Mikäpä on ollessa

tervasten tuli
heiluttelee puiden varjoja
valon ja pimeän rajalla
kuin mustia haamuja
varpujen lehdillä

laavun havuilla istuen
ajattelen syviä ajatuksia
rauhallisia, liekkien tuomia
savun tuoksuisia
elämän pohjalle yltäviä

välillä katson olan yli
makuupussin kohoilua
nenänpäätä hupun kätköissä
kuntelen hengitystä
kotoista tuhinaa

mikäpä on ihmisen ollessa
erämaan turvassa
nuotiotulen elävässä piirissä
rakkaansa unta valvoessa
syviä ajatuksia tuumaillen

lisään puuta nuotioon
jossa pienet tulenkielet
alkavat tutustumisleikin
pienin herkin nuolaisuin
lopulta kokonaan
omakseen ottaen

poistun jälleen maailmasta
ajatusteni savuntuoksuisille retkille
rauhallisiin mietteisiin
paikalle jää vain liekkien valo
tulen loputon elämä
5191
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

tuli elävinä mieleen nuotiotulet ja rakovalkeat...
muistoja, muistoja, kiitos niistä
pidän runostasi

Äänestä
  • Tämä tunnelmakuva on varmaan väärässä kategoriassa täällä. Tämä oli sellainen yhden reissun muistelus. Kiitos kun luit!

    Äänestä

  • Solitario kirjoitti:

    Tämä tunnelmakuva on varmaan väärässä kategoriassa täällä. Tämä oli sellainen yhden reissun muistelus. Kiitos kun luit!

    väärässä paikassa. On juuri siellä missä sen kuuluukin olla!

    Äänestä

jossa yksin ei olekaan yksinäinen. Mielikuva kerrontasi tulesta saa toisenlaisen merkityksen, ja erämaan autius avaa ovia toisiin todellisuuksiin. Niin elävä oli runosi, että mieleni teki retken maisemassasi.

Äänestä
  • Hyvä jos pääsit pikku retkelle runon mukana. Nuotion valopiiri pimeänä yönä on taikamaailma joka pitää jokaisen kokea. Mielellään kaksin. Kiitos!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Solitario kirjoitti:

tervasten tuli
heiluttelee puiden varjoja
valon ja pimeän rajalla
kuin mustia haamuja
varpujen lehdillä

laavun havuilla istuen
ajattelen syviä ajatuksia
rauhallisia, liekkien tuomia
savun tuoksuisia
elämän pohjalle yltäviä

välillä katson olan yli
makuupussin kohoilua
nenänpäätä hupun kätköissä
kuntelen hengitystä
kotoista tuhinaa

mikäpä on ihmisen ollessa
erämaan turvassa
nuotiotulen elävässä piirissä
rakkaansa unta valvoessa
syviä ajatuksia tuumaillen

lisään puuta nuotioon
jossa pienet tulenkielet
alkavat tutustumisleikin
pienin herkin nuolaisuin
lopulta kokonaan
omakseen ottaen

poistun jälleen maailmasta
ajatusteni savuntuoksuisille retkille
rauhallisiin mietteisiin
paikalle jää vain liekkien valo
tulen loputon elämä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu