Hei!
Läheiseni taistelee elämästään tipassa sairaalassa. Tätä ennen kuusi vuotta täysraittiutta - minä aloin ottaa silloin tällöin kaksi vuotta sitten.
Ihmisen ainoa tehtävä on olla toiselle ihminen. Mitkään kaunat ja isottelet, besserwisserit eivät siihen kuulu. On ihan sama, kuka tekee juomisen mahdolliseksi tai sitten ei. Jatkuva nalkutus (varsinkin naisten taholta) on se surma, johon miehet menevät. Kukaan ei halua menettää ihmisarvoaan. Vain jos olet täysraitis, olet arvokas ja kelpo, on päivän sana niin työelämässä kuin kotonakin.
Kun rakkaan ihmisen elimistö alkoholin takia sanoo itsensä irti, ei lähimmillä ole minkäänlaista mahdollisuutta moralisointiin. Pitää vain katsoa, mitä voi potilaan hyväksi tehdä. Ja siihen ei missään nimessä kuulu kovat sanat ja uhkailut jättämisestä. Sehän olisi heitteillejättöä, ja pahin mahdollinen, koska kyseessä on kuolemansairas ihminen! Ihminen ei ns. parane kovilla sanoilla - kovuutta on muutenkin liikaa elämässä.
Ajatelkaa: jokainen alkoholistikin on ollut suloinen pieni vastasyntynyt vauva! Siitä lähdetään. Nyt koen, että ainoa tehtäväni tässä maailmassa on olla rakkaani kaikenmoisena tukena - hänkin on minua tukenut vaikeina aikoina. Antaessaan saa. Voin sanoa, että ensimmäisen kerran elämässäni olen rauhallinen mennessäni sairaalaan rakkaani luo - jos elimistö pettää kuuden vuoden raittiuden jälkeen kahden viikon ihan kohtuullisella alkoholin käytöllä, syy on ihan siinä elimistössä, ei missään muussa. Jättäisinkö halvaantuneen tai sydänkohtauksen saaneen yksin? Tämähän on aivan sama asia, ja onneksi tulee esiin myös hoitajien asenteissa.
En jännitä enää yhtään mitään. Elämme tätä elämää ja toivomme, ettei tänä yönä tulisi siirtoa teholle. Rakastan miestäni ja toivon meille ihania vuosikymmeniä. Suomessa on liikaa asioiden moralisointia - elämä menee eteenpäin paremmin huumorilla ja taiteilijamentaliteetilla, kaiken ei tarvitse aina olla perfekt! Se on ihmisyyttä.
Läheiseni taistelee elämästään tipassa sairaalassa. Tätä ennen kuusi vuotta täysraittiutta - minä aloin ottaa silloin tällöin kaksi vuotta sitten.
Ihmisen ainoa tehtävä on olla toiselle ihminen. Mitkään kaunat ja isottelet, besserwisserit eivät siihen kuulu. On ihan sama, kuka tekee juomisen mahdolliseksi tai sitten ei. Jatkuva nalkutus (varsinkin naisten taholta) on se surma, johon miehet menevät. Kukaan ei halua menettää ihmisarvoaan. Vain jos olet täysraitis, olet arvokas ja kelpo, on päivän sana niin työelämässä kuin kotonakin.
Kun rakkaan ihmisen elimistö alkoholin takia sanoo itsensä irti, ei lähimmillä ole minkäänlaista mahdollisuutta moralisointiin. Pitää vain katsoa, mitä voi potilaan hyväksi tehdä. Ja siihen ei missään nimessä kuulu kovat sanat ja uhkailut jättämisestä. Sehän olisi heitteillejättöä, ja pahin mahdollinen, koska kyseessä on kuolemansairas ihminen! Ihminen ei ns. parane kovilla sanoilla - kovuutta on muutenkin liikaa elämässä.
Ajatelkaa: jokainen alkoholistikin on ollut suloinen pieni vastasyntynyt vauva! Siitä lähdetään. Nyt koen, että ainoa tehtäväni tässä maailmassa on olla rakkaani kaikenmoisena tukena - hänkin on minua tukenut vaikeina aikoina. Antaessaan saa. Voin sanoa, että ensimmäisen kerran elämässäni olen rauhallinen mennessäni sairaalaan rakkaani luo - jos elimistö pettää kuuden vuoden raittiuden jälkeen kahden viikon ihan kohtuullisella alkoholin käytöllä, syy on ihan siinä elimistössä, ei missään muussa. Jättäisinkö halvaantuneen tai sydänkohtauksen saaneen yksin? Tämähän on aivan sama asia, ja onneksi tulee esiin myös hoitajien asenteissa.
En jännitä enää yhtään mitään. Elämme tätä elämää ja toivomme, ettei tänä yönä tulisi siirtoa teholle. Rakastan miestäni ja toivon meille ihania vuosikymmeniä. Suomessa on liikaa asioiden moralisointia - elämä menee eteenpäin paremmin huumorilla ja taiteilijamentaliteetilla, kaiken ei tarvitse aina olla perfekt! Se on ihmisyyttä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ikävä kyllä nyky-yhteiskunta on rakennettu röyhkeydelle, ahneudelle ja kovuudelle, jossa ei armoa heikolle anneta muuta kuin poliitikkojen juhlapuheissa.
Pehmeillä arvoilla ei pitkälle pötkitä muualla kuin korkeintaan ihmissuhteissa, mutta ei ainakaan työelämässä tai arvoasemassa.
Täyttä shittiä koko nykyinen arvomaailma ja loputon juoksu oravanpyörässä euron perässä.
Ei mitään ihmeellistä nykyisessä ihmisten henkisessä pahoinvoinnissa nuorista alkaen, kun joka suunnalta hoetaan, ole tehokas, suorita, suorita, suorita, ja jos joku ei taakkaansa kestä, heitetään nurkkaan kuin rukkanen, ladataan lääkkeitä täyteen, jolla takuulla ei parane suoritusteho missään asiassa, ja lopuksi vinksahtaneen paperit kouraan - olet yhteiskunnalle tarpeeton.
Tässä kurimuksessa ikävintä on se, että niin moni hakee tukea paineisiinsa viinasta, kun hetken lohdun siitä kuitenkin saavat, mutta tunnetusti se helposti hirttää päälle, siitä ongelmat vain kasvavat ja alkaa syrjäytyminen.
Jyrkällä toisten tuomitsemisella ja leimaamisella ei saavuteta mitään hyvää. Korkeintaan tuomitsija itse saa jonkinlaista sadistista