Olen sijaisena eräässä kunnallisessa hoitolaitoksessa.
Kerroin muutama viikko sitten työnantajalleni sairaudestani , koska joudun yllättäen tekemään vakituisen yökkömme vuoroja .
Työsopimukseni on voimassa joulukuun loppuun ja jatkoa piti olla luvassa.
Kyselin tänään työnantajalta kuinka pitkään sijaisuutta jatketaan ja työnantaja sanoi palkanneen toisen henkilön tekemään tämän paikan!!?? SIIS MITÄ HÄH?! olen pitkään tehnyt samaa hommaa ja nyt mut heitetään pellolle!!
ei tässä muuta tule mieleen että olisi kannattanut pitää turpa kiinni koko sairaudestani :(
voinko valittaa asiasta johonkin? vai katsotaanko tämä läpi sormien kun olen VAAN sijainen??
ja muutenkin työnantaja katsoo minua nyt kuin ruttoa sairastavaa :/
Kerroin muutama viikko sitten työnantajalleni sairaudestani , koska joudun yllättäen tekemään vakituisen yökkömme vuoroja .
Työsopimukseni on voimassa joulukuun loppuun ja jatkoa piti olla luvassa.
Kyselin tänään työnantajalta kuinka pitkään sijaisuutta jatketaan ja työnantaja sanoi palkanneen toisen henkilön tekemään tämän paikan!!?? SIIS MITÄ HÄH?! olen pitkään tehnyt samaa hommaa ja nyt mut heitetään pellolle!!
ei tässä muuta tule mieleen että olisi kannattanut pitää turpa kiinni koko sairaudestani :(
voinko valittaa asiasta johonkin? vai katsotaanko tämä läpi sormien kun olen VAAN sijainen??
ja muutenkin työnantaja katsoo minua nyt kuin ruttoa sairastavaa :/
Vastaukset 8
Vanhimmat
en ole kuullut sanallakaan työpaikallani kenenkään mainitsevan mitään negatiivista epilepsiastani. Tietenkin seläntakana voidaan puhua - varmaan puhutaankin. Se on vain ihmisen omaa pienuutta jos kuvittelee epilepsiaa sairastavan olevan kuin "ruttotautinen".
Jos työnantajasi suhtautuu todella noin - on ehkä parempikin ettet ole siellä. se ei ole sinun paikkasi mikäli ympäristö suhtautuu noin tyhmästi sinuun.
itselläni työyhteisöni ja esimieheni ovat tienneet jo haastattelusta alkaen epilepsiastani. olen myös kertonut kohtauksista ja siitä millaista epilepsia on. hämmästyttää se tietenkin ihmisiä se avoimuus, mutta ainakin voi tehdä valistustyötä samalla. on tuossa myös kuullut monesta muustakin ihmisestä mitä heillä on ja on ollut elämän varrella.
Työnantajasi on typerä jos arvottaa sinut epilepsian mukaan. Jos teet työsi hyvin niin mitä siitä vaikka sinulla olisikin epilepsia. Meillä ei onneksi tuollaista ole. enkä ole ollut minuuttiakaan työssäni "kaapissa" epilepsiani kanssa. Että näin.
Arvostan avoimuutta. Kuinka moni teistä on kertonut epilepsiastaan työhaastattelussa? Sairauksistahan ei ole pakko kertoa, ainakaan ymmärtääkseni. Minä en ole koskaan kertonut epilepsiasta, paitsi kerran kun sain työhaastattelussa poissaolokohtauksen. Se oli kyllä todella nöyryyttävää, meinasi itku tulla.
Työhaastattelussa kysymykseen oletko käynyt armeijan? mikäli ei ole ei tarvitse toivoa eteenpäin työpaikan saantia.
Kyllä minä pääsin töihin. Tuli työhaastattelussa esille sekä epilepsia että siitä johtuva armeijan käymättömyys. Kelpasin silti.
