Pelkoni ei varsinaisesti kohdistu mihinkään, enkä tunnista tätä "perusolotilaani" varsinaiseksi peloksi, mutta hermoston toiminnan häiriöistä johtuen minulla on jatkuvasti sellainen olo kuin olisin juuri säikähtänyt kuollakseni; vatsanpohja täynnä "perhosia", sydän takoo, adrenaliini virtaa, säpsähtelen pieniä ääniä, uni ei tule iltaisin ja nukahtelen sitten päivisin mitä kummallisempiin paikkoihin, vaikka yritän tapella vastaan. Lääkkeitä en viitsisi koko ajan syödä, mutta pakko kai on, jotta elämää pystyisi elämään ja töistä suoriutumaan edes tyydyttävästi.
Lääkkeinä minulla Limbitrol ja Ritalin 10 mg silloin, kun päiväsaikaiset torkkukohtaukset oikein vaivaavat.
Muilla samoja ongelmia? Kohtalotovereita?
Lääkkeinä minulla Limbitrol ja Ritalin 10 mg silloin, kun päiväsaikaiset torkkukohtaukset oikein vaivaavat.
Muilla samoja ongelmia? Kohtalotovereita?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.