Takka ja lämmin vesi

Tuleva takanomistaja

Haluan säästää vähän sähköä. Minulle tulee varaava takka, ja ajattelin hommata jonkun pienen lämminvesivaraajan sen rinnalle että voisi lämmittää sitä kautta käyttöveden. Ajatuksena olisi laittaa savuhormiin jonkinlainen lämmön talteenotto, kupariputkispiraali, mikä sitten johtaisi veden varaajalta ja sinne takaisin. Pumppu päälle, takkaan tuli, ja kun on palanut loppuun tai riittävä lämpötila saavutettu, pumppu seis. Onko miten onnistunut ajatus?

21

4208

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joku...

      Tuossa on se vaara että savukaasut jäähtyvät liikaa. Piippu ei tykkää hyvää jos savu on kylmää.

      Lämpöä voisi yrittää ottaa talteen sellaisesta tulisijasta jonka hyötysuhde on huono, kuten esim. kiuas tai kevyempi takka.

      • kieroliero

        ..siitä voi tulla pommi. Kannattaa lukea tuosta ketjusta. Siellä on ihan järkevän oloista kommenttia omituisesti kirjoitettuna.

        http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/b9be4a7377e9bc6f?hl=fi&q=vesikiertoinen takkasydän


        Onhan sellainen lämminvesivaraajapiippukin olemassa(savumax?),jos vain hinta on järkevä.

        Aika pieneksi jäisi hyöty varaavan takan kanssa jos lasketaan vaikkapa seuraavasti.

        Lämpimän käyttöveden kulutus 800-1000kWh vuodessa per nenä.

        Takkaa lämmitetään 150 kertaa vuodessa(huh-huh).

        Ajatellaan että systeemi olisi todella hyvin mitoitettu niin että yhdellä takan lämmityksellä saadaan varaaja ladattua täysin. Jos varaaja olisi aina kylmä kun ryhdytään tulustelemaan niin saadaan puolet vedestä puulämmitettynä. Tekee vuodessa perheen koosta riippuen säästöä 1500-2000kWh. Jos on puukiuas niin sen lämpö voisi osua paremmin tarpeeseen. Tuskin silläkään kuitenkaan yli 150 kertaa ladataan vuodessa.

        En yhtään ihmettele miksi nuo eivät nykyään ole yleisiä vaikka niitä joskus on ollut enemmän käytössä. Samalla systeemillä pitäisi syöttää myös muuta lämmitystä, jotta siitä voisi olla merkittävää hyötyä. Koko talon lämmittäminen takalla on työlästä. Monikaan ei jaksa lämmittää edes sitä alaa täysin, jonka takka voisi lämmittää(avoin keittiö-olohuone-mitälie yhdistelmä). Kun poltetaan 10m3 puuta(10000kWh lämpöä) tai enemmän niin pitää olla tehokas puukattila ja iso varaaja jotta työmäärä pysyy järjellisenä.


      • ihan toimiva systeemi
        kieroliero kirjoitti:

        ..siitä voi tulla pommi. Kannattaa lukea tuosta ketjusta. Siellä on ihan järkevän oloista kommenttia omituisesti kirjoitettuna.

        http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/b9be4a7377e9bc6f?hl=fi&q=vesikiertoinen takkasydän


        Onhan sellainen lämminvesivaraajapiippukin olemassa(savumax?),jos vain hinta on järkevä.

        Aika pieneksi jäisi hyöty varaavan takan kanssa jos lasketaan vaikkapa seuraavasti.

        Lämpimän käyttöveden kulutus 800-1000kWh vuodessa per nenä.

        Takkaa lämmitetään 150 kertaa vuodessa(huh-huh).

        Ajatellaan että systeemi olisi todella hyvin mitoitettu niin että yhdellä takan lämmityksellä saadaan varaaja ladattua täysin. Jos varaaja olisi aina kylmä kun ryhdytään tulustelemaan niin saadaan puolet vedestä puulämmitettynä. Tekee vuodessa perheen koosta riippuen säästöä 1500-2000kWh. Jos on puukiuas niin sen lämpö voisi osua paremmin tarpeeseen. Tuskin silläkään kuitenkaan yli 150 kertaa ladataan vuodessa.

