Hyvässä kunnossa

elämänmuutoksellesi! Tunnisti tuosta itseni; tupakka ja alko jäänyt ja punttisalilla 3-4 kertaa viikossa pojan kanssa ja ELÄMÄ MAISTUU!!!
Olen kyllä siinä lapsellinen, että salilla tulee vertailtua nuorten tuloksiin ja silloin revin välillä vähän liikaa!! :(
Ikää on jo 50v.
Tsemppiä valitsemallesi tielle!!

Teettää siis tuo keski-iän lähestyminen näköjään yhdellä jos toisella uudelleen syntymisiä. Olen mies, 44 vuotias, jolle syttyi pari vuotta sitten into taas alkaa liikunta. Ensin reipasta kävelyä, sitten juosten, punttisalia ilman tavoitteita ja lopulta jäi kaljoittelutkin pois, tupakka vähemmälle ja lopulta huomasin välillä pohtivani, miksiköhän ei tajunnut tehdä elämänmutosta jo vuosikymmen aiemmin?

Mikäs tässä elellessä, mieli on pirteä, terve sielu terveessä ruummissa, on vanha sananlasku. Paremmin jaksaa ja vähemmällä levolla selviää, olo on seesteinen ja mieli kevyt, siltikään ei ole laiskaksi oppinut, vaan aktiivisuus on kohonnut.

Parasta oman hyvänolon lisäksi on tietenkin se, kun vastakaisen sukupuolen edustajista muutama on viimeisen vuoden aikana kehaissut " Näytät ikäisiäsi 10 vuotta nuoremmalta " ja " olet nuorekas ikäiseksesi ".

Mikäpä muu kannattaisikaan, kuin ottaa härkää sarvista, eli tarttua itseään niskasta kiinni. Vääntäytyä lenkille tai salille, edes kokeeksi. Siitä se liikunnan riemun kipinä syttyy itsekseen paremman olon myötä, eikä pian tarvitse patistaa itseään, van alkaa jo mieli tehdä päästä liikkumaan, liikunnan puutteeseen tuskastuu.

Tässä sitä vain menee reippaasti eteenpäin kuin poikavuosina, eikä tarvittaessa pieni spurtti ole temppu eikä mikään. Kunpa vain useampi hoksaisi liikunnan merkityksen, jaksaisivat paremmin pitkät ja pimeät syksyt ja talvet, sillä eihän hyväntuulinen jaksa pienistä valittaa ja murjottaa, vaan jaksaa säteillä vaikka vähän vettä vihmookin.