Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä nyt yli vuoden.Eka puol vuotta meni ihmettelyyn et mikä miuta vaivaa ja lääkitys alotettiin vasta joulu-tammikuussa....kokeilen rivatrilia ja temestaa ja haittavaikutukset oli niin pahoja että makasin vaa sängyn pohjalla,ei kiinnostanu mikää...Sit kokeiltiin Alproxia ja se toimi jonkin aikaa mut nyt vaikutus rupee loppumaa ja annoksen kokoo ei voi enää suurentaa ja nyt ois sit lääkkeen vaihoin aika mut pelottaa alottaa uuet lääkkeet ku joutuu olee riippuvaine toisista,koska ei tiijä et pystynkö ees kaupassa käymää ku se on nytki tosi vaikeeta ja eihä nuo muut sitä ymmärrä jotka ei o ite kokenu tätä...Eli siis voitteko kertoa mitkä lääkkeet ootte kokenu hyviks?haittavaikutukset??rupee olee taas aika toivoton olo ku vaa joutuu olee neljän seinän sisällä...ja apua kaupaskäyntii yms. ei kovin helposti saa vaa seki on helvetinmoisen työn takana..
Lopen uupunut
Miracle??
5414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saatko mitään terapiaa ongelmaasi? Lääkkeet ovat ainoastaan sitä varten, että ihminen pääsee pahimman yli ja selviää arkielämästä jollakin tavalla. Todellinen apu pitäisi saada sitä kautta, että henkinen puoli saadaan kondikseen. Hyvin onnistuneen terapian vaikutus kestää pitkään (mahdollisesti loppuelämän), toisin kuin lääkkeiden...
Käyn kyllä 2 viikon välein omahoitajan juttusilla ja 2 kertaa viikossa nuorten ryhmässä...
mikä olisi sopiva lääke, josta ei tulisi ns. sivuvaikutuksia. Läheiselläni on kuitenkin Sepram (1,5 tabl./per päivä) Hänellä on ainakin olo helpottunut, tosin ei kovin "pahat" ole oireetkaan, mutta kuitenkin häiritsivät elämää. Lisäksi kalaöljykapseleita, karnosiinia ja magnesiumia. Tietokoneella ei kannata jumittaa niskojaan tunteja, ja riittävä yöuni on myös tärkeä. Kahvinjuonnin voisi myöskin vähentää ( jos edes juot kahvia?) ja jotain kevyttä liikuntaa, kävelyä, venyttelyä tms. olisi hyvä harrastaa. Syötkö monipuolisesti? Tälle omahoitajalle voit kertoa kaikista ongelmistasi. Toivon mukaan hän osaa sinua neuvoa, antaa apua, ja myöskin vahvistaa itseluottamustasi.
En juo kahvia kuin kupin päivässä,liikun aina kun pystyn tai siis joka päivä jonkin verran kun on tommone karvaturri jota pittää ulkoiluttaa...ja jumppaan säännöllisesti kotona aina kun vain olo antaa periks..en taija kovin terveellisesti syyä mut siinäkin asiassa tulee vastaan raha ja kyllästyminen...hmm..oon omahoitajan kans kyl puhunu noista asioista mut sille asteelle ne on jäänykki...Kyllä on jännä ku välillä jaksaa suhtautuu tähä sairautee neutraalisti ja et sen kans on vaa elettävä mut sit välil iskeytyy kyl nii pohjaa ku olo huononee...
ystäväpiirin laita? Oletko yksinäinen, onko sinulla läheisiä, ystäviä/ystävää? Sellaista, jolle voit kertoa mieltä painavista asioista? Yksikin jo riittää. Esimerkiksi itselläni on yksi hyvä ystävä, enkä muita kaipaa. Se on ainakin hyvä asia, että käyt tämän lemmikin kanssa ulkona, ei kannata jäädä murehtimaan asioita neljän seinän sisälle. Karvaturri on varmasti hyvä ystävä, ja sinunkin tulee lähdettyä ulkoilemaan. Asioista, ongelmista jne..voi ja pitääkin puhua jollekkin. Sekin jo helpottaa, ainakin hiukan. Syömispuolesta sen verran, että kyllä sitä aikalailla edullisesti saa, vaikkapa hedelmiä, kasviksia, joista saa vitamiineja. Juttele lääkäsin kanssa tuosta lääkkeen vaihdosta, jos saisit parempaa tilalle, voisiko tuo Sepram olla sinulle parempi? Toivottavasti. Kaikkea hyvää sinulle, kyllä se aurinkokin välillä pilkistelee, meille jokaiselle.