        En yhtään ihmettele miksi nuo eivät nykyään ole yleisiä vaikka niitä joskus on ollut enemmän käytössä. Samalla systeemillä pitäisi syöttää myös muuta lämmitystä, jotta siitä voisi olla merkittävää hyötyä. Koko talon lämmittäminen takalla on työlästä. Monikaan ei jaksa lämmittää edes sitä alaa täysin, jonka takka voisi lämmittää(avoin keittiö-olohuone-mitälie yhdistelmä). Kun poltetaan 10m3 puuta(10000kWh lämpöä) tai enemmän niin pitää olla tehokas puukattila ja iso varaaja jotta työmäärä pysyy järjellisenä.

        mutta käytännössä ei kannata tehdä. terminen varolaite estäisi kiehumisen, mutta ei sekään ilmainen ole.


      • tekisin
        ihan toimiva systeemi kirjoitti:

        mutta käytännössä ei kannata tehdä. terminen varolaite estäisi kiehumisen, mutta ei sekään ilmainen ole.

        niin että veisin tavalliselle lämminvesivaraajalle menevän veden takan kautta niin että vesi vain esilämpiäisi x-asteita siellä koska nuo ensimmäiset asteet ne kalleimpia ovat. Samalla välttyisi noilta muilta ongelmilta eikä takkaa tarvitsisi aina käyttää


      • ensimmäiset
        tekisin kirjoitti:

        niin että veisin tavalliselle lämminvesivaraajalle menevän veden takan kautta niin että vesi vain esilämpiäisi x-asteita siellä koska nuo ensimmäiset asteet ne kalleimpia ovat. Samalla välttyisi noilta muilta ongelmilta eikä takkaa tarvitsisi aina käyttää

        asteet ovat kalleimpia?


      • tosiasiassa
        tekisin kirjoitti:

        niin että veisin tavalliselle lämminvesivaraajalle menevän veden takan kautta niin että vesi vain esilämpiäisi x-asteita siellä koska nuo ensimmäiset asteet ne kalleimpia ovat. Samalla välttyisi noilta muilta ongelmilta eikä takkaa tarvitsisi aina käyttää

        Vesi ottaa ihan saman määrän energiaa per aste, riippumatta siitä että onko se aste kymmenessä vai kuudesskymmenessä asteessa.

        Mutta lämpötilaero kasvattaa lämpöhukkaa... joten viimeiset asteet ovat kalliimpia.


      • Joku...
        kieroliero kirjoitti:

        ..siitä voi tulla pommi. Kannattaa lukea tuosta ketjusta. Siellä on ihan järkevän oloista kommenttia omituisesti kirjoitettuna.

        http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/b9be4a7377e9bc6f?hl=fi&q=vesikiertoinen takkasydän


        Onhan sellainen lämminvesivaraajapiippukin olemassa(savumax?),jos vain hinta on järkevä.

        Aika pieneksi jäisi hyöty varaavan takan kanssa jos lasketaan vaikkapa seuraavasti.

        Lämpimän käyttöveden kulutus 800-1000kWh vuodessa per nenä.

        Takkaa lämmitetään 150 kertaa vuodessa(huh-huh).

        Ajatellaan että systeemi olisi todella hyvin mitoitettu niin että yhdellä takan lämmityksellä saadaan varaaja ladattua täysin. Jos varaaja olisi aina kylmä kun ryhdytään tulustelemaan niin saadaan puolet vedestä puulämmitettynä. Tekee vuodessa perheen koosta riippuen säästöä 1500-2000kWh. Jos on puukiuas niin sen lämpö voisi osua paremmin tarpeeseen. Tuskin silläkään kuitenkaan yli 150 kertaa ladataan vuodessa.

        En yhtään ihmettele miksi nuo eivät nykyään ole yleisiä vaikka niitä joskus on ollut enemmän käytössä. Samalla systeemillä pitäisi syöttää myös muuta lämmitystä, jotta siitä voisi olla merkittävää hyötyä. Koko talon lämmittäminen takalla on työlästä. Monikaan ei jaksa lämmittää edes sitä alaa täysin, jonka takka voisi lämmittää(avoin keittiö-olohuone-mitälie yhdistelmä). Kun poltetaan 10m3 puuta(10000kWh lämpöä) tai enemmän niin pitää olla tehokas puukattila ja iso varaaja jotta työmäärä pysyy järjellisenä.

        Mielestäni tuolla ketjussa kyllä hieman liioiteltiin vaaroja, tietenkään 10 barin paineilla ei kannata edes yrittää väkertää itse, mutta esim. avointa järjestelmää tuskin edes saa räjähtämään.

        Siis kuka oikeasti uskoo että jos järjestelmästä on ulos asiallisen kokoinen putki, niin mahdollinen kiehunta repisi ennen teräslevyä kuin poistuisi putkesta? Toki paine voi nousta, mutta samalla kun paine nousee vähentyy kiehunta, ja toisaalta putkesta poistuu enemmän tavaraa.

        Toisaalta kiehumista tunnuttiin pelkäävään muutenkin enemmän kuin olisi ollut aihetta, vai onko kenelläkään räjähtänyt esim. perunakattila sen vuoksi että se on alkanut kiehua?

        Joskus muinoin tuolla kellarin syvyyksissä oli vanha Högforssin Teho, ja kellarin katosta roikkui varaaja, mitään pumppuja ei koko talossa ollut yhtään, ja homma toimi muuten hyvin, paitsi että varaaja oli aivan liian pieni, juuri kun kattilaan olisi saanut hyvät tulet löi termostaatti luukut kiinni, ja pian koko laitos alkoikin keittää, pannusta kuuli hyvin miten siellä alkoi kuplia.

        Siitä huolimatta se kattila palveli pitkälle 90-luvulle asti, ja tuossa kun joku aika sitten purin sen liitteisiinsä havaitsin että kattila oli sisältä lähes uuden veroinen. Monista palvelusvuosista ja avoimesta paisunnasta huolimatta edes kattilaa koossa pitävät pultit (vesitilassa) eivät olleet ruosteessa, vaan aukenivat ongelmitta.

        Toistuvan keittelyn todennäköisin haitta on kattilakivi. Se on perinteisesti ollut höyryjunien suuri riesa, niitä sai ennen vanhaan puhdistaa kattilakivestä säännöllisesti. Tosin niillähän höyrystettiin vettä monta kuutiota päivässä.

        Mutta toki paineet kannattaa ottaa vakavasti. On hyvä muistaa, että se bar on todellakin noin kilo neliösentillä, tai 10 vesimetriä. Vesimetri on puolestaan sama kuin tonni neliometrillä (vesikuutio painaa sen verran). 100 metriä vettä (10 bar) painaa neliön levyä jo 100 tonnin painolla.


      • kieroliero
        Joku... kirjoitti:

        Mielestäni tuolla ketjussa kyllä hieman liioiteltiin vaaroja, tietenkään 10 barin paineilla ei kannata edes yrittää väkertää itse, mutta esim. avointa järjestelmää tuskin edes saa räjähtämään.

        Siis kuka oikeasti uskoo että jos järjestelmästä on ulos asiallisen kokoinen putki, niin mahdollinen kiehunta repisi ennen teräslevyä kuin poistuisi putkesta? Toki paine voi nousta, mutta samalla kun paine nousee vähentyy kiehunta, ja toisaalta putkesta poistuu enemmän tavaraa.

        Toisaalta kiehumista tunnuttiin pelkäävään muutenkin enemmän kuin olisi ollut aihetta, vai onko kenelläkään räjähtänyt esim. perunakattila sen vuoksi että se on alkanut kiehua?

        Joskus muinoin tuolla kellarin syvyyksissä oli vanha Högforssin Teho, ja kellarin katosta roikkui varaaja, mitään pumppuja ei koko talossa ollut yhtään, ja homma toimi muuten hyvin, paitsi että varaaja oli aivan liian pieni, juuri kun kattilaan olisi saanut hyvät tulet löi termostaatti luukut kiinni, ja pian koko laitos alkoikin keittää, pannusta kuuli hyvin miten siellä alkoi kuplia.

        Siitä huolimatta se kattila palveli pitkälle 90-luvulle asti, ja tuossa kun joku aika sitten purin sen liitteisiinsä havaitsin että kattila oli sisältä lähes uuden veroinen. Monista palvelusvuosista ja avoimesta paisunnasta huolimatta edes kattilaa koossa pitävät pultit (vesitilassa) eivät olleet ruosteessa, vaan aukenivat ongelmitta.

        Toistuvan keittelyn todennäköisin haitta on kattilakivi. Se on perinteisesti ollut höyryjunien suuri riesa, niitä sai ennen vanhaan puhdistaa kattilakivestä säännöllisesti. Tosin niillähän höyrystettiin vettä monta kuutiota päivässä.

        Mutta toki paineet kannattaa ottaa vakavasti. On hyvä muistaa, että se bar on todellakin noin kilo neliösentillä, tai 10 vesimetriä. Vesimetri on puolestaan sama kuin tonni neliometrillä (vesikuutio painaa sen verran). 100 metriä vettä (10 bar) painaa neliön levyä jo 100 tonnin painolla.

