Me oltais nyt vajaan kahden vuoden jonottamisen jälkeen viimein saamassa tukiperhe. Ei olla vielä tavattu kyseistä perhettä mutta ollaan pian menossa siellä käymään. Nyt mä sitten, tapani mukaan, alan kauhukuvia kasvattaa mielessäni, että mitä kaikkea kamalaa siellä voidaan mun pikku lapselleni tehdä salaa piilossa jos heille lapseni kerran kuussa viikonlopuksi jätän hoitoon. Olen itse pienenä joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi sekä myös nähnyt läheltä tukiperhetyyppistä hommelia, joka ei todellakaan ollut millään tavalla mallikasta ja asiallista toimintaa.
Kertokaa minulle kuinka pystyisin luottamaan heihin? Tämä mun luottamuspula on "krooninen tauti" ja sen kohteeksi joutuu lähes kaikki ihmiset keitä en todella tarkkaan ja hyvin tunne. Mutta nyt sitä luottamusta pitäis jotenkin pystyä oikeasti rakentamaan että todella voin huoletta jättää lapseni heidän hoiviin. Lapseni on nyt hitusen päälle 2v joten mä näen hänet hyvin helppona uhrina kenelle tahansa joka hänelle pahaa haluaa. En esim usko tunnistavani mistään ihmistä joka saattaisi käyttää lapsia hyväkseen, tai sellaista ihmistä joka osaa esittää asiallista ja mukavaa kun tilanne sitä vaatii, mutta kun se tilanne on takana, saattaa ääni muuttua kellossa täysin. Olisi hirveää ja tosi raskasta jättää lapsi jonnekin hoitoon viikonlopuksi jos ei itse pysty luottamaan siihen että hänellä todella on siellä hyvä ja turvallinen olla. Enkä usko että pieni lapsi välttämättä itse osaa "vältellä" pahaa ihmistä, jos hän on ehtinyt kiintyä tai muuten hänestä tykkää. Jotenkin mä en näe tässä muuta kuin pakkotilanteen luottaa vain tuntemattomiin ihmisiin, ja taustalla kuitenkin takoo jatkuvasti pelko mitä minun lapselleni tehdään tai kuinka häntä kohdellaan.
Auttakaa hyvät ihmiset.
Kertokaa minulle kuinka pystyisin luottamaan heihin? Tämä mun luottamuspula on "krooninen tauti" ja sen kohteeksi joutuu lähes kaikki ihmiset keitä en todella tarkkaan ja hyvin tunne. Mutta nyt sitä luottamusta pitäis jotenkin pystyä oikeasti rakentamaan että todella voin huoletta jättää lapseni heidän hoiviin. Lapseni on nyt hitusen päälle 2v joten mä näen hänet hyvin helppona uhrina kenelle tahansa joka hänelle pahaa haluaa. En esim usko tunnistavani mistään ihmistä joka saattaisi käyttää lapsia hyväkseen, tai sellaista ihmistä joka osaa esittää asiallista ja mukavaa kun tilanne sitä vaatii, mutta kun se tilanne on takana, saattaa ääni muuttua kellossa täysin. Olisi hirveää ja tosi raskasta jättää lapsi jonnekin hoitoon viikonlopuksi jos ei itse pysty luottamaan siihen että hänellä todella on siellä hyvä ja turvallinen olla. Enkä usko että pieni lapsi välttämättä itse osaa "vältellä" pahaa ihmistä, jos hän on ehtinyt kiintyä tai muuten hänestä tykkää. Jotenkin mä en näe tässä muuta kuin pakkotilanteen luottaa vain tuntemattomiin ihmisiin, ja taustalla kuitenkin takoo jatkuvasti pelko mitä minun lapselleni tehdään tai kuinka häntä kohdellaan.
Auttakaa hyvät ihmiset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paras hoito luottamuspulaan on kertoa rehellisesti tunteistasi tukiperheelle ja myös tukiperhetoiminnan järjestäjille.
Sanot, että sinun on vaikeaa luottaa uusiin ihmisiin ja joskus vanhoihin tuttuihinkin.
Sanot ettet tahdo loukata mutta asia on näin. Kyllä se siitä järjestyy ja tukiperheiden taustat kyllä tutkitaan.
Minulla itselläni on luottamuspula ja olen epävarma itsestäni. Kerron rehellisesti olevani tällainen ja aina olen tukea saanut, joten dont worry, kaikki menee hyvin.