Rivitalomme isännöitsijä ilmoitti, että huopakatto on tullut "tiensä päähän" ja "vaatii" uusimisen. Kiinteistö rakennettu vuonna 1991 ja silmämääräisesti tarkasteltuna pinnoitus on todella hyväkuntoisen näköinen.
Tässä haiskahtaa rahastus, sillä samainen henkilö oli juuri kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja on ilmeisesti lupaillut rahakasta remonttia vaalitukea vastaan. Henkilö toimii useamman yhtiön isännöitsijänä, joten hänellä lienee sopiva kontaktiverkostokin valmiina.
Tiedän, että yhtenä aamuna pihallamme käppäili kattofirman mies, joka silmitteli 1-kerroksisemme kiinteistön harjakattoja maasta käsin. En tiedä kävikö katolla, mutta mitä ilmeisimmin joko hän on tuon remonttitarpeen arvioinut tai sitten tehnyt vaan yhden isännöitsijän saamista tarjouksista.
Miten voin osakkaana tutkia huopakaton kuntoa itse, eli voiko tuosta silmämääräisesti päätellä mitään riittävällä varmuudella ? Huovat on limitetty siten, että vuodat kulkevat räystäältä harjalle päin. Kuten sanottua, silmämääräisesti katon pinnassa ei vaurioita näy, joten ilmeisesti tuo "tarve" perustuu katon ikään ainoastaan.
Tiedän, että viime aikoina muissa yhtiöissä on ammatti-isännöitsijät yrittäneet vedättää osakkaita mitä älytömimpiin hankintoihin, mutta onneksi pahimmat ylilyönnit on saatu torpattua. En haluaisi joutua samanlaisen vedätyksen kohteeksi, vaan laittaa korjausrahaa oikeasti tarpeellisiin kohteisiin.
Antakaa siis vinkkejä miten huopakaton uusimistarvetta voisi arvioida, kiitos.
Tässä haiskahtaa rahastus, sillä samainen henkilö oli juuri kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja on ilmeisesti lupaillut rahakasta remonttia vaalitukea vastaan. Henkilö toimii useamman yhtiön isännöitsijänä, joten hänellä lienee sopiva kontaktiverkostokin valmiina.
Tiedän, että yhtenä aamuna pihallamme käppäili kattofirman mies, joka silmitteli 1-kerroksisemme kiinteistön harjakattoja maasta käsin. En tiedä kävikö katolla, mutta mitä ilmeisimmin joko hän on tuon remonttitarpeen arvioinut tai sitten tehnyt vaan yhden isännöitsijän saamista tarjouksista.
Miten voin osakkaana tutkia huopakaton kuntoa itse, eli voiko tuosta silmämääräisesti päätellä mitään riittävällä varmuudella ? Huovat on limitetty siten, että vuodat kulkevat räystäältä harjalle päin. Kuten sanottua, silmämääräisesti katon pinnassa ei vaurioita näy, joten ilmeisesti tuo "tarve" perustuu katon ikään ainoastaan.
Tiedän, että viime aikoina muissa yhtiöissä on ammatti-isännöitsijät yrittäneet vedättää osakkaita mitä älytömimpiin hankintoihin, mutta onneksi pahimmat ylilyönnit on saatu torpattua. En haluaisi joutua samanlaisen vedätyksen kohteeksi, vaan laittaa korjausrahaa oikeasti tarpeellisiin kohteisiin.
Antakaa siis vinkkejä miten huopakaton uusimistarvetta voisi arvioida, kiitos.
Vastaukset 24
Vanhimmat
takuu loppu.
on..eli takuuta ei enää ole ja ammattimies näkee kyllä milloin on tarpeen uusia katto.
Huopa ajan myötä "korppuuntuu" ja halkeilee.
Nykyään on kumibitukermit ja laatukin on parempaa.
Hyväkai tekee se,ettei ole tasakatto,eli ylimääräiset vedet pääsee räystäälle...mutta tien päähän katto alkaa naksuttaa.
tzemiä joulua kohti ja älä tukehdu kinkkuun.!
Jäikö vaalirahaa vielä käyttämättä ? Joo, uusitaan vaan hyväkuntoinen huopakatto, kun kerran "ammattimies" niin suosittelee. Heh, heh. Ihan tuttua vedätystä, jota melkein kaikki isommat isännöintitoimistot harrastavat.
Urakkaa sulle, kihot mulle, taloyhtiöt maksaa.
17 vuoden ikäinen huopakatto ei ole missään nimessä tiensä päässä. Iän takia korjaukseen ei ole syytä.