        Onhan siinä asiaakin vaikka hieman liioiteltulta vaikuttaa. Käytännössä taitaisi helpoin/ainoa tapa olla tuo avoin paisunta. Noissa putkijutuissa taitaa olla sellainenkin ajatus että kiuhumisen paine pääsee vapaasti purkautumaan eikä puhalla kaikkea vettä pihalle.


    • monimutkaista

      takan suunnitteluvaiheessa voisi huomioida rakenteeseen tila kierukalle. Kylmävesi suoraan pumpulta kierukan kautta lämminvesivaraajaan esilämmitettynä. Vesi voi olla hyvinkin kylmää tullessaan taloon ja siksi sen lämpöä on helppo nostaa esilämmityksellä 15-40 astetta, mikä jo tuo säästöä sähkössä ja tietysti pidentää varaajan vastusten ikää, lisäten myös varaajan kykyä tuottaa lämmintä vettä esim. yö-sähkökäytöllä.

      • evps

        On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa lämmitystarkoituksessa, niin tehtiin 50-luvulla. Puhtaat kauniit koivuhalot takankäyttäjälle maksaa niin paljon ettei kannata polttaa, kWh:n hinta liikkuu käytännössä 8-12 senttiä ja siihen vaivat päälle. Heittomotti n.1000kWh. Lämmitystarkoitukseen puun oikea polttopaikka on pannuhuone ja lämmin käyttövesi tulee samalla ilman piippuvaraajia ja savuhormikierukoita joista hikivesi valuu alas.


      • puhtaat koivuhalot
        evps kirjoitti:

        On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa lämmitystarkoituksessa, niin tehtiin 50-luvulla. Puhtaat kauniit koivuhalot takankäyttäjälle maksaa niin paljon ettei kannata polttaa, kWh:n hinta liikkuu käytännössä 8-12 senttiä ja siihen vaivat päälle. Heittomotti n.1000kWh. Lämmitystarkoitukseen puun oikea polttopaikka on pannuhuone ja lämmin käyttövesi tulee samalla ilman piippuvaraajia ja savuhormikierukoita joista hikivesi valuu alas.

        "On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa lämmitystarkoituksessa, niin tehtiin 50-luvulla. Puhtaat kauniit koivuhalot takankäyttäjälle maksaa niin paljon ettei kannata polttaa, kWh:n hinta liikkuu käytännössä 8-12 senttiä ja siihen vaivat päälle."

        just joo.

        niin maksaa jollekin uusavuttomalle kaupunkilaiselle,joka ei tiedä mistä kohtaa moottorisahaa otetaan kiinni.

        onhan se kallista,jos takkapuut ostetaan citymarketista.

        mutta täällä maaseudulla on ilmaisia rankoja metsissä niin paljon kun viitsii,ja haluaa kerätä.

        lisäksi noista mainitsemistasi vaivoista.
        meilläpäin puhutaan hyötyliikunnasta/harrastuksesta.


      • kattila pannuhuoneeseen
        evps kirjoitti:

        On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa lämmitystarkoituksessa, niin tehtiin 50-luvulla. Puhtaat kauniit koivuhalot takankäyttäjälle maksaa niin paljon ettei kannata polttaa, kWh:n hinta liikkuu käytännössä 8-12 senttiä ja siihen vaivat päälle. Heittomotti n.1000kWh. Lämmitystarkoitukseen puun oikea polttopaikka on pannuhuone ja lämmin käyttövesi tulee samalla ilman piippuvaraajia ja savuhormikierukoita joista hikivesi valuu alas.

        "On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa"

        Täsmälleen samaa mieltä. Itse rakensin 2002 ja tontilta kaadetuista puista ja rakennustähteistä tuli noin 15 pinokuutiota polttopuita. Olen yrittänyt polttaa niitä takassa ja käytännössä olen saanut menemään noin 1-2 kuutiota talvessa ja jo tuosta määrästä on melko paljon vaivaa ja tulee yllättävän paljon roskaa sisälle.

        Jos haluaa lämmittää puilla, niin kyllä silloin kannattaa tehdä se kunnolla ja laittaa puukattila. Mielummin sen klapirulianssin hoitaisi siihen varatussa tilassa, eikä olohuoneessa.


      • lämmittämisestä
        kattila pannuhuoneeseen kirjoitti:

        "On ihmeellistä miten puuta halutaan polttaa jossain olohuoneessa"

        Täsmälleen samaa mieltä. Itse rakensin 2002 ja tontilta kaadetuista puista ja rakennustähteistä tuli noin 15 pinokuutiota polttopuita. Olen yrittänyt polttaa niitä takassa ja käytännössä olen saanut menemään noin 1-2 kuutiota talvessa ja jo tuosta määrästä on melko paljon vaivaa ja tulee yllättävän paljon roskaa sisälle.

        Jos haluaa lämmittää puilla, niin kyllä silloin kannattaa tehdä se kunnolla ja laittaa puukattila. Mielummin sen klapirulianssin hoitaisi siihen varatussa tilassa, eikä olohuoneessa.

        ole kohtuutonta vaivaa, kun osaa järjestellä asiat. Varaavassa takassa, jossa on isot lasiluukut, on mukava poltella puita syys ja talvi-iltoina. Saahan sitä joku pitää "ihmeellisenä". Samaa iloa ei saa pannuhuoneessa.

        Polttopuista ei ole vielä tähänpäivään mennessä tarvinnut maksaa mitään.


      • ja mansikka
        lämmittämisestä kirjoitti:

        ole kohtuutonta vaivaa, kun osaa järjestellä asiat. Varaavassa takassa, jossa on isot lasiluukut, on mukava poltella puita syys ja talvi-iltoina. Saahan sitä joku pitää "ihmeellisenä". Samaa iloa ei saa pannuhuoneessa.

        Polttopuista ei ole vielä tähänpäivään mennessä tarvinnut maksaa mitään.

        On kaksi eri asiaa lämmittää talo kokonaan puilla, kuin poltella takkaa aina silloin tällöin iltaisin.

        Itse polttelen 3-4 mottia vuosittain olohuoneessa, eli takallinen käytännössä illalla lämmitysaikana, mutta en tuota oikein talon lämmittämiseksi vielä kutsuisi. Talon lämmittämiseen puilla menisi motteja n. 30.

        Voisin tilata noita ilmaisia puita vaikka pari lavallista. Itse kun noiden kanssa värkätessä menee aikaa ja rahaa. Lähetätkö yhteystietojasi, niin rimpauttelen minne voit tuoda.


      • hatara talo
        ja mansikka kirjoitti:

        On kaksi eri asiaa lämmittää talo kokonaan puilla, kuin poltella takkaa aina silloin tällöin iltaisin.

        Itse polttelen 3-4 mottia vuosittain olohuoneessa, eli takallinen käytännössä illalla lämmitysaikana, mutta en tuota oikein talon lämmittämiseksi vielä kutsuisi. Talon lämmittämiseen puilla menisi motteja n. 30.

        Voisin tilata noita ilmaisia puita vaikka pari lavallista. Itse kun noiden kanssa värkätessä menee aikaa ja rahaa. Lähetätkö yhteystietojasi, niin rimpauttelen minne voit tuoda.

        ei mene 30 mottia vuodessa, vaikka takalla koko talo ja saunakin lämmitetään.

        Puita en sinulle välitä, saat esim pattinkia ja lautaa isolta rakennustyömaalta sopivasti, tuovat vaikka 10 kuormaa ilmaiseksi, jos lähellä asut.
        Säästävät siinä matkakuluissa ja käsittelymaksuissa. Sen verran kannattaa vilkaista työmaata, ettei tule betonilautaa.

        Maalla tulee harvennuspuuta pienestäkin metsästä yllättävän paljon, sitäkin polteltu runsaasti.


      • ja mansikka
        hatara talo kirjoitti:

        ei mene 30 mottia vuodessa, vaikka takalla koko talo ja saunakin lämmitetään.

        Puita en sinulle välitä, saat esim pattinkia ja lautaa isolta rakennustyömaalta sopivasti, tuovat vaikka 10 kuormaa ilmaiseksi, jos lähellä asut.
        Säästävät siinä matkakuluissa ja käsittelymaksuissa. Sen verran kannattaa vilkaista työmaata, ettei tule betonilautaa.

        Maalla tulee harvennuspuuta pienestäkin metsästä yllättävän paljon, sitäkin polteltu runsaasti.

        Ei ehkä mene 30 mottia sinulla, mutta meikäläisellä menisi, jos lämmittäisin koko torpan. Joskus ehkä huomaat, että taloja on eri kokoisia ja isompi saattaa jopa kuluttaa hieman enemmän.

        Olisin kyllä ottanut noita ilmaisia puita varaston täyteen. Siinä, että noita pätkin ja pinoan saan niin huonon tuntipalkan itselleni, että ennemmin teen oikeita töitä, enkä puuhastele 0€/h palkalla.

        Hienoa, että sitä harvennuspuuta siellä tulee. Täälläkin sitä kasvaa. Täällä tosin niiden ilmestyminen metsästä takan ritinäksi maksaa jotain.


      • iso ja hatara
        ja mansikka kirjoitti:

        Ei ehkä mene 30 mottia sinulla, mutta meikäläisellä menisi, jos lämmittäisin koko torpan. Joskus ehkä huomaat, että taloja on eri kokoisia ja isompi saattaa jopa kuluttaa hieman enemmän.

        Olisin kyllä ottanut noita ilmaisia puita varaston täyteen. Siinä, että noita pätkin ja pinoan saan niin huonon tuntipalkan itselleni, että ennemmin teen oikeita töitä, enkä puuhastele 0€/h palkalla.

        Hienoa, että sitä harvennuspuuta siellä tulee. Täälläkin sitä kasvaa. Täällä tosin niiden ilmestyminen metsästä takan ritinäksi maksaa jotain.

        talo, lisäksi veltto ja tyhmä asukki, joka polttopuita tehdessään(puuhastellessa 0e/h) ei saa työlleen mitään tuottoa.
        Vähänkin riuskempi mies pätkii vuoden lämmitys ja saunapuut kahdessa päivässä, puita ei todellakaan tarvitse pinota, jos on asianmukainen puuvarasto.

        Joidenkin olisi viisainta asua kerrostalossa, jos kaikki omatoiminen tekeminen on niin vaikeaa ja kallistakin, kun puiden ilmestyminen metsästäkin maksaa ylivoimaisen paljon.


    • puulämmittäjä
    • Polar

      Älä missään nimessä vedä varaajasta putkea hormiin, ainakaan siten, että valtakunnan verkon vesi kiertää kuparissa. Jos tulee putkirikko, se pilaa talosi kertalaakista. Toinen ongelma tulee savukaasujen alhaisen lämmön aiheuttamasta nokeutumisesta, kuten jo osa on sitä epäillytkin.
      Jos varaajastasi puuttuu lämmönvaihdin kierukka, unohda koko homma.

      Itselläni on uunissa kierukka ja lämmitän käyttövettä. Eli..

      Samalla kun rakensin aurinkokeräin järjestelmän laitoin uunin palotilan holvin päälle, villojen alle kuparikierukan. Kierukka ei ole siis palotilassa eikä hormissa. Kierukan pituus on 4m ja vahvuudeltaan 15mm kupariputkea. Jos tulee rikko, uuniin valuu vain muutamia litroja nestettä.

      Järjestelmässä kiertää sama lämmönsiirtoneste kuin tyhjiöputki keräimissä. Varaajassa on yksi kierukka lämmönsiirtoa varten. Takaisku venttiilit hoitavat kierron siten, ettei uunin neste pääse kiertämään tyhjiöputkien kautta ja sitä kautta jäähtymään. Järjestelmässä on myös 2,5bar varo sekä 5l paisunta.

      Miellä on 4-henkinen lapsiperhe ja 300L varaaja joka on varustettu "aurinko kierukalla". Näin syksyllä kun uunia ei vielä kovin rajusti lämmitetä, varaajan alakerrostuman lämpö nousee n. 40-50 asteen tietämille. Sähkövastus varaajan yläosassa (kesävastus) tekee loppu rutistuksen. Sähkönkulutus vastuksineen, pumppuineen ja automatikoineen on syksyllä n. 80 Kwh/kk, koska aurinko ei enää lämmitä. Kesällä sähkönkulutus käyttöveden osalta oli 42Kwh ja mittausjaksolla 64 vrk.

      Aikaisemmin sähköä meni käyttöveden osalta n. 5000Kwh/vuosi, nyt ei mene kuin 500-800 kwh. Jos kiinnostaa enemmän niin kaaviot ja kierukat löytyy...

      • seise

        Olen erittäin kiinnostunut sinun vaihtoehdosta


      • SA

        Terve !

        Olen just nyt laittamassa varaavaa takkaa (Taalainmaassa) ja olen kovasti
        fundeeranut lämminvesi ja aurikokeräimen systeemia.

        Olisi kiva jos voisit lähettää pirustus !!

        [email protected]


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      333
      2908
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      301
      1453
    3. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      84
      1282
    4. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      108
      1281
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1275
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      58
      1215
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      48
      1125
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      1027
    9. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      24
      931
    10. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      33
      837
    Aihe