Talven aikana on aika uusia 24 vuotta vanhat läpiviennit, osa palloventtiileistä on niin turkaleen jäykkänä, ja syöpyminenkin voi olla jo matkalla.
Laittaakko Messinkiä, rosteria vai Marelonia?
Kaikista noista materiaaleistahan löytyy niin läpiviennit kuin itse venttiilit.
Vai olisiko messinki läpivienti ja Marelon venttiili?
Laittaakko Messinkiä, rosteria vai Marelonia?
Kaikista noista materiaaleistahan löytyy niin läpiviennit kuin itse venttiilit.
Vai olisiko messinki läpivienti ja Marelon venttiili?
Vastaukset 25
Vanhimmat
ajatellut itse samaa puuhaa. Omat läpiviennit 23 vuotta. Oliskohan uudet messinkiset kuitenkin ihan hyvät kun kerran vanhatkin ovat moitteettomasti neljännesvuosisadan kestäneet. On myös vaikea sanoa ovatko nykyisetkään vielä lähelläkään elämänkaarensa loppua. Tutkitaan ja kuunnellaan.
kiinnilaminoimista, jättäen vain yksi läpivienti esim. moottorin jäähdytinvedenoton läpivienti käyttöön. Tästä pisteestä voidaan jakaa vesi monelle pisteelle kuten koneelle, merivesihanalle ja wc:lle.
Toimii ainakin pienemmissä veneissä loistavasti kun vesiletkujen vedot ei ole turhan pitkiä.
Messinkistä jakajaa taitaa löytyä ainakin kolmen ja kuuden letkuruuvikkeen lähdöllä ja eri halkaisijoilla.
Näin tarvitsee stressata vain yhden läpiviennin kunnosta.
...kaikkea ei voi viedä saman läpiviennin kautta.
Ajatellaanpa ihan perus retkivenettä ja sen läpivientejä: Veden otto: Tiskiallas, vessa (pesuallas ja pönttö), ja moottori. Nämä voidaan yhdistää. Silti jäljelle jää: poistot tiskialtaasta, vessan käsienpesualtaasta, WC:n merityhjennys.
Tekniikka kehittyy ja sulut on nykyään parempia kuin pari vuosikymmentä sitten. Läpiviennit ja niiden perässä olevat sulut kannattaa vaihtaa jos ne on "tosivanhat".
Vaan pronssia.
Messinki on kuparin ja sinkin seos, josta sinkki lähtee äkkiä litomaan jos tapahtuu galvaninen sähköpari.
Pronssia, ei messinkiä vedenpinnan tason alapuolelle.
tiskialtaat tms. ulostulot voidaan laitaa vesilinjan yläpuolelle. Septin mereentyhjennys ei ole välttämätön, tiedän veneitä joista se on jätetty jo pois. En kuitenkaan väitä, että toimivan imutyhjennysaseman löytäminen olisi aina helppoa.
mene vaikka Hankoon, löydät varmasti. Myös monesta muusta paikasta löydät.
Meillä sekä Ruotsin rannikolla niitä on, mutta vain paikoitellen. Muualla septitankit ja imutyhjennykset ovat vielä harvinaisia. Välimeren alueella niitä sentään taitaa nykyisin jo olla.
Suomalaiset ovat tunnollisesti asentaneet septitankkeja, jotka meillä ovat pakollisia (jos veneessä on vesivessa). Imutyhjennyspaikkoja ei ole rakennettu yhtä tunnollisesti.
jotka täältä löytyvät ovat aika usein epäkunnossa.
vähän ennen veneiden ylösnostoa, lokakuun alussa.
Parasta ainetta läpivienteihin on pronssi ja happonen (316). Makeassa ja murtovedessä, kuten Suomenlahdella ja Perämerellä kelpaa toki messinkinenkin, mutta siinä ei saa olla ns. happikadon vaaraa, eli marine laatua. Ja paljon sikaa. Kierreliitoksiin putkiteippiä hamppua, kierreliimaa tms. Läpivientiliitokseen runsaasti sikaa ulkolaipan siäpintaan ja putken ulkopintaan rungon paksuudelta. Eikä kiristetä aivan tappiin asti asennuspäivänä. Vasta kun sika on kuivunut yön yli kirrataan loput.
Kun se asento siinä venttiilissä ja mahdollisissa kulmakappaleissa on tärkeä, niin käytä ensin paikallaan ilman sikaa ja merkkaa tussilla merkit helaan ja runkoon, että tulee sitten oikeaan asentoon kun sika on jämähtänyt. (Kierteet pitää ensisijaisesti kiristää kuitenkin loppuun.) Sisäkierteeseen laittaa siat sitten toisena kirrauspäivänä, (kun varsinainen läpivienti on liimautunut paikoilleen sikatiivisteineen) että on mahdollista kiristää sitten polulliseen momettiin.
... että tarkoitit varmaankin sinkkikadolta suojattua messinkiä. Happikatohan väijyy mm. meren syvänteissä.
ei sittenkään kannattaisi laittaa vedenalaisiin osiin AISI 316 heloja eikä läpivientejä. Uskokaa pois. Niiden korroosio on todellinen ongelma, jos kloridipitoisuus on suuri (kuten valtameressä). Pronssi on sittenkin varmempi valinta. Mahdollisesti komposiittimuovi (nylon, marelon) on vieläkin parempi valinta, metallirunkoisiin paras vaihtoehto.
Ammattikirjallisuutta ja purjehtijoiden havaintoja asiasta on julkaistu, ehkä netistäkin löytyy jotain.