Isännöitsijä ei voi tuon hintaluokan remonttia tilata. Hallitus-/yhtiökokous päättää.
Harjakatolla ei huopa ihan niin tarkkaa kuin tasakatolla.
Tunnetusti isännöitsijät tosiaan vedättää noita remppoja joskus omille sidosryhmille. Syy on kyllä silti taloyhtiön eikä välttämättä isännöijän. Taloyhtiö on talon isäntä ja isännöitsijä palkollinen. Jos palkollinen hyppii silmille niin sille annetaan fudut.
Monasti vanhojen pierujen ja neitien johtamissa taloyhtiöiden hallituksissa ei ole kavereita päättämässä jotka tietää missä mennään. Tyydytään vaan siihen,että isännöijä tietää.
Jos on hyvä isännöijä se on hyvä kun ei amatöörit sählää asioita sekoittamassa mutta jos isännöijä on konna niin vaikeata voi olla.
Voit tehdä yhtiökokouksessa ehdotuksen että katon kunto tutkitaan puolueettomien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta ennen korjauspäätöksen tekemistä.
Eli muutamalta kattourakoijalta haetaan lausunnot katon kunnosta ja tehtävistä toiminpiteistä. Arviot maksaa jotakin mutta takuulla vähemmän kuin turha uusiminen.
Ite sinne katolle ei kannata lähteä tiirailemaan jos ei katoista ymmärrä mutta ei myöskään isännöitsijä päätä asian suhteen yhtään mitään. Ei edes hallituksen puheenjohtaja. Päätös tehdään osakkaiden määräenemmistön mukaan sen jälkeen kun tarvittavat esivalmistelut ja arvioinnit on suoritettu.
"Eli muutamalta kattourakoijalta haetaan lausunnot katon kunnosta ja tehtävistä toimenpiteistä."
Kattourakoitsija, joka hyötyy rahallisesti eniten ei ole kyllä se puolueeton...
Koko rakenneuksen kunnossapysymisen edellytys on toimiva ja ehjä vesikatto. Huopakaton käyttöiäksi lupaillaan noin 20-30 vuotta, joten sen puolesta ei välttämätöntä korjaustarvetta vielä olisi. Kunto on kuitenkin syytä selvittää asiantuntijoiden toimesta. Huopaa voidaan myös pinnoittaa. Pelkän huovan uusiminen ajoissa ennen vaurioiden ilmestymistä on huomattavasti halvempaa kuin vesivahinkojen korjaaminen sen jälkeen kun huopa alkaa vuotaa.
Entä jos sattuu vesivahinko kun katto vuotaa, sitten syytetään, että isännöitsijä ei ole huolehtinut kiinteistön kunnosta! Aivan hyvä, että isännöitsijä herättää keskustelua aiheesta ja seuraa kiinteistön kuntoa.
Nyrkkisääntö on että kun katto on 20 v. ikäinen niin 1-2 keraa vuodessa huolto ja kun katon ikä on 25 vuotta, on aika korjata katto. Iän huomaa siitä kun taitekohdat halkeilee / kutistuu. Paljas bitumi on min. 15 asteen lämmössä vielä kovaa ja halkeilevaista, ei jousta. Alurakenteet saattaa näkyä "läpi". Ilmaantuu pitkiä viillon omaisia halkeamia. Iäkkäässä katossa vesi tihkuu läpi "ehjästäkin" kohdasta ja alapuolinen tuuletus kuivattaa pienen vuodon. Isompi vuoto näkyy alas.
Rakennin nykyisen taloni 86 ja katolla on palahuopakatto. Valmistajaa en muista. Katto näyttää todella hyväkuntoisela . Minä lie pisin aika jonka se kestää. Onhan siinä muistaakseni kolme huopaa päälekkäin. Kuitenkin naapurit laittaa uutta palahuopakattoa entisen päälle kun heillä on ollut vesivuotoja. Talot rakennettu samana vuonna Olen ajatellut mikä on minun katossa toisin kun se näyttää vielä tosi hyvä kuntoiselta? Oisko ollut useampi kattohuovan valmistaja silloin ja sattunut minulle parempi laatuista huopaa. Toinen on tietenkin kuinka huolella katon aluslaudoitus ja katoristikot on asennettu. Oisko koko rakennus tehty urakalla ja kovalla kiirellä? Voiko palahuopakatto kestää 30 vuotta? Nykyisissä käytetään vissiin lasikuitua ,entisen rätin sijala huovan sisällä. Toivottavasti ei ensi kesänä sada
JO -84 tehdyn kerrostalon katto menee uusiksi -13 vuoden keväällä eli 30 vuotta valmistumisesta. Huopa sinänsä toimisi vielä ja läpiviennitkin näyttävät tiiviiltä ja kaivot pelittää..
