Olis kiva jakaa tuntemuksia ja ajatuksia muiden kaksuuntasta sairastavien läheisten kanssa, erityisesti parisuhteessa elävien.
MIksi ei myös kyseistä sairautta sairastavienkin kanssa. Usein sitä ymmärtää sairautta paremmin kun joku tuntematon kertoo omia tuntemuksiaan kuin oma poikaystävä, hän kun on niin lähellä.
MIksi ei myös kyseistä sairautta sairastavienkin kanssa. Usein sitä ymmärtää sairautta paremmin kun joku tuntematon kertoo omia tuntemuksiaan kuin oma poikaystävä, hän kun on niin lähellä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
linkki:
http://tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=16846&c=842&p=1&pm=1
Omasta kokemuksesta voin sanoa,että vaatii ääretöntä venyvyyttä ja kaiken ymmärrystä,omat tunteet täytyy laittaa sivuun, omiin tunteisiin ei saa vastakaikua kun asiat pitää aina katsoa tämän toisen näkökannasta ja jos tässä vielä alkoholi ongelma toisella niin onnea ja menestystä vaan!..itsellä yli kaksi vuotta yritystä kestää ja ymmärtää kaikki ne pettämiset ym mielen heilahdukset, mutta ei oman terveyden kustannuksella voi toista äärettömiin ymmärtää ja rakastaa. Nyt suhde loppunut, onneksi en menettänyt itseäni.
Minusta on väärin laittaa kaikki huono käytös sairauden piikkiin. Jos kumppanisi väitti, että uskottomuus johtuu hänen sairaudestaan tai sinä luulet, että uskottomuus johtui hänen sairaudestaan, olette väärässä.
Olen psykoottisena tehnyt asioita, joita en normaalisti tekisi, esim. valehdellut. Silloin, kun todellisuudentajuni on tallella, olen peruskiltti ihminen ja minun kanssani on helppo tulla toimeen. Vältän humalahakuista juomista. Olen onnellisesti naimisissa.
Kun on vauhti vaihe päällä ja alkoholi mukana kuviossa, lääkkeet ottamatta niin ei olla köyhiä eikä kipeitä ja unohtuu tyttöystävä kun on muuta vauhti seuraa, eiköhän se silloin siitä johdu.Ei jalat maassa,normaali maalaisjärjellä varustettu ihminen toimi näin.
Uskottomuus voi johtua myös sairaudesta! Läheiselläni on kyseinen sairaus, maanisessa vaiheessa on kova meno päällä, järjellä ei ajatella yhtään ja hänellä tähän kuuluu myös vilkas sukupuolielämä. Siksi yksikään hänen seurustelusuhteensa ei ole kestänyt.
On toki niitäkin ihmisiä jotka ovat uskottomia muutenkin, mutta tämä sairaus suorastaan syöksee ihmisen siihen. Tämä on minun mielipiteeni lähellä seuranneena.
Tiedän tunteen, tälläiset ihmiset osaavat olla todella hankalia, heitä on nimenomaan aika vaikea rakastaa, heille ei kannata sanoa yhtäkään vastahakoista sanaa tai huonoa palautetta, he ottavat niin itseensä ja tuntuu kuin he syyttäisivät siitä muita. Eli siis jos tälläinen henkilö jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö maanisella jaksollaan pilaa ystävyyssuhteitaan tavalla tai toisella, pettää kumppaniaan, juopottelee, niin heidän vikansa se ei muka koskaan ole. Todellisuudessa he kuitenkin väheksyvät itseään ja käytöstapojaan jälkikäteen, mutta eivät saa sanotuksi sitä. En tiedä onko se ylpeyttä vai mitä. Masennusjakson kohdatessa tätä sairastavista ei saa mitään irti. Sängyssä makaaminen on silloin heille ykkösasia ja ties kuinka itsetuhoisia ajatuksia heillä pyörii mielessä. Luinkin joskus että kyseisistä henkilöistä oltiin tilastoitu että 62% heistä oli yrittänyt jossain vaiheessa itsemurhaa. Näinhän siinä usein käykin, ellei esim. lääkitys ole kohdallaan. Lääkärit sekoittaa tämän yleensä pelkkään masennukseen, jolloin määrää vain masennuslääkkeet. Tämän sairauden kanssa pitäisi olla myös mieltä tasaavia lääkkeitä, jotta esim. nuo maaniset jaksot olisi paremmin hallittavissa ja lievempiä. Väärällä lääkityksellä on huonot seuraukset. Lääkärit kirjoittaamyös bentsoihin reseptejä kuin särkylääkkeisiin, jos valittaa ahdistustaan. Ja hups, siinä kun annetaan tälläiselle ihmiselle rauhottavia lääkkeitä, siinähän ollaan sitten lääkekoukussa ja pahasti jonkin ajan kuluttua. Jos tähän vielä lisätään runsas juominen niin soppa on valmis. Tästä ei ihminen nouse enää koskaan! Terve ihminen voisi, mutta ei kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä. Häntä ahdistaa ja masentaa ylivoimaisen paljon, niin paljon että seuraava osoite on Taivas.'
