Pois tuuliselta sivulta
siinä viluki jo tarttui.
Ylhäältä alas rinnettä
paikkaan minnekkä ei
kylmä tuuli saa lupaa.
Alas lähelleni katson
yks kukka
toivoa ojentaa.
Syvässä mullassa
idit
vierees lähelles
oot lämmin.
Lämpöös jään
läsnä ei vilu
huokaan
Lens lintu, näin varjon
varjo lens
pois mukana linnun.
Katson kukkaan
oot lämmin.
siinä viluki jo tarttui.
Ylhäältä alas rinnettä
paikkaan minnekkä ei
kylmä tuuli saa lupaa.
Alas lähelleni katson
yks kukka
toivoa ojentaa.
Syvässä mullassa
idit
vierees lähelles
oot lämmin.
Lämpöös jään
läsnä ei vilu
huokaan
Lens lintu, näin varjon
varjo lens
pois mukana linnun.
Katson kukkaan
oot lämmin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
on runossasi, kukassa.
' lämpöös jään
läsnä ei vilu
huokaan '
Niin teen minäkin tässä harmaassa aamussa,
viileän kiertäessä pirtin nurkkia.
Ojensit runollasi taas lämpimiä säteitä sieluun
asti. Kauniita säkeitä, tunnelmallisia kuten ai-
na Sinulla.
Kiitos Liisa.
Niin sisäiseen,kuin ulkoiseen.
Tänää muuten hetken, aurinko paistoi.
Läpi ruudun,lämmön tunsin
Tuo myrsky sisällekki pyrkii,
kylmää ilmaa tosiaanki kiertää.
Tuosta kirjoittelusta
joskus miettii, onko tässä mitää järkee?
Annettu meille sanoiks luoda,
persoonallisuuden taii astian makua.
Eikäs vähäteltävää, ainutkertaisuus.
Nyt ei enää töllii, pikkasen suruu
maiskuttelen tuota uutta nimeä???
toivonliisa...saanko esitellä.
Sinulle kiitosta käynnistäs ja
hyvä jos kukka lämmittää..Liisa
Hienoa ajatusta,, läpi runon sanat tukee toisiaan.
Toivon ja lämmön viesti minulle välittyy.
Kiitos, Liisa, tällaisena kosteana ja harmaana pvänä,
kaikki lämpö otetaan vastaan! *Murukulta vilkuttaa* :)
Huipulla ottaa, alas sieltä sen verran.
Sielä kainalossa suojan kukkii,
ykski kukka eroittuu, on kaamosta.
MURUKULTA
Sinulle kiitos palautteestas,
lämpöä hämärtyvään iltaan
saanko esitellä..toivonliisa
töllii jäin kaipaan.
,,,voi Liiskukka,,
,,onko vilu tarttunna
herkkiin terälehtiis,,,
,,,,hieno runo**
,,täältä tigru lähettää
hyvii energioita
ja lämpöisii ajatuksii
ainaski miljoona killoo~~
hyvää yötä ja sulosii mammusii~~
Tuo vanha nuttu sitähän pidinki pyhää arkee.
Kylmää tuulta kyllä sitä tuppaa,
pahinta jos sieluun asti yltää.
On heränny uudestaan kukkaan
pienet siniset ihanasti tuoksuvat
tuoksuorvokit.
Yks
ei enempää
jos kerranki
saa loistaa.
Tuo
yks kukka
alkoi puhutteleen
minua?
Sen
lähellä
niin hyvä
olla.
Täälä aamu oiristelee käsiään,
Sinun yö on päivä
kiitos yöllisestä käynnistäs..Liisa
Töllin tienoot kukkamerenä, toivonkukkia,
yhä uusia puhkeaa kukkaan, kuten tämäkin runosi
Jos ojentaa vois toivoa.
iivee
Sinun aamuus heränneitä
tuoksuorvokeita.
kiitos ajatukses lämmittää. Liisa
aikasta jouhevasti kirjotat tostos:DD