Uusi nimimerkki tai nimen vaihtaja ? hyvä tuuri sinulla ollut.
eli päällikölle. Puh: numeron saat ilmoitustaululta, joka on jokaisessa yksikössä.
Jos sairautesi on lääkkeillä hallinnassa, niin ei ole perusteluja irtisanoa. Asiakkaat myöskin tarvitsevat turvallisuutta jo tuntemista henkilöistä. Vaadi kirjallinen sselvitys, miksi sinut irtisanotaan ja valita. Jos olet liitossa, se on oikea paikka. Minut myöskin savustettiin ulos. Siis savustettiin. Elämä on julmaa. Ei pelkästään sairaus riitä. : (
Säädökset
Työsopimuslain (55/2001) 2. luvun 2 § kieltää syrjinnän ja edellyttää tasapuolista kohtelua. Sen mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa myös työhönottotilanteessa.
Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Uusi yleinen yhdenvertaisuuslaki (21/2004) astui voimaan 1.2.2004. Työelämän alueella laki koskee mm. työhönottoperusteita, työoloja, työehtoja, henkilöstökoulutusta ja uralla etenemistä. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa sekä myös muissa työntekotilanteissa esim. työharjoitteluun.
Työturvallisuuslain (738/2002) 28 § velvoittaa työnantajaa toimenpiteisiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.
Lisää aiheesta kohdassa häirintä ja epäasiallinen kohtelu.
Rikoslaissa (39/1889) kielletään syrjintä sakko- tai vankeusrangaistuksen uhalla mm. elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, julkisessa tehtävässä, työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palvelussuhteen aikana.
Syrjintäkielto ja syrjintäperusteet
Ketään ei saa syrjiä iän, terveydentilan, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen (direktiivin mukaiset syrjintäperusteet) perusteella taikka kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Työn teettäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Säännös täydentää työsopimuslain ja työturvallisuuslain yleisvelvoitteita. Tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemukseltaan tehtävän asettamat vaatimukset täyttävää vammaista työnhakijaa ei saa syrjäyttää sillä perusteella, että hänen valitsemisensa edellyttää työnantajalta toimia, joita voidaan kustannukset ja työnantajan taloudellinen asema huomioon ottaen pitää kohtuullisina (esim. suuri ja menestyvä yritys on velvollinen suurempiin järjestelyihin kuin pieni perheyritys, huomioon otetaan myös työolojen järjestelytuen saatavuus ). Työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät esteet ja poistaa ne vammaisen tieltä. Vaadittavat toimenpiteet voivat liittyä työympäristöön (esim. luiskat), työvälineisiin (henkilökohtaiset apuvälineet) tai työn järjestelyihin (esim. työaikajärjestelyt, opastus).
Mikä on syrjintää?
1. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä)
(Esim. epilepsiaa sairastava työnhakija ei saa työpaikkaa, vaikka hän olisi siihen pätevin hakija eikä sairaudesta aiheutuisi kyseisessä työssä haittaa)
2. sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)
(Esim. siivousyrityksessä työtehtävän hoitamisen kannalta epäoleelliset kielitaitovaatimukset estävät välillisesti maahanmuuttajien työllistymisen)
3. henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä)
(Koskee suhteellisen vakavaa menettelyä. Työnantaja tai työntekijä ei saa toimia siten, että johonkin syrjintäperusteeseen liittyvä käytös häiritsee toista työpaikalla. Työnantajan on esim. poistettava jotakin ihmisryhmää törkeästi loukkaavat julisteet työpaikalta. Tässä tarkoitettu syrjintäperusteeseen liittyvä häirintä on erotettava työturvallisuuslaissa tarkoitetusta terveyttä vaarantavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, josta tarkemmin kohdassa häirintä ja epäasiallinen kohtelu)
4. ohjetta tai käskyä syrjiä
(esim. esimiehen henkilöstön kuullen esitetty käsky syrjiä tiettyä etnistä alkuperää olevia työtovereita)
Kiellettyä on myös epäedullisen kohtelun tai seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tämä ns. vastatoimien kielto tarkoittaa esim. sitä, että työnantaja tiukentaa huomattavasti työntekijän työsuorituksen valvontaa työntekijän otettua yhteyttä työsuojelupiiriin syrjintäepäilyn takia.
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä
Syrjintänä ei pidetä sellaista erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus.
(esim. työntekijältä voidaan edellyttää tiettyä uskonnollista vakaumusta niissä tapauksissa, joissa työntekijä on työssään tekemisissä vaaditun vakaumuksen kanssa tai edustaa uskonnollista vakaumusta ulospäin).
Yhdenvertaisuuslain vastaisina ei pidetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjintäperusteista johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Tällaiseen positiiviseen erityiskohteluun liittyvien toimenpiteiden on kuitenkin oltava tavoitteen kannalta oikeasuhteisia.
Seuraamukset syrjintäkiellon rikkomisesta
Syrjintäolettama
Jos joku katsoo joutuneensa syrjinnän kohteeksi ja esittää todennäköisiä seikkoja, jonka perusteella voidaan olettaa syrjintäkieltoa rikotun (syrjintäolettama), niin väitetyn rikkojan on osoitettava, ettei kieltoa ole rikottu. Tätä käännettyä todistustaakkaa ei kuitenkaan sovelleta rikosasiain käsittelyssä.
Syrjintäolettama ei synny pelkällä väitteellä, vaan syrjintää kokeneen henkilön on esitettävä asiassa konkreettista näyttöä.
Rangaistus
Syrjintäkiellon rikkomisesta tuomittavat rangaistukset määräytyvät rikoslain mukaan. Rikoslaissa säädetään erikseen yleisestä syrjintärikoksesta (11. luvun 9 §) ja työsyrjintärikoksesta (47. luvun 3 §).
Yhdenvertaisuuslain vastainen teko voi myös täyttää työsyrjintärikoksen tunnusmerkit. Työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan syrjivän syyn perusteella voidaan tuomita työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ja oikeus ilmoittaa työsyrjintäepäilystä syyttäjälle syyteharkintaa varten.
Hyvitys
Yhdenvertaisuuslaki luo syrjintätapauksiin uuden sanktiomuodon, hyvityksen, joka ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta muun lain mukaan. Jos työnantaja tai tämän edustaja rikkoo edellä mainittuja direktiivin mukaisia syrjintäkieltoja, voi työnantaja joutua maksamaan aiheuttamastaan loukkauksesta enintään 15 560 euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Hyvitystä ei tuomita kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella tapahtuvasta syrjinnästä.
Kanneaika
Työhönottotilanteisiin liittyvästä syrjinnän kiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija sai tiedon valintapäätöksestä. Muissa kuin työhönottotilanteissa syrjinnän kiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä koskeva kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta tai jos rikkominen on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä.
Valvonta
Työ- ja julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa työsopimus- ja yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valvonta koskee kaikkien kiellettyjen syrjintäperusteiden perusteella tapahtuvaa syrjintää.
Vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta valvovat työelämän ulkopuolella tapahtuvaa etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää.
Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään tasa-arvolaissa, jota valvoo tasa-arvovaltuutettu.
Lisää tietoa
* Verkkopalveluita Työministeriö - Työsuhteet ja lait - Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
* Yhdenvertaisuus
Sivun tulostus
Kerro kaverille
© Työsuojelupiirit | Palvelun kuvaus | Vastuurajoitus | Palaute | Sähköinen laskutus
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä huolta, ettei kukaan joudu vaaraan tai terveydelle vaaralliseen asemaan. Työnantaja joutuu vastuuseen jos kramppaat ja loukkaat itsesi. Et voi sitä vastuuta viedä/omia, työnantajaltasi! Kysy vielä neurologisi kanta adiaan?