Laitoin sähkömittarin töpseliin ja testasin ilpillä lämmittämistä ja saman autotallin lämmittämistä sähköpatterilla. Tulos oli yllätys, sähköä kului vain noin 30-40% % vähemmän ilmalämpöpumpulla kuin patterilla lämmitettäessä. Lieneekö syy siinä, jotta tarvitaan vähän lämpöä näin leudolla säällä ja kone hukkaa omina häviöinä harakoille suurimman osan tuottamastaan lämmöstä.
Ilmalämpöpumpun
hyötysuhde??
262894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Voi myös johtua siitä että ulkona oli eri lämpötila tai lämmittimen asetusarvo poikkesi asteella.
niin johan syntyy säästöä.
Ja maksa 20.000 erkkiä.
Kylläpä säästyy ja on kokonaistaloudellinen.
Odotan lisää ydinvoimaa, niin sitten säästyy.
Paljonko itse oletit säästön olevan? Yli puolet? 30% - 40% säästöä on ihan hyvä tulos.
Tätä luokkaa sen kuuluukin olla. Kovemmilla keleillä hyötysuhde huononee sitten aika nopeasti nollaan.
Et kai tosissasi odottanut hyötysuhteen olevan mainoksissa esitetyn luokkaa. Mainoksissa oleva tulos voi silti olla jopa oikea, mutta vain tietyissä kohteissa tietyillä lämpötiloilla tietyillä asetuksilla jne. Käytäntö on aina toinen, ja minunkin tuttavani ovat päässeet esittämäsi kaltaisiin lukuihin.
Mikä lienee ko. kokeen virhemarginaali?
Sarjassa suomipoika testaa.
Tälläisellä testillä ei ole mitään virkaa.
Parempi olisi kun tavalliset tallaajat lopettaisivat omat testailunsa tyystin.
Tätä varten on ihan oikeita laboratorioita , jossa osataan testata ihan oikeasti.
Kai niitä laboratorioita löytyy ja "tutkimustuloksia". Ei kai noita suomipoika tutkii kuulukaan yleistää, mutta kyseisessä kohteessa lopputulos on fakta. Tässä pätee vanha sääntö: In vitro tutkitaan ensin ja toivotaan, että tulos pätee myös in vivo.
No tietenkään mittaus ei ole tieteellisesti pätevä, mutta nuo cop-arvot saa heittää roskacoppaan, jos sähkön kulutusmittariin on uskomista. Ulkolämpötilakaan ei juuri ole vaihdellut viimepäivinä täällä etelärannikolla ja mittausaika on useita vuorokausia kummallakin lämmitystavalla. Oletin, jos kojeen cop- vai mikäarvo se oli on neljän luokkaa, että sähköä kuluisi reilusti alle puolet, sähkölämmityksen määrästä. Hyvä puoli tuossa lämpöpunpussa on ilman kierrätys, lämpö jakautuu tasaisemmin huoneessa. Lämpöhukka kasvaa huoneesta ulos, kun joka nurkkaan kiertää lämmintä ilmaa ja tuossakin on osasyy pumpun oletettua isompaan sähkönkulutukseen. Huonelämpötila on ollut koko ajan suurinpiirtein sama molemmilla lämmitytavoilla.
Pumppuhan (kompressori) ei kierrätä ilmaa, vaan tuuletin. Mitenkä tämä eroaisi 20€ maksavalla tuulettimella, joka vie sähköä 10W?
Laitteeni COP oli 3,213 kun kun ulkoilman lämpö oli 4,26 astetta.
Mikä on autotallisi lämpötila ? tuskin pidät 20:ssä, omien kokemuksien mukaan ilpit ei oikein sovellu mataliin lämpötiloihin, monilla vehkeillä ei edes pääse alle 16:sta (estetty), ehkä vekotin alkaa käymään huonoilla paineilla, ja haluaa jäätyä ... ja jos näin todella käy, niin tässä voi olla syy huonoon hyötykertoimeen. ??
kun lämpötilaero pienenee. Eli autotallin lämmittämisessä hyötysuhteen pitäisi olla parempi, jos siellä on matalampi lämpötila.
Jos joutuu sulattelemaan enempi.
Kerrotko nyt sitten minkä takia joutuu sulattelemaan enemmän?
Ihan hyvä testi. Valmistajat mainostavat aivan eri lukuja kuin todellisuudessa saa. Ei siinä tarvita hienoja laboratorioita kyllä sitä itsekin pystyy vertaamaan. Lisää näitä todellisessa käytössä olevia vertailuja.
> Lieneekö syy siinä, jotta tarvitaan vähän lämpöä näin leudolla säällä ja kone hukkaa omina häviöinä harakoille suurimman osan tuottamastaan lämmöstä.
Vika voi hyvinkin olla tässä, mikäli pumpun ulkoyksikössä on sulatuskaapeli, jonka lämmitys makaa jatkuvasti päällä, koska ulkolämpötila on lähellä nollaa.
