Perheeseeni kuuluu minä puolisoni 2 lasta entisestä suhteestani 1 yhteinen lapsi puolisoni kanssa. Exäni perheeseen kuuluu hän hänen vaimonsa heidän yhteinen lapsensa vaimon lapsi edellisestä liitosta exäni 3 lasta kahdesta edellisestä suhteesta. Kiva sekamelska? Jos kuviota tarkastellaan vain "onnellisuus-näkökulmasta", uskallan sanoa kaikkien osapuolten olevan tyytyväisiä tilanteeseen. Tässä muutamia minun onnellisuuteni avaimia:
-Rakastan pyyteettömästi lapsiani ja nykyistä puolisoani
-Kunnioitan ex-miestäni lasteni isänä ja ihmisenä, siitäkin huolimatta, että hän ei ollut hyvä puoliso minulle
-Olen antanut anteeksi ex-mieheni puolisolle sen, että hän rikkoi minun ja exäni rakentaman perheen.
-Olen ylpeä siitä, että olen osannut ottaa opikseni myös omista virheistäni joita tein edellisessä suhteessani
-Olen kiitollinen, koska ex-mieheni kunnioittaa minua lastensa äitinä
-Olen iloinen lasteni puolesta, koska heidän ympärilään on kahden sijasta useita tasapainoisia,rakastavia, ONNELLISIA aikuisia:)
-Rakastan pyyteettömästi lapsiani ja nykyistä puolisoani
-Kunnioitan ex-miestäni lasteni isänä ja ihmisenä, siitäkin huolimatta, että hän ei ollut hyvä puoliso minulle
-Olen antanut anteeksi ex-mieheni puolisolle sen, että hän rikkoi minun ja exäni rakentaman perheen.
-Olen ylpeä siitä, että olen osannut ottaa opikseni myös omista virheistäni joita tein edellisessä suhteessani
-Olen kiitollinen, koska ex-mieheni kunnioittaa minua lastensa äitinä
-Olen iloinen lasteni puolesta, koska heidän ympärilään on kahden sijasta useita tasapainoisia,rakastavia, ONNELLISIA aikuisia:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
mä olen iloinen siitä että sinulla menee noin hyvin
Ja olen kanssasi samaa mieltä. Itse olen kanssa sitä mieltä että olen iloinen että lasteni elämässä on niin monta ihmistä jotka heistä välittävät
Rakastan omaa miestäni, lapsiani ja jopa mieheni lasta.
Hyvää joulun odotusta sinulle !
Ihan aluksi, hyvä että teidän kuvio toimii ja teillä menee hyvin. Itselläni samoin, uudet ja entiset pystymme hoitamaan asiamme sovussa.
Mutta tämä yksi asia, mikä lähes joka ketjussa ilmenee, minua häiritsee.
Nimittäin, että aina sanotaan että joku toinen tuli ja rikkoi tai tuli ja vei puolisoni?
Miten on mahdollista, jos on toimiva, tasapainoinen, onnellinen ja toista kunnioittava parisuhde, niin miten siihen kolmas tulee väliin?
Jos toinen pettää ja alkaa liittonsa aikana pitämään salasuhdetta, ja sitten ottaa ritolat ja perustaa uuden kuvion, niin kyllä se alkuperäinen suhde on silloin jo voinut huonosti.
Saa sitä itselleen ja muille selittää että se naikkonen/suttura tuli ja vei (myös mies), mutta
se ei totuutta toiseksi muuta.
Jos mies ja nainen rakastaa toista aidosti, siihen ei kolmas pyörä väliin pääse.
Kumpikin on vastuussa suhteestaan, sen hoitamisesta ja toisen ihmisen huomioimisesta.
Kenellekkään ei riitä pelkkä arkinen aherrus päivästä toiseen. Aikuinen mies ja aikuinen nainenkin kaipaa läheisyyttä ja lämpöä. Se unohtuu usein parisuhteen arjessa, ja vinoutuma on valmis. Toinen voi kuvitella elävänsä onnellisena, ja toinen voikin huonosti.
Rakastakaa rehellisesti ja riidelkää rehellisesti. Olen itse sössinyt yhden avioliiton juuri näistä syistä ja nyt elän avoliitossa, yritän välttää vanhoja karikoita.
Olisi kiva välillä kuulla enemmänkin näitä onnistuneita ja hyviä uusioperhe tarinoita.
Iloista joulun odotusta teidän poppoolle!
Kun kerroin yöllisessä puheenvuorossani anteeksi antamisen tuomasta rauhasta, en keksinyt muuta ilmaisua silloisille tunteilleni ex-mieheni nykyistä puolisoa kohtaan kuin "perheenrikkoja". Anteeksi antaminen olikin mahdollista vasta, kun suostuin tarkastelemaan tilannetta tuntematta katkeruutta. Me emme eläneet exäni kanssa tasapainoisessa ja onnellisessa suhteessa, ehei.Ex-puolisoni oli uskoton ja minä kykenemätön antamaan hänelle huomiotani.Me emme ottaneet yhdessä vastuuta suhteemme toimivuudesta:kunniani ei antanut tilaa anteeksiannolle, silloinkaan kun exäni vilpittömästi sitä pyysi. Emme ottaneet aikaa toisillemme, vaan annoimme tilanteen karata käsistä. Yhtä syövyttävää kuin uskottomuus, on välinpitämättömyys. Minä olin se välinpitämätön.
Olen siis ollut mukana sössimässä yhtä parisuhdetta. Sen sijaan että märehtisin vanhoissa paskoissa, käytän vanhoja paskoja nykyisen suhteeni lannoittamiseen. ;) Tässä pari esimerkkiä:
-oman kärsimykseni kautta oppineena, lupaan olla uskollinen puolisolleni
-exäni kärsimyksestä oppineena, lupaan pysyä nykyisen puolisoni tukena pahoinakin aikoina
-lasteni ero-tuskasta oppineena, lupaan opettaa heille anteeksiantamisen taidon ja kyvyn rakastaa läheisiään ja itseään, varsinkin silloin kun se tuntuu mahdottomalta
(Minulla on juuri nyt kamala kiire, enkä ehdi pukea sanoiksi kaikkia ajatuksiani. Minulla on paljon kokemusta sekä mukavan,että epäonnistuneen uusperhe-arjen pyörittämisestä. Palataan asiaan!)