkoitat, missä olen väärässä. Mitä tarkoittaa "..jos 25 vuotta kuitenkin pakosta jollain lailla tässä "hommasssa" mukana. "

        Jos tarkoitat ettei huumesairasta ihmistä kannata hoitaa, olen toista mieltä. Kaikkia sairastuneita on pyrittävä hoitamaan.

        tietysti kaikki yhteiskunnan antamat mahdollisuudet on käytetty.
        En tullut pohtimaan tätä aihetta enkä revittelemään,kerroin vain vertailuna alkoholiriippuvuuteen.
        Monet eivät tiedä huumeriippuvuudesta mitään,hyvä niin,sehän on kammottavinta,mihin ihminen voi joutua.
        Kyllä meillä tämänkin asian kanssa eletään nykyisin ihan "normaalia" elämää.


      • Maalaismies*
        Jopel kirjoitti:

        on ei koskaan enää tippaakaan.
        Kaikissa muissa keinoissa piilee itsepetoksen vaara ja kausijuoppous.

        Täysraittius on ainoa tie ja mahdollisuus.

        Hoidolla en tarkoita häirintää terveyskeskuksissa, vaan todellista irtiottoa esim. Mylly- tai Minnesotahoidossa. Se merkitsee noin kuukauden laitoshoitoa ja yhteensä vuoden mittaista jatkoa vertaisryhmissä.


      • Maalaismies*
        huumeista... kirjoitti:

        tietysti kaikki yhteiskunnan antamat mahdollisuudet on käytetty.
        En tullut pohtimaan tätä aihetta enkä revittelemään,kerroin vain vertailuna alkoholiriippuvuuteen.
        Monet eivät tiedä huumeriippuvuudesta mitään,hyvä niin,sehän on kammottavinta,mihin ihminen voi joutua.
        Kyllä meillä tämänkin asian kanssa eletään nykyisin ihan "normaalia" elämää.

        Annoit arvokkaan panoksen aiheeseen läheisriippuvuus. Siitä on leikki pois. Kiitos kun kerroit!


      • sairaanhoidon rahat kirjoitti:

        kuluu, juoppojen hoitoon, Kohta puolet tehohoidon asiakkaista on juoppoja, tulevat aina uudelleen ja uudelleen. Hoidetaan kuntoon että jaksavat taas ryypätä. Puhumattakaan kevyemmistä hoidoista, tapaturmista ym. Jos ovat itsetuhoisia, miksi tuhlata varoja, kun sydänsairaita lapsiakin on hoitojonoissa!

        Enne leprasairaat vietiin Seilin saarelle, jonne heidän tuli ottaa arkkulaudatkin mukaan, sillä sieltä ei pois päässyt.
        Olisiko sinusta alkoholistit vietävä samaan paikkaan, sillä leprasairala on lopetettu vuosikymmeniä sitten?

        Ratkaisu kaikiin pulmiin?
        Kysyn kuitenkin, kuinka kustannuksista selvittäisiin? Olisiko ratkaisu halvempi kuin nykyinen meno?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3195
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2243
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1829
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1677
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1391
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1351
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1256
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1230
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1167
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1147
    Aihe