Esim. autotallin lämpöenergian tarve 7 kWh/d, pumpun COP 3,5 ja lämmityskaapelin teho 100 W -> pumppu kuluttaa 7/3,5 + 24*0,1 = 4,4 kWh ja tässä tilanteessa toteutuva kokonais COP onkin 7/4,4 = 1,59 eli säätöä lämmityspatteriin verrattuna vain 37 %.
Jos lämpöä tarvittaisiinkin paljon enemmän, sanotaan vaikka 35 kWh, niin pumppu veisikin energiaa 35/3,5 + 24*0,1 = 12,4 kWh ja COP olisi nyt 2,8.
Selityksiä löytyy. Syyllinen huonoon hyötysuhteeseen olet itse. Jos korottaisit autotallin lämpötilaa rutkasti, niin hyötysuhde olisi parempi -tosin kokonaiskulutus sähkössä nousisi, ja sinä olisit maksumiehenä.
Kuluta siis paljon, niin säästätkin enemmän.
Useimmille yhden kolmasosan (1/3) säästäminen lämmityskuluissa on hyvä asia!
En minäkään laittaisi 1500 Erkin ivestointia ulkohuussin lämmittämiseen elleivät tuloni olisi Brunein sulttaanin tulojen luokkaa - tuskin sittenkään!
Tuossa edellä olevissa viesteissä on tullut jopa asiaa ja luultavasti oikeata tietoakin "huonoon" hyötysuhteeseen. Ulkoyksikkö nimittäin sulattelee aika usein huurtunutta kennostoaan ja vettä tulee lotisemalla alas. Sisälämpötila on ollut koneen minimissä eli kuudessatoista asteessa ja pieneen alle 40 m2 talliin hankittu pieni koje käy kuitenkin melko usein. Lienee hyötysuhde parempi asuntojen lämmitykseen käytetyillä suuremmilla kojeilla, mutta olkoon vielä hankkimatta päärakennukseen. Jään odottelemaan noita CO2 kaasulla täytettyjä kojeita, jos ne hankkisi hintansa nopeammin takaisin.
Huvittavaa lukea näitä CO2 yms. pilp buumia, tai lähinnä tuota mainostamista. Kuikahan moni ostaa laitteen siinä uskossa että se toimii ilmoitetulla maksimi COPilla vielä -26C pakkasessakin? Esim. Sanyon pumpussa COP taisi alkaa laskemaan melko jyrkästi jo 7C lämpötilassa. ja -26C kone käyttää pelkkää sähköä.
koko ilmalämpöpumppu hommaa, energiaa säästyy vähän , mutta säästyykö rahaa lopulta yhtään. Ympäri vuoden katsottuna hyötyä tulee lähinnä syksylla ja keväällä, mutta kylmin aika pitää pärjata vanhoilla konsteilla. Säästöähän se pienikin säästö on.
Mahtaako laitteesi olla mallia on/off?
Itse kun olen kuullut, että paremmissa vehkeissä automatiikka säätää laitteen tehoa, ja vajaatehoisena hyötysuhde on huomattavasti parempi, mikä johtuu tietenkin siitä, että pienemmällä teholla toimiessaan ulkoyksikön höyrystin on tavallaan ylimitoitettu, jolloin kaasu virtaa hiljempaa ja lämpenee enemmän.
On/off mallia on.
VTT:n testin mukaan Panasinic CS-E9DKEW:n hyötysuhde COP laskee seuraavasti lämpötilan muuttuessa:
+14 COP 3,9; +5 COP 3,0; -5 COP 2,3; -15 COP 1,6; -25 COP 1,1; -27 COP 0,9.
Luvut on käyrältä otettu ja siten hieman epätarkkoja kymmenysten osalta. Esite ilmoittaa COP:n arvoksi ykskantaan 4,26 !
En odottaisi noiden perusteella lämmityssähkön kulutuksen putoavan enemmän kuin puoleen.
Eräs sivuseikka kauppiaan infosta: Hän kertoi jenin nousseen 30% euroon nähden ja pumppujen hinnan siis nousevan. Mutta eikös tuo pumppu ole tehty Malesiassa Matsushitan tehtaalla?
Kannattaa katsoa Turvatekniikkakeskuksen sivuilta (www.tukes.fi), että asennusfirmalla on kylmälaiteasennuksiin pätevyys. Ellei ole, ei takuukaan ole voimassa. Tukesin rekisterin avaamiseen tarvitaam 121 megan ohjelmalataus, jota kyllä tarjotaan avausta yritettäessä. Elisan "laajakaistalla" kesti 8 tuntia latailla.
aika liki tuo, että sähköä säästyy noin puolet ehkä hiukan enemmän pitkällä aikaavälillä. Silloin, kun ei tarvii sulatella on sähkönkulutus vähäisempää, mutta kun on märkää ja huurtuminen suurta, niin tuntuu sulatus menevän usein päälle tuossa meidän autotallin kojeessa.