Sen sijaan reunapellitykset ovat vääränlaisia ja irtoilevat, joten on aika korjata koko katto. Samalla tulee allaskaton (tasakatto) reunaan pientä korotusta ja kunnon myrskypellit, niin ei pääse sade tuulen voimalla rakenteisiin.
Me ostimme vanhan rintamamiestalon vuonna 1976. Tuolloin vanhan huopakaton päälle laitettiin palahuopa, ja sen jälkeen ei katolle ole tehty mitään, eikä ongelmia ole ollut. Koivun kohdalle näyttää kertyneen sammalta.
Jeo-talo rakennettu 1977 ja alkuperäinen palahuopakatto edelleen. Sikaflexillä olen joskus läpivientejä käynyt korjailemassa. Kattomiehet kävivät omatoimisesti antamassa kesällä tarjouksen ja kyselin samalla omasta katostani. He sanoivat että yhtäkään varsinaisesti vuotavaa palakattoa ei heillä ole vastaan tullut ja kuulemma tuo 70-luvun palahuopa on huomattavasti paksumpaa kuin nykyään.
Voi teittiä. Menkää yläpohjatilaan ja todetkaa sieltä katteen kunto, niin ei tarvi arvailla ja ihmetellä...
Yritäpä mennä itse tasakattoisen kerrostalon "yläpohjatilaan" ja tule sitten tänne uudestaan jakamaan viisauksiasi.
Jos katto remonttiin alkaa.Tehkää samalla vaivall harjakatto.Taloyhtiön hallitus koolle.Se sen päättää eikä isännöitsijä joka on vain juoksupoika.Yleensä isännöitsijän suosittelema urakoitsija on hyvä kaveri.Uakasta annetaan isännöitsijälle pikku siivu pimeesti.Tai lapin matka tietysti emäntä mukaan.30000tuhannen remontti.Nostetaan hinta 36tuhanteen siitä voi jo lahjusta lohkasta.Näin se pelaa pojat hyvä veli verkosto.Kaupunkien virkamiehet ottaa lahjuksia mielellään.Joulun aikana urakoitsijat ravaa tosi ahkeraan.Todistanut monasti näitä tilanteita.
Siirtykää samalla peltikattoon, niin loppuu huopaleikit
ei muuten lopu....
Eihän niitä hupakerroksia voi loputtomiin lisätä samaan taloon. Kattohan tulee mahottoman painavaksi, jos aina vaan lisätään uusi huopakerros ja eikös siinä katon kantavuus tule jossain vaiheessa vastaan, jos huopakerroksia alkaa olemaan yli 10, eikä se huopa ole mitään kevyttä tavaraa.
4 huopakerrosta alkaa olemaan maksimi. Sitten kaikki pois ja aloitetaan leikki alusta.
Muuttakaa telttaan niin huomaa heti kattovuodot, uusiminenkin on halpaa.
Mikään kun ei ole ikuista.
Ompa tuossa naapurissa talo tehty vuonna 74 alkuperäinen peltikatto maalattu 2 kertaa.Toinen uusinut huopakaton 2 kertaa.
Harrastelen isännöintiä vm56 taloon, alkuperäinen konesaumattu peltikatto maalattu 2 kertaa. (joskus lirauttaa vettä jostain, mutta selvää vuotokohtaa ei löydy)
Kotopuolessa läpiruostunut ja moneen kertaan vuotanut vm72 peltikatto vaihdettu kertaalleen.
Itsellä palahuopakattot vm2003 ja 2005. Ensimmäisen BioComp sammalpesun tein 2015.
Kaikki kattoratkaisut vaativat huoltoa. Riippuu asuinpaikasta kuinka usein huolto on tehtävä. Mikäli huopakatto on koivujen alla on sammal pestävä pois vuosittain luulen ma.
Saumapeltikatot nyt 93 vuotiaita. Ei näy kulumaa alla eikä päällä. Täytyy varmaan valmistautua maalaamaan joskus 110 vuoden kodalla.
Ja yhdessä loivammassa katossa huopaa joka tarttis uusia pian vaikka taitaa olla aika nuori noiden pääkattojen rinnalla. ;)
oliko 1972 käytössä palahuopaa ja vieläkö niitä on katoilla.