kypsä äidiksi? Onhan niitä toki nuorempiakin ollut, tiedän kyllä, mutta antakaahan kommenttia.
Onko mielestänne
18 VEEE
191110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
vastaa, että ikä on pelkkä numero ja ihmiset niiiin erilaisia, ettei kaikki ole "aikuisia" vielä 4-kymppisenäkään. Ympäristön paine on kova ja kommentteja kuulee varsinkin niiltä, joille asia ei millään tavalla kuulu, mutta kokemuksesta sanon, että riittää kun itse on sinut asian kanssa.
Niin ja se (ulkopuolisten ja täysin tuntemattomien) arvostelu ei lopu ikinä; ensin olet "lapsi jolla on lapsi" ja nyt kun liikun teini-ikäisteni kanssa niin luullaan vähintään pedofiiliksi!
Eikö kunnioita itseään tarpeeksi, jos uhraa parhaimmat elinikänsä tyhmälle kakaralle.
Kyllä sen lapsen voi hankkia myöhemminkin.
Mä ainakin haluan nauttia nuoruudesta ja matkustella
kakara,jokuhan sutkin on tähän maailmaan tehnyt joskus!!!!Eiköhän se ole jokaisen oma asia jo nykypäivänä, ja valinta milloin niitä lapsia tänne maailmaan tekee ja koska haluu matkustella ja katella maailmaa.
Mitä ilmeisimmin yhteiskunta saa taas elätin ...
tarkkaan onko sinusta Äidiksi vielä tuossa iässä. Tuskin sitä kukaan pystyy sanomaan onko sinusta Äidiksi vai ei. Toisaalta nykyään on aika heikot sosiaaliset verkostot joten lapsenhoito on aika yksinäistä puuhaan. Mutta 20v sitten se oli lähes sääntö eikä poikkeus tehdä lapset heti koulun jälkeen ja hyvin on mennyt ja niin menee lapsillanikin. Se että asiaa miettii, on aika hyvä merkki siitä että on vastuuntuntoinen, harkitsee asian itse, ei sitä päätöstä muut voi tehdä. Joten onnea pähkäilyihin. Helppoa ei lapsenkasvatus ole iällisesti aikuisillekkaan. Ei ne emotionaaliset vaistot ikää katso. Toisilla on ja toisilla ei.
nyt on kuitenkin niin, että tuleva mummeli se täällä kommentteja pyytelee, ei raskaana oleva 18vee. Olen lievästi kauhuissani!!! Ajattelin, että olisi mukava kuulla muidenkin kommentteja, sillä tunnen olevani voimaton asian kanssa.
onnea tulevalle mummulle sitten vaan! Mikäs siinä asiassa niin kauhistuttaa? Onko tyttäresi "täys kakara" ja kykenemätön hoitamaan edes omat asiansa vai pelkäätkö sosiaalisen statuksesi kärsivän? Oliko raskaus suunniteltu? Onko tyttäresi parisuhde vakaalla pohjalla? Vai pelkäätkö klassista stereotypiaa "nyt-menee-koko-elämä-pilalle"?
Kuulin aikanani koko tuon litanian ja epäilijöille tiedoksi, että kahden suunnitellun ja toivotun teiniraskauden jälkeen olen edelleen naimisissa lasten isän kanssa, koulut käytynä, vakituinen ammatti ja velaton koti. En ole yhtään parempi, saati sitten huonompi äiti kuin muutkaan mutta vieläkään se pelkkä ikä ei todista yhtään mitään!
että hyvin on mennyt. Koska kävit koulusi loppuun? Itse olin päälle parikymppinen kun sain ensimmäiseni ja silti kuulin koko kertomasi litanian. Itselläni 3 lasta, kariutunut avioliitto, opiskelut käyty lasten ollessa vielä pieniä(ei helppo tie) jne. Sitäpaitsi kyse ei ole tyttärestäni. ONNEKSI! Tottakai olen kauhuissani, että kuinka nuoret pärjäävät, eivät kovin loistavasti ole pärjänneet kahdestaankaan, saati sitten kun heitä on kolme... Joku tuossa aiemmin puhui yhteiskunnan elätistä, pahasti sanottu, mutta juuri tuota minäkin pelkään, kuin myös sitä, että parhaat vuodet valuvat vaippavuoren mukana kaatopaikalle. Hauskimmat vuodet itselläni nuorena olivat 18-23, sai tulla ja mennä miten tahtoi, tavata ketä tahtoi, tällä tytöllä jää kaikki se hauskuus kokematta ja hänen luonteellaan en jaksa uskoa, että peruskoulupohja koskaan tulee muuksi muuttumaan, ei ainakaan tämän vaikeamman tien kautta, hän ei ole koskaan jaksanut opiskella ja työntekokin on vierasta hänelle. Voivoi...
tytärtä perusti perheen 17v ja 18v enkä voisi ylpeämpi olla tyttäristäni. Ongelmia on aina kaikilla, mutta hyvin ovat asiansa järjestäneet. Kyllä se minuakin hieman epäilytti aluksi, mutta olen huomannut että turhaan huoledin. Se vaan on niin että vain kokeilemalla sen tietää, ei kukaan voi tulevaa ennustaa. Tyttäresi on täysikäinen joten ehkä kannataa tukea ennemminkin kun kauhistella asiaa. T: nyt jo 6 lapsenlapsen ylpeä mummi.
tulevaa äitiä jos sä olet sen anoppi. Uskomatonta että mollaat heti ensi tilassa koko homman. Turha sitten valitella jos eivät haluu sua mukaan elämäänsä!
tyttären itse päättää vaistoillaan tällainen..joku jo aikaisemmin kirjoitti, että toiset ovat kypsiä äideiksi teineinä ja toiset eivät nelikymppisinäkään. Itse sain vanhemman tyttäreni melko nuorena, enkä kadu hetkeäkään.
Nyt kun olen kahden lapsenlapsen nuori mummi, olen todella ylpeä roolistani. ja on ollut ihanaa nähdä tyttärenkin kasvavan äidiksi, hyväksi sellaiseksi. Sanoisin että älä murehdi vaan tue ..päätti hän miten tahansa.
ollessani 18 vuotias, mutta sain keskenmenon. halusin kyllä kovasti lapsen ja olimme seurustelleet mieheni kanssa vuoden. kuitenkin päätimme että olisin ollut kyllä ehkä "liian" nuori äidiksi ja päätimme yrittää uudelleen kun aika tuntui oikealta. vuosia meni ja se aika ei koskaan tuntunut oikealta mutta 22 vuotiaana tulin raskaaksi yllättäen saman miehen kanssa ja olimme asiasta kauhuissamme että siitä se sitten lähtee.
mielestäni iällä ei ole sinäänsä mitään merkitystä, mutta päälle parikymppisenä on mielestäni ihan hyvä ikä saada lapsia. tosin ihmettelen ihmisten asennetta yli kaksikymppisiinkin äiteihin kun minua on monesti kaupungilla vieläkin töllistelty ja kuulen joskus kommentteja että olipa siinä nuori äiti.
en kyllä itse pidä enään itseäni liian nuoreksi äidiksi.
kyllä lapsen kanssa pärjää jos on läheisiä auttamassa ja jos lapsen isä on vanhempi kuin 18. oma mieheni on yli kolme kymppinen ja ottaa lapsestamme vastuun, nuoremmat isät vielä liihottavat kavereidensa kanssa.
itselläni ei kyllä ole sukulaisia täällä porissa mikä vaikeuttaa lapsen hoitoon saantia ja juhliin lähtemistä, mutta kun lapsi on tehty niin silloin juhlat ja omat asiat saavat jäädä tois arvoisiksi, kyllä sitä sitten joskus pääsee.. viimeistään kun lapset ovat täysi-ikäisiä.
Itse olin 17 ku aloin odottaa poikaa. Päivääkää en kadu äitiyden ajalta! Paljon on lapsi ottanut mutta sitä kuinta paljon olen häneltä saanut ei käsitä kukaan.
Ammatti koulun keskeytin äitiys loman ajaksi ja jatkoin heti kun se oli mahdollista eli kun poika täytty 8kk ja pääsi aivan ihanaa tarhaan isosantaan missä on vauvojen puoli.
suunnitteilla olisi toinen lapsi ja avioliitto.
saa poika sen kunnon perheen minkä on ansainnut.
eikä ihmisten mielipiteistä kannata eikä saa välittää... yleensä ainakin mua on kritisoinut ihmiset millä itsellä ei ole lapsia...
ja niiltähän saa myös ne parhaat kasvatus neuvot!
=) kaikkea hyvää tulevalle äidille ja koko perheelle!!!!
Eli jokainen vastaa vahingoistaan....
vanhingostaan?
vaikka äiti olisi nuori ei lapsi välttämättä ole vahinko, ei ainakaan omalla kohdallani ollut.
kannattais miettii miten tänne asoista kirjoittaa.
sitten on nuorena saada?
itse sain tyttäreni 19 vuotiaana enkä ole päivääkään katunut sillä sitä ennen olen matkustellut ja bilettänyt niin paljon ettei ei oikein ole tehnyt mieli. Kun tyttäreni on mummolassa saan mennä tehä melkein mitä mieli halajaa. oikeella asenteella pärjää aika pitkälle.
Eipä se katuminen sitten enää autakkaan, se on menoa se. (äitinä 22 vuotta)
se täällä ihmettelee, että mikä helvatan kiire niitä mukeloita on hankkia? Sitä kun on äiti koko loppuelämänsä, ei se siitä mihinkään muutu, vaikka lapset kasvaa, murheet muuttuu, mut ei ne minnekään häviä. Jyrkkä ei teniraskauksille, eläkää lapset elämää ja perustakaa perhe kun bilettäminen rupee kyllästyttää.