Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miten luokittelisitte?

    Mulle tuli toissa kesänä yhtäkkiä vaan päähän että haluan olla laiha että mun poikaystäväkin pitää musta sitten enemmän. Olin normaalipainoinen (hieman pyöreä?). Sitten aloitin laihduttamaan siten että söin päivässä yhden leivän, ja yritin jaksaa käydä joka päivä lenkillä. Kilot lähti tosi nopeaa.Tarkkailin kaloreita ja lenkkeilin joka päivä. Olin tyytyväinen peilikuvaani mutta en huomannut itse kun tulin ruman näköiseksi. Puolen vuoden päästä siitä näin valokuvan itsestäni ja huomasin että olen ruma! ruman laiha. Yritin alkaa syömään mutta mielessä oli etten voi syödä paljoa ettei liho ,lenkkeillä piti edelleenkin paljon.Se oli pakkomielle. Suunnittelin menoni siten että pystyin joka päivä käymään lenkillä. Nykyään minulla ei ole pakkomiellettä käydä lenkillä ja syön kaikkea mitä haluan. En tiedä miten itse pääsin siitä yli? ehkä minulla se ei ehtinyt mennä liian pitkälle? ahdistaa vaan vähän kun miettii niitä aikoja. oliko mulla anoreksiaa vai vaan joku tarve yrittää miellyttää poikaystävääni liikaa?
    1479
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Kyllähän se kuullostaa siltä, mutta mahtavaa että pystyit lopettamaan tuon ja parantumaan! Helpompihan se on mahdollisimman nopeasti yrittää kuntoutua.. Pitkittäminen vain vaikeuttaa asiaa..

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Matleeena kirjoitti:

    Mulle tuli toissa kesänä yhtäkkiä vaan päähän että haluan olla laiha että mun poikaystäväkin pitää musta sitten enemmän. Olin normaalipainoinen (hieman pyöreä?). Sitten aloitin laihduttamaan siten että söin päivässä yhden leivän, ja yritin jaksaa käydä joka päivä lenkillä. Kilot lähti tosi nopeaa.Tarkkailin kaloreita ja lenkkeilin joka päivä. Olin tyytyväinen peilikuvaani mutta en huomannut itse kun tulin ruman näköiseksi. Puolen vuoden päästä siitä näin valokuvan itsestäni ja huomasin että olen ruma! ruman laiha. Yritin alkaa syömään mutta mielessä oli etten voi syödä paljoa ettei liho ,lenkkeillä piti edelleenkin paljon.Se oli pakkomielle. Suunnittelin menoni siten että pystyin joka päivä käymään lenkillä. Nykyään minulla ei ole pakkomiellettä käydä lenkillä ja syön kaikkea mitä haluan. En tiedä miten itse pääsin siitä yli? ehkä minulla se ei ehtinyt mennä liian pitkälle? ahdistaa vaan vähän kun miettii niitä aikoja. oliko mulla anoreksiaa vai vaan joku tarve yrittää miellyttää poikaystävääni liikaa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu