Ostimme -78 rakennetun talon, johon on pari vuotta sitten muutettu öljylämmitys kaukolämmöksi. Noh, muuton yhteydessä saimme paikalliselta energiayhtiöltä ilmaisen opastuksen laitteiston toimintaan, jossa huomattiin, että paineet oli nollassa. Asentaja ei siihen kiinnittänyt mitään erikoisempaa huomiota, sääti paineet sitten 1,0bar. Nyt kolmen kuukauden jälkeen paineet on laskenut, nyt mittari näyttää noin 0,6bar. Vuotaako jossain ja miten sen voi selvittää?
lämpöputket
vuotaa?
81501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lienee myös jonkinlainen kalvopaisuntaastia, se nyt kannattaa ensimmäsenä tarkistaa.Itse voi esim. kokeilla ilmanlisäysventiiliä. Painaa siitä tapista. Jos ei ilmaa tule lainkaan tai olemattoman vähän, on esipaine häipynyt, jos tulee venntiilistä vettä, niin kalvo on rikki.Jos esipainetta ei ole tuossa säiliössä, niin pienikin veden väheneminen vaikuttaa nopeasti paineen alenemiseen. Vettä aina jonkinverran höyrystyy pois järjestelmästä, joten pienet lisäyset ovat normaaleja.
Lisätäänkö kalvopaisuntasäiliöön painetta ja jos niin paljon sitä pitää laittaa.
Ihan normalilla kompressorilla tai jos sitä ei löydy, niin jopa käsipumpulla. Jos kyseessä 1 kerroksinen talo, niin esipaine on 0,5 baaria. Tuo paine pitäsi mitata silloin, kun kalvon toisella puolen ei ole vettä, jotta saisi oikean paineen sinne säiliöön. Jos järjestelmän rakentanut LVI-asentaja on ollut tehtäviensä tasalla, saattaa kalvopaisunnan yhteydesä olla kahden hanan systeemi, jolla tuo veden tyhjennys onnistuu säliötä irrottamatta. Vaikka säiliötä ei pystyis tyhjentämäänkään, voi sinne ilmaa lisätä. Rajoittavana tekijänä vain on ylipaineventiili, joka aukeaa 1,5 baarin paineessa. Että lisää ilmaa kalvopasuntaan ja seuraa sitä painemittaria, jonka viisarin pitäsi nousta, kun ilmaa lisäät.Kun viisari näyttää 1 baaria, pitäsi systemmi olla hyvässä balansissa.
Kahden hana systeemi... ym
Oikea hevosmiesten tietotoimisto.
Typpeä sinne pitä älaittaa eikä mitään ilmaa.
Ilma haihtuu kalvon läpi verkostoon. Astia tyhjäksi vedestä kun typpeä lisätään.
Esipaine siis typelle normi ok talossa 0,5bar.
Tottahan tuo on, että ilma helpommin menee kalvon läpi kuin typpi, siksi tuota jälkimmäistä siellä säiliössä on, kun se tehtaalta lähtee.
Tonen juttu sitten on, kuinka usein sitä käytetän, kun paine vääjämättä alenee kalvopaisuntstista.
Itselläni on tuo hevosmiesten tietotoimiston mainitsema kahden hanan systeemi. Siinä on sulkuventiili putkessa, jka tulee sinne kalvopaisunta-astialle. Toinen pienempi hana on sitten aivan kalvopaisunnan ja tuon puken liittymäkohdassa. Ensin pistän tuo putkessa olevan sulkuhanan kiinni ja sitten avaan sen toisen pienmmän hanan kalvopaisunnan putkiyhteestä ja vesi poistuu kalvopaisuntaastiasta, uutta ei kuitenkaan tule, koska systeemi on suljetttu muuhun järjestelmään.
Kerran vuodessa syksyllä ennen lämmityskauden alkua mittaan kalvopaisunnan esipaineen ja lisään tarbittaessa ja kaasuna on ihan tavallinen ilma, jota kompressorilla sinne lisään. Paine alenee hieman vuoden aikana, tiedä sitten mikä on ero typpikaasuun, jonka käyttäminen ainakin minulle aiheuttasi ihan turhia kustannuksia.
Varmaankin niin mutta erittäin hyvät neuvot antoi tuo "hevosmiesten" tietotoimisto. Kuinkahan paljon mahtaisi maksaa tuo typenlisääjän käynti? Ilmakin pysyy ehjässä paisunta-astiassa vuosikausia.
Täyttökaausussa pitää olla juuri 78% typpeä. Lopusta 22%:sta osa voi mennä kalvon läpi, mutta ei se haittaa, kun typpi kuitenkin jää säiliöön. Minä voin myydä tuota 78% typpeä, puoleen hintaan, 100% typpeen verrattuna. Selvää säästöä siis typpitäyttöön verrattuna. Laittakaas yhteystietoja niin sovitaan toimituksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Typpi
Kumikalvo rikki, tai fulkanisoitunut säiliön pohjaan kiinni, kokeile venttiilistä tuleeko yhtään ilmaa tai vettä:
Ostaessa uuden:
Vaikkapa Reflex ”N” sarjan kalvopaisuntasäiliön ( jonka kalvoa ei voi vaihtaa ), typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Vanha käytössä oleva astia jos kalvo ehjä:
Lämpö nollille ja vesisulut ( yleensä kaksoishana ) kiinni, ja paineastia pois paikoiltaan ( eli paineeton ) ja nyt tarkistetaan astian paine ja säädetään 0,5 bar
Astia paikoilleen ja päästetään järjestelmään vettä, ja paine noin 1,0 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa.
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta.
Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta.
Lämmitysjärjestelmässä jo olevaan kalvopaisunta-astiaan voi lisätä ilmaa ( tai typpeä ). Parempi jos voitaisiin irrottaa kalvopaisunta-astia kokonaan verkosta, tyhjentää se, ja tämän jälkeen tarkistaa esipaine, ja tarvittaessa asettaa se kohdalleen. Kun astia on kytkettynä verkkoon, on mahdotonta sanoa, mikä astiassa on esipaineena.
Ero typen ja ilman välillä on, 100 % typpi (N2) jolla uusi säiliö on täytetty, on suurempi molekyylinen kaasu, joka ei molekyylikokonsa vuoksi läpäise astiassa olevaa kumikalvoa ( läpäisee mutta hitaammin ).
Lainaus :Oy Teknocalor Ab sivuilta
>Säiliömme ovat 100 % typpitäyttöisiä ja omassa varastossamme pidämme myös typpipulloja lisätäyttöä varten. Monissa kohteissa kuten työmailla, käytössä on pelkästään kompressori, joka sekin käy, silloin diffuusio on suurempaa eli ilma läpäisee kalvon helpommin kuin puhdas typpi ( typpi siis myös karkaa, ainoastaan hitaammin ).<
Kun taas ilmasta 15 % on happea, ja hapen molekyylikoko on sen verran pieni, että se aikojen kuluessa pääsee kalvon läpi vesitilaan, ja näin esipaine pääsee laskemaan,
Olen kymmenen vuoden aikana joutunut kaksi kertaa lisäämään Oy Teknocalor Ab:n valmistamaan kalvopaisunta-astiaan, Tyyppi "N" ilmaa. Tämän on astian valmistaja hyväksynyt ( tehtaan suositus on kyllä typpi N2 ).
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf