Ihmisen silmässä ei ole kohinaa niin kuin digikameroissa. Varsinkin erittäin hämärässä tämä ero on helppo huomata. Ihmisen silmän herkkyys on suuri ja näkökyky hämärässä hyvä. Värinäkö hämärässä ei ole kehuttava.
Ihmissilmä näkee enemmän värejä kuin digikamera pystyy toistamaan, toisaalta digikamera näkee uv-alueenkin aallonpituuksia.
Ihmissilmä ei pysty tarkentumaan niin lähelle kuin digikamera eli tässä tulee turpiin, mutta stereonäkö on ylivoimainen ominaisuus.
Ihmissilmä toimii kauemmin kuin digikamera, mutta sen ominaisuudet heikkenevät päivä päivältä. Lisäksi ihmissilmissä on laatuongelmia, joita pitää korjata silmälasein.
Kyllä mun mielestä ihmissilmä hakkaa digikameran mennen tullen - Jumala on suurin!
Ihmissilmä näkee enemmän värejä kuin digikamera pystyy toistamaan, toisaalta digikamera näkee uv-alueenkin aallonpituuksia.
Ihmissilmä ei pysty tarkentumaan niin lähelle kuin digikamera eli tässä tulee turpiin, mutta stereonäkö on ylivoimainen ominaisuus.
Ihmissilmä toimii kauemmin kuin digikamera, mutta sen ominaisuudet heikkenevät päivä päivältä. Lisäksi ihmissilmissä on laatuongelmia, joita pitää korjata silmälasein.
Kyllä mun mielestä ihmissilmä hakkaa digikameran mennen tullen - Jumala on suurin!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jumala on toiseksi suurin. Canoni on suurin.
Ihminen on suurin, ihminen muokkaa Jumalan omaksi kuvakseen.
"ihminen muokkaa Jumalan omaksi kuvakseen."
Ja muokkaus tapahtuu tietysti Photoshopilla.
"With religion, even the village idiot can feel like Einstein."
[Denis Loubet]
"The more I study religions the more I am convinced that man never worshipped anything but himself."
Sir Richard F. Burton
Etenkin yllä oleva sopi niin täydellisesti tähän viestin aloitukseen.
"I believe in God, only I spell it Nature."
Frank Lloyd Wright
"There are some truths, however, that we should never forget: Superstition has always been the relentless enemy of science; faith has been a hater of demonstration; hypocrisy has been sincere only in its dread of truth, and all religions are inconsistent with mental freedom."
Robert G. Ingersoll
Meni väärin tuo väite. Kamera tallentaa sen minkä se "näkee", mutta ihminen ei välttämättä näe sitä miten joku asia oikeasti on. Aivot tulkitsevat ja täyttävät vajaavaista tietoa väärin(näet siis väärin), joten kyllä kamera siinä kohtaa vie voiton.
Kamera tallettaa sen minkä kameranvalmistaja on määrännyt talletettavaksi ja tämä määräys on tehty siltä pohjalta miten ihminen yleensä näkemänsä tulkitee. Objektiivi varmasti "näkee" sen mitä olemassa on mutta kamera tallettaa vain sen minkä ihminen on katsonut tarpeelliseksi ja mitä nykytekniikalla on mahdollista, ottaen vielä huomioon järkevät valmistuskustannukset.
Kamera ei siis vie voittoa, varsinkaan jos valoa on niukasti. Ihminen ehtii havaita hämärässä metsässä puusta toiseen hyppäävän oravan mutta kamera ei samassa ajassa ja samassa hämäryydessä kykene tallettamaan tuota tapahtumaa, ellei käytä lisävalaistusta.
Toinen ääripää on liiallinen valo, kameran mielestä. Todella kirkkaassa valaistuksessakin ihmisen silmä tottuu tilanteeseen ja näkymä ei aivoissa pala puhki. Samassa tilanteessa varsinkin halvempi kamera ei välttämättä kykene tarpeeksi lyhyeen valotusaikaan vaan palaa puhki. Kamera hävisi jälleen silmälle.
Herkkyyden nosto tuo yleensä kuviin kohinaa, mutta ihmisen silmä säätää herkkyyttä kohinan lisääntymättä. Voitto jälleen silmälle.
Esimerkkejä löytyisi lisääkin silmän eduksi mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi.
Sehän riippuu ihan täysin kamerasta, joiden välillä on suuriakin eroja. Ihmisten silmät on kuitenkin aikalailla samanlaisia. Voidaan väitellä tästä asiasta maailman tappiin saakka, mutta loppupeleissä kyllä se tekniikka aina voiton vie.
Kuinka saadaan luotettava lopputulos siitä onko kamera tallettanut näkymän totuudenmukaisemmin kuin ihmissilmä, voi olla että silmä tulkitsee tallennetun kuvan eri tavalla kuin miten se oikeasti on tallennettu. Silmä siis voi tulkita live näkymää ja valokuvaa eri tavalla. Saattaa kokea valokuvan todellisuudesta poikkeavana vaikka se olisikin lähempänä totuutta mutta silmän mukautuminen livetilanteessa vääristää totuutta. Lopulta ei edes ole mitään yhtä oikeaa totuutta. Jokainen livetilanne ja kuva on yksilöllinen tulkinta, joilla ei loppupelissä ole mitään väliä. Mutta onhan niistä mukava vääntää kättä ja puolustaa omaa kameramerkkiä.
Tuota asiaa en ole ikinä ymmärtänyt, kuka jaksaa puollustaa jotain merkkiä. Itse kuvaan aina sillä mikä parhaiten sopii tarkoitukseen oli merkki sitten mikä tahansa. Jos kyseisen merkin tarjonta ei ole jollekin sopivaa, niin missään tapauksessa en sitä myöskään tälle suosittele. Antaa uskovaisten tapella siitä mikä on ainut oikea totuus, muut voivat olla fiksumpia ja tehdä johtopäätöksensä itse.
Silmän terävänäkö alue on vain 3,5 astetta, elikkä jos kamerassa olisi yhtä huono linssi valokuvissa olisi keskellä pieni terävä alue ja suurin osa kuvasta olisi pelkkää mössöä.Kokeile itse ja laita seinälle A4 poikittain ja laitoihin jotku kirjaimet ja menet n.metrin päähän ja katsot toista kirjainta, niin toisesta et saa mitään selvää jos et käännä silmääsi.
niin ei kaadu seinät kuten parhaallakin kameralla
Kameran tuotoksen tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista ilman silmää, joten silmä joka tapauksessa tarvitaan. Kamera ei voi kokonaan korvata silmää, joten kameran ja silmän suora vertailu ei ole reilua. Lopulta kysymys voikin olla vain siitä onko muistikuva parempi kuin kameran tuottama kuva.
Seinien "kaatumattomuus" ei johdu silmistä. Silmät näkevät samalla tavalla kuin kameran objektiivi. Aivot osaavat antaa mielikuvan kaatumattomista seinistä.
Yksi suuri ero kameralla ja silmällä on. Jos kameran ominaisuudet eivät riitä, aina voi hankkia paremman. Jos silmän ominaisuudet eivät riitä, uuden hankkiminen ei olekaan yhtä helppoa. Onhan niitä korjausleikkauksia, joilla saa ns. normaalinäön. Itse kuitenkin haluaisin silmääni 20-kertaisen zoomin, paremman tarkennuksen, paremman hämäränäön ym.
Ihmissilmä ei oikeastaan näe kuvaa, vaan se skannaa sekalaista informaatiota ja se kuva syntyy aivoissa. Aivot siis prosessoi kuvaa hyvin vähäisestäkin informaatiosta (arvaa loput, sekä tulkitsee). Digikameraan se on yhtäläisyys sillä siinäkin se kuva syntyy vasta kameran kuvaprosessorissa.
Muutenhan ihmissilmässä on erilailla toimivia kohtia. Keskellä näkökenttään on hyvin pikuriikkinen tervän ja värillisen näön alue, jolla näkymää "skannataan" (silmä heiluu koko ajan ja leikkaa pikkuisia palasia näkymästä, jotka aivot sitten liimaavat yhteen muodostaen yhtenäisen kuvan (joka oikeasti ei ole kovin yhtenäinen)). Näköalueen laidoilla on sitten vain valon kirkkauseroja havaitsevia soluja ja sillä alueella ihminen havaitsee erityisen herkästi liikkeen.
Ihmisen terävän näön keskusta on niin pieni ettei se voi edes valokuvaa havaita kokonaisena, vaan sekin luetaan (länsimaissa vasemmalta oikealle) eli katse vaeltelee kuvassa ja "bongaa" sieltä asioita, joita sitten tajunnassa tavalla tai toisella tulkitaan.