Olen niin läheltä seurannut tätä, ja niin surullinen.
Ei terve ihminen jaksa sitä vuoristo rataa, näillä ihmisillä puuttuu itse kontrolli varsinkin kun se kuningas alkoholi lisäksi mukana kuviossa,kaksisuuntaista sairastavan kannattaa seurustella toisen samanlaisen kanssa niin kumpikaan ei loukkaannu kun ymmärtävät toisiaan sitten niin hyvin, että kyllä se huono käytös pitkälti johtuu ko sairaudesta.
Miten tukea masennus jaksoilla, kun mikään ei tunnu miltään? Pimenevät päivät tekevät tehtävänsä.
toisille ei tule masennusta lainkaan.Elävät normaalia elämää,ainoastaan jos alkaa valvomaan 2 vuorokautta enemmän on pikimmiten kipitettävä lääkärin juttusilla jotta lääkkeillä saadaan vauhti pysähtymään,ja vaikka unilääkkeillä nukuttua.Alkoholi ei sovi lainkaan missään tilanteessa bibolle,tai alkaa tapahtua.Mikäli bibo suostuu raittiuteen ja elinikäiseen lääkitykseen voi elää normaalia perheelämää.Yleensä bibot ovat äärimmäisen kilttejä pistäen toiset itsensä edelle,on toki poikkeuksiakin.Mikäli lääkkeet jättää pois,tai ottaa alkoa alkaa alamäki joka usein johtaa lyhyeen sairaalajaksoon.
Mieheni ei käytä lainkaan päihteitä, helpottaa tilannetta huomattavasti. Mania ja depressio jaksot ovat äärettömän voimakkaita, ovat aina olleet ja varsinkin depressio jaksot kestävät pitkään. Itse olen niin voimaton kun en osaa antaa minkäänlaista tukea, en vain tiedä miten pitäisi suhtautua tilanteisiin. Halu auttaa tai ainakin helpottaa toisen oloa on kuitenkin suuri.
nämä meidän läheisemme, joilla tämä sairaus. miehelläni todettiin kyseinen sairaus vuonna 2000. sen jälkeen hän hän pitkähkön sairausloman jälkeen tuli työkykyiseksi ja palasi työelämään, missä on edelleen pidettynä työntekijänä.
lääkityksenä hänellä on 1800 mg litiumia vuorokaudessa sekä yksi triptyl-tabletti. näillä mennään ja ollaan pärjätty. verikokeissa hän kerran puolessa vuodessa...
ilmeisesti tauti on niin monimuotoinen, ettei yleispäteviä ohjeita sen käsitteleyyn voi antaa. sen ainokaisen maniajakson jälkeen meilläkin meni luottotiedot kummaltakin sekä maksettavaa eri tahoille oli about 50tuhatta mummoa. siis noin 12500 euroa...
ei muuta kuin toivotan voimia kovasti kaikille, joiden läehisillä on tämä sairaus!!!!