Meillä vauva joka kohta 2kk vanha. Tähän mennessä elämä ollu imettämistä,vaipan vaihtoo ja nukkumista. Ja itkemistä aina noitten juttujen välillä. Kysynkin laiskana et mikä on se helpoin ikä mielestänne? Eli vähiten noita edellä mainittuja juttuja. Koska helpottaa? 18v?
Helpoin vaihe isälle?
2kk vauva
151350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Iso lapsi, isot murheet. Valitettavasti.
kun lapsi painaa syliä, sitten kun se alkaa painaa sydäntä...
Yleensä n. 3 vuotiaana helpottaa ja lapsesta tulee kuin enkeli :D
Ja kyllä n.1v joku kokee sen helpompana kun lapsi jollain tapaa jo "osaa" kertoa mikä mättää, mutta toisaalta sillon ollaan hyvin paljon pahanteossa..varsinkin jos osaa kävellä..
Kokoajan lapsesta saa kuitenkin "enemmän irti" kun oppii leikkimään yms eikä noita murheita enää jälkeenpäin muista.
Jokaisella lapsen vaiheella on omat hyvät ja huonot puolensa. Pienen vauvan kanssa kannattaa nauttia siitä että vauva nukkuu kuitenkin vielä aika paljon ja sikäli saa aina välillä hengähdystaukoja. Liikkumaan oppiva lapsi on usein innoissaan uusista mahdollisuuksista ja on siksi usein hyväntuulinen ja utelian. Hän kuitenkin vaatii paljon vahtimista. Kun lapsi oppii puhumaan, moni asia muuttuu helpommaksi. Hän osaa ilmaista tahtonsa mutta samalla tietysti vaatimukset kasvavat. Hän myös vaatii enemmän aktiivista seuraa, kyselee ja pyytää. Silloin on hieno seurata kun taidot ja tiedot kehittyvät kohisten. Väliin kuitenkin voi mahtua hankalampia uhma-vaiheita jolloin vaaditaan kärsivällisyyttä. Lähellä kouluikää sitten huomaa että lapset alkavat olla oikeasti jo aika isoja. He ovat jo omatoimisia. Silloin on hyvä aika nauttia esim. yhteisistä harratuksista. Heitä voi jättää helpommin hoitoon (ja omia kavereitakin alkaa jo olla) ja yhteistä aikaa puolison kanssa on helpompi järjestää. Toisaalta kasvatus ei tähänkään lopu ja huolet vaikka koulun sujumisesta alkavat. Mutta ehkä juuri tämä alakouluikä ennen murrosiän myrskyjä on vanhemmille kaikkein helpoin.
Vastata etten tiedä joka iässä on omat helpot ja vaikeat asiat.Koti-isänä tulee koettua kyllä kaikki kiukut ja muut ikävät asiat.
Lapset ovat 3v , 2v ja 9kk, kyllä tämä lasten kanssa oleminen kuitenkin töissä käynnin voittaa.
se oo kuule sillee, et miten sen ottaa ja miten itse suhtautuu itkuihin ja muihin, opettele vaan positiivinen kanta, se on hyvä jos lapsesta lähtee ääntä. 6kk ja sitten sinäkin saat leikkiä lapsellasi, sitten se riemu alkaa, kaiken oppiminen, tutkiminen ja sinun opettamisesi.
2 poikaa itselläni 2 ja 4v ja kivaa on, kotona oon ollut 1,5vuotta, enkä kadu, kerran ne lapset vain ovat pieniä. Töitä kerkee tekemään myöhemminkin:)
se on kuitenkin nainen , joka on 9kk raskaana vaivoineen. Synnyttää ja imettää. Valitettavan usein käy töissä ja hoitaa lapset ja huushollin. Näin ollen vaikein ja vaativin osuus miehelle taitaa olla tuo tekeminen. Kyllä ensin nauratti , siiten itketti kun eräskin mies kehtasi sanoa , että oli helppo synnytys. Hänet oli kuulma herätetty 03 kun lapsi syntyi 04. Tosin synnytyskivut alkoivat edellisenä aamuna. Tosin , eivät sankarillamme:)
Ja täytyy sanoa että kommanettisi oli myös hyvin tyypillinen, nimittäin naisen kommentti. Kun kerran nainen on lapsen synnyttänyt ja vaúvana imettänyt niin se sitten mitätöi kaiken sen mitä mies lasten eteen tekee? Miehelläkö ei voi olla vaikeaa tai raskasta kun ei ole synnyttänyt? Uutisena voin sinulle kertoa että nykyään valtaosa miehistä kyllä osallistuu ihan aktiivisesti kodin töihin niin lastenhoidon kuin muunkin osalta. Monilla isillä on myös vaiheita jolloin heitä tarvitaan aivan erityisen paljon, kuten vaikka äidin sairastuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsen vaikean sairauden aikana.
Tuolla miesten mollauksella ja alentamisella ei ainakaan lisätä isien halua osallistua perheen elämään. Jos äiti pitää itseään jotenkin itsestään selvästi pääasiallisena vanhempana jota isä vain avustaa, niin ei tarvitse ihmetelleä jos isiä ei paljon kotihommissa näe.
ei kuitenkaan palstoilla ruikuta kuten tuo avaaja. Fakta on , että meidän osuus alkaa vasta lasten synnyttyä ja valitettavan monella ei tosissaan silloinkaan.
Kyllä äitipalstat ovat myös täynnä lapsenhoidon rankkuuden ruikuttajia joten miksi mies ei saisi kysellä koska helpottaa? Ja vaikka miesten osuus lapsenhoidosta alkaakin vasta syntymän jälkeen niin kyllä sitä lapsuutta sitten sen jälkeen riittääkin aika monta vuotta. Kysehän oli nimenomaan siitä että minusta sillä että nainen on ensin raskaana ei voi kuitata kaikkea vaan kyllä sitä hoidettavaa on molemmille vanhemmille ihan riittämiin (myös väsyksiin asti) sen jälkeenkin.
Siitä olen samaa mieltä, että naiselle se on raskaampaa, mutta on se miehellekin raskasta. Miksei voi kysyä mielipiteitä koska helpottaa? Tätä samaa mietin naisena ja on kiva lukea muitten kokemuksia, vaikka ne lapset ja vanhemmatkin ovat niin erilaisia ettei sitten lopulta voi tietää omalta kohdalta muutakuin jälkeenpäin.
Mikähän helvetti mahtaa ketjun avaajaa vaivata??? Koska alkaa helpottamaa.. Vittu et taida tietää mitää mitä oot tekemässä. Mä oon ite 25v "junnu" ja oon ollu yh 18 vuotiaasta lähtien. Eikä oo tullu kertaakaa mielee et koska helpottaa.. Näitä asioita ois kannattanu miettii tos 11kk sitte. Nyt on turha valittaa..
juu juu miehelle, en valittanut vaan kysyin et koska helpottaa. Olen edelleen tyrmistynyt hoidon/valvomisen määrästä. Kivojakin hetkiä on mut aika lailla rassaa tuo jatkuvasti "varpaillaan" olo.
Olen vissiin aika vapaudenkaipuinen tyyppi.
Noh ei tässä vielä olla lastenkotiin viemässä ketään...
Jos 2kk ikäisen vauvan hoitoa pitää vaikeana, niin ei tule olemaan helppoa elämässä ei.
Oman lapsen kanssa ei isompia ongelmia ole ollut ainakaan nyt 4v ikävuoteen mennessä.
Itsellä on kaks lasta 6 ja 8v. Molemmat olleet suhtkoht "helppoja" vauvoja.
Olen katsellut sivusta, kun ystäväpariskunta sai koliikkivauvan. Oikeasti kävi sääliksi näitä ihmisiä, vaikka olivatkin toimeliaita ja paljon aikaansaavampia, kun itse olen.
Koliikkivaihetta kesti jotain 4kk. Tuona aikana eivät käyneet missään kylässä, kun vauva huusi aina, kun oli hereillä. Ja oli aina hereillä ellei häntä heijannut. Mielestäni tällaisessa tilanteessa on lupa kysellä, milloin helpottaa. Vastaus löytyy viimeistään silloin, kun koliikin aiheuttaja selviää.