Täällä murtovesialueella, jossa vesi on vähäsuolaisuuden lisäksi lisäksi suht. kylmää, hst:n korroosiota ei käytännössä esiinnty.
Jos messinkisiä venttiilejä aikoo hankkia, seoksen tulisi olla ns. merivesimessinkiä. Tavallinen messinki käy kodin vesijohtoihin, mutta ei veneeseen niinkuin joku edellä asian jo kertaalleen totesi.
Suosittelen tällaisia vanhanaikaisia hanoja. http://www.seamarknunn.com/acatalog/SeaCocks.html
Hana on helposti purettavissa puhdistusta varten, joten se on varsin pitkäikäinen ja luotettava, kun sen kunnon voi tarkistaa. Lisäksi veneen pohjaan tulevan reiän ympärille ei tule kaulusta, joten veden vastus on pieni.
Blaken klassiset läpivientihanat eivät oikeastaan ole vanhanaikaisia ts. vanhentuneita. Materiaali on meriveden kestävää pronssia niinkuin totesit. Lisäksi kartiomallinen rakenne pysyy tiiviinä ja hana on melko helppo purkaa. Juuri näitä läpivientejä ovat mm. Baltic ja Nautor käyttäneet.
Linkissäsi ei ollut kuvia, joten panen tähän paremman kuvalinkin:
http://www.leesan.com/bundles/seacocks_&_vented_lops_lr.pdf
Maritim lauttasaari myy maksaa paljon mutta on viimeisen päälle tehty.
Kyllä Blakesin hanat on hienoja juu ja pronssi "ainoa oikea" materiaali.
Mutta kannattaako niitä laittaa 80- luvun tekeleisiin, Sunwind tms. joilla ei seilata Marista kauemmaksi. Näillä kuitenkin Suomi purjehtii!
Palstaa lukee varmasti moni tuoreempikin purjehtija ja saattaa saada helposti vääränkuvan, että mikään muu ei käy.
No eihän vara venettä kaada.
minulla on tuollaiset blakesit ja yli 35v mutta ei löydy mitään korroosioon viittaavaa..
Kyllä täällä kotivesillä pärjää halvemmilla hanoilla (ja rosterillakin) niinkuin totesit ja niinkuin edelläkin jo oli selostettu. Korroosio-ongelmat ovat aivan toista luokkaa suolaisilla vesillä. Siinäkin suhteessa kannattaa olla realisti.
Vaikka Marista pitemmälle ei koskaan seilaisikaan, silti kannattaa tarkistaa kaikki läpiviennit vuosittain. Purjehduskauden aikana hanoja olisi syytä käännellä vähintäin kerran kuussa, etteivät pääse jumittumaan. Ei varmaankaan olisi huono tapa sulkea läpivientihanoja joka kerran, kun jättää veneen seisomaan pitemmiksi ajoiksi. Tätä suosittelee jopa moottorin ohjekirjakin.
pronssipotkuriin tuli syöpymää kun oli vähän aikaa ilman sinkkianodia. kuinka pronssisiin läpivienteihin ei tule?
kun toiset. Tietääkseni potkureita tehdään jopa messingistä ja se näkyy halvempana hintana.
Pronssiakin on erilaisia laatuja eri tarkoituksiin (piipronssi, fosforipronssi, alumiinipronssi ...)
En tiedä mitä pronssia Blakesin läpivientihanat ovat, mutta myös omassa veneessäni ne ovat yhä "kuin uudet" 40 käyttövuoden jälkeen. Veneellä on seilattu vuosikausia suolaisilla merillä. Jollain muulla taisi olla saman tapainen havainto.
Kuvat ja hinnat löytyvät kun malttaa kelata sivua alaspäin, 1 1/2" 156 eur ja 3/4" 120 eur. Minusta hanat ovat siinä mielessä vanhanaikaisia, että ne on tehty huollettaviksi ja siten ne ovat käytännöllisesti katsoen ikuisia. Nykyään yhä suurempia ja kalliimpia osakokoniasuuksia eri tuotteissa tehdään rakenteeltaan sellaisiksi ettei niitä voi huoltaa eikä korjata.
ei kestävyys. Sehän näkyy veneiden muissakin rakenteissa, joita ei varmaankaan ole suunniteltu kestämään "isältä pojalle" niinkuin ennen vanhaan. Elektroniikan kestävyys on heikentynyt näkyvästi, hyvä jos edes viisi vuotta menee ongelmitta. "Kertakäyttökulttuuri" on alkanut näkyä jopa V-P:n uusissa moottoreissa, joissa elektroniikkaboksia ei itse pysty korjaamaan vaikka on koneen ongelmakohta.
Läpivientihanoissa sama ilmiö. Kun palloventtiilin kromipinta alkoi korroosion takia irtoilla jo 2 vuoden kuluttua, hana jumittui korjauskelvottomaksi. Oli pakko vaihtaa koko hana. Se on nykyaikaista!
läpivientejä. Jokaisessa läpiviennissä olisi syytä olla sulkuhana, myös vesilinjan yläpuolisissa. Jokaiseen läpivientiin liittyy vuotoriski. Todennäköisesti vierekkäiset läpiviennit myös heikentävät rakennetta. Ihmettelin Venemessuilla venettä, jossa oli useita vierekkäisiä läpivientejä kyljessä vesilinjan kohdalla. Miksi ihmeessä?
Harmaavesitankki on muistakinkin syistä suositeltava niinkuin edellisissä viesteissä on todettu.
Harmaavesitankki, täh? Eikös se olekkaan harmaata vettä joka menee tiskialtaasta suoraan mereen? wc-veden tankin neste näyttää enemmän kellertävän ruskealta.