Olen ajatellut asentaa WChin pienen käsien/kasvojen jne..pesualtaan.En haluaisi tehdä sille omaa läpivientiä runkoon vesirajan alapuolelle,vaan pienehkö keräysallas pilssiin esim:moottorin taakse ,josta pikku pumpulla vesi ulos. Mitä mieltä olette ko ajatuksesta?
Harmaavesi
Läpivienti
183165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ja tietääkseni siihen on saatavissa valmiskin pikkutankki, jossa on automaattipumppu.
Omassa veneessäni WC:n käsienpesualtaan lisäksi myös suihkun "lattiakaivon" vesi menee harmaavesisäiliöön, jonka tyhjennysletku on liitetty pilssipumpun runkoläpivientiin. Vaatii takaiskuventtiilit, jos liität monia letkuja samaan yhteeseen.
Jos laitat vessan pesualtaaseen tyhjennysputken rungon läpi, riskinä on altaan kautta tulviva merivesi kryssillä (jos läpivientihana on unohtunut sulkea).
Miksi et laita suoraan läpivientiä vesilinjan yläpuolelle?
Meneehän monessa veneessä pentterin tiskialtaan poisto vesilinjan yläpuolelle, niin miksi ei tämänkin voisi tehdä samoin.
kallistuessa sekä merenkäynnissä. Joskus voi läpiviennin hana unohtua auki eikä vessassa tapahtuvaa vuotoa huomaa yhtä helposti kuin pentterin tulvimista.
Altaan tulisi olla huomattasti korkeammalla kuin vesilinja.
Harmaavesisäiliössä on sekin hyvä puoli, ettei pesuvesiä tarvitse päästää satamaan. Tyhjennyksen voi tehdä sitten kun ollaan kulussa.
...tuota tulvimisen riskiä. Mulla kun on aina käynyt toisinpäin: poistoputkeen syntyy imu. Näin myös silloin kun vesirajassa oleva tiskialtaan poistoputki on pinnan alla ja sulku auki.
Muuten tuo harmaavesitankki poistopumppuineen on kannatettava ajatus. Pärjää yhdellä poistoputkella, joka voi olla vesirajan yläpuolella sekä muut mainitut hyvät puolet.
Kyllä se vaan on mahdollinen ja voi aiheuttaa ikävän yllätyksen. Eräässä aikaisemmassa veneessäni kävi juuri niin. Normaaleilla kesäkelillä ei koskaan ollut ongelmaa, sitten oli ja tietenkin yöllä "kovassa kelissä". Vettä ehti tulvia ämpärikaupalla ennenkuin huomattiin.
Luulisin, että tulviminen johtuu liian pienestä korkeuserosta lavuaarin ja vedenpinnan välillä.
Pentterin lavuaarikin voi tulvia, jos venettä lastataan poikkeuksellisesti (esim. istuinlaatikon täyttyminen).
Suunnitteluvirhehän se vain on, jos altaat tulvivat kallistuessa. Muuan Stephens on kirjannut tämän ja tuhannen muuta asiaa ohjeistoksi suunnittelijoille ja rakentajille, mutta joiltakin aina unohtuu. Syvät ja kapeat altaat lähemmäs keskilinjaa, niin ei mitään ongelmaa kallistuksessa tai aallokossa. Tai no, se imun aiheuttamaa kurnutusta voi pienenä ongelmana pitää. Siihen auttaa kyllä jo lavuaarin tulppa.
Aika usein pytyn "oikeaoppinen" sijoitus kulkusuuntaan tuottaa tilajärjestelyn, jossa allas on laidalla. Jos minun pitäisi noista pahoista valita, istuisin mielihyvin pari minuuttia päivässä poikittain. Niinhän teen paljon suuremman osan ajasta istumalaatikossa joka tapauksessa.
tai eivät tienneet, koska altaiden virheitä kuitenkin esiintyy. Tyyppivika tuntuu olevan myös se, ettei allas tyhjene veneen ollessa kallellaan. Syynä on yleensä altaan väärä muoto.
Pesualtaan jälkiasennuksessa ei varmaankaan ole helppo löytää vessasta paikkaa, joka olisi lähellä veneen keskilinjaa ja lisäksi kyllin korkealla. Ongelmista välttyy, kun allas tyhjeneekin pilssin harmaavesitankkiin, josta se pumpataan jonkun olemassaolevan läpiviennin kautta ulos.
Siitähän nyt oli kysymys.
Olin Stephensin ideat ja hänen piirtämänsä veneet olivat tietenkin monin tavoin esimerkillisiä. Valitettavasti kaupalliset näkökohdat tuntuvat syrjäyttäneen hyviksi koettuja ratkaisuja - ehkä jopa merikelpoisuuden kannalta tärkeitä näkökohtia. Nyt venevalmistjille lienee tärkeintä tilavuus, kodinomaisuus ja halpa hinta. Ne ominaisuudet myyvät parhaiten.
päästäkö mitään käsienpesu tai naamapesuvesiä vesistöön. Luonto tuhoutuu.
harmaavesille täytyy saada omat tyhjennysjärjestelmät ja veneeiseen omat harmaavesitankit. Ehkäpä myös pieni vero olisi paikallaan. Suomi voisi näyttää esimerkkiä mulle maailmalle. Ei varmaan haittaa ketään jos vaan 500,- EUR/vuosi menee näinkin hyvään tarkoitukseen.
Aikanaan järvellä purjehtiessani kahden seuramme kaikki satamat oli varustettu maihin sijoitetulla astioiden tiskipaikalla, joista pesuvedet imeytettiin ainakin melko oikeaoppisesti maaperään.Varsin monet veneilijät näitä tiskipaikkoja myös käyttivät. Vastaavia näkee merellä aika harvassa ja vielä harvemmin käytössä. Esimerkiksi viimekesänä Maarianhamina läntisessä taisin olla kolmen päivän aikana ainut tiskipaikan käyttäjä. Ongelma ei ole kokonaisuuden kannalta suuren suuri mutta paikallinen kuormitus voi olla melkoinen.
Mulla on ollut veneessäni harmaavesitankki jo vuosia, koska valmistaja oli sellaisen asentanut. Ihan fiksu ja vaivaton systeemi se kuitenkin on. Tankin koko on vain 10-15 litraa, joten se ei vie pilssistä paljoa tilaakaan. Tyhjentyy automaattipumpulla samaan läpivientiin kuin pilssipumppu. Suojaisilla pienillä ankkuripaikoilla en välttämättä viitsi päästää saippuavesiä mereen, kun saman voi tehdä satamasta lähdettyä (eli napsauttaa pumpun katkaisija päälle).
On tietysti ymmärrettävää, että muutosvastaisuutta esiintyy veneilijöissäkin - varsinkin, jos asia ei ole itselle tuttu.
Oli todella hyviä ja asiallisia vastauksia kysymykseeni,ja niiden pohjalta voin hyvillä mielin toteuttaa unelmani.
itselläni on tulvinut fg33 ja ilmeisesti sama virsi kaikissa.
Jos piirtää veneen hyviksi havaittujen sääntöjen mukaan, siitä tulee samanlainen kuin edellisistäkin. Sellainen kerran keksitty ei vain ole myyvä, joten pyörä pitää keksiä uudestaan, eikä siitä aina tule silloin ihan pyöreä.
Sinällään hassua, että testeissä muistetaan ne ainaiset lieden suojatangot ja pytyn asennussuunnat, mutta moni muu altaiden sijoittelun kaltainen yksityiskohta unohtuu. Enkä suinkaan tarkoita, että se suojatanko pitäisi myös unohtaa, se on tärkeä detalji sekin. Tulisi kyllä muuten useimmiten pitkä korjauslista, jos ne Stephensin opit käytäisiin kaikki läpi.
"Muuan Stephens on kirjannut tämän ja tuhannen muuta asiaa ohjeistoksi suunnittelijoille ja rakentajille"
Mistä nämä kirjaukset löytyvät?
Itse tutustuin niihin aika kauan sitten, ennen netin aikaa siis, Yachting Worldin pitkänä pariosaisena artikkelina otsikolla "Desirable Design Details". Vaikka artikkeli on jo vanha, sen sisältö on täysin ajaton. Vähäisellä googletuksella en nyt tärppiä saanut.
Vasta veneen omistaja voi todeta tulviiko vessan lavuaari 25-30 asteen kallistumassa avomerikryssillä.
Itsekin ostin aikanaan veneen, jota Vene-lehden testeissä oli kovasti kehuttu. Oli suojatanko hellan edessä ja vessan pönttö oli testaajien mielen mukanainen ...MUTTA käytännössä huomasin pian että vessan lavuaari tulvikin vaarallisesti, myös pönttö täyttyi merivedellä reunojaan myöten, meripunkat olivat surkeat, istuinlaatikkoon tulvi vettä sekä vauhdikkaassa lenssissä tyhjennysputkien kautta että kryssillä kannen kautta, hella osui suojatankoonsa kryssillä, plokit ja vinssit olivat alimitoitettuja jne. En viitsi kertoa veneen merkkiä, koska aivan samoja suunnitteluvirheitä on muissakin perheveneissä.
Nykyisiä "avomerikelpoisia" perhepursia ei liene tarkoitettukaan kuin varovaiseen käyttöön suojaisilla vesillä. Suunnittelun pääpaino lienee kodinomainen asuminen kesäretkillä eikä purjehdus avomerellä kaikilla keleillä.
Cruising Club of American teknisen komitean julkaisemassa kirjassa "Desirable and Undesirable Characteristics of Offshore Yachts". Kirja ei kuitenkaan ole Olin Stephensin kirjoittama. Silti se on lukemisen arvoinen samoin kuin Vigorin kirjoittama "The Seaworthy Offshore Sailboat".
Molempiin kirjoihin viitataan myös monien tuntemassa diasarjassa:
http://web.usna.navy.mil/~phmiller/offshore.ppt#256,1,Offshore Sailboat Attributes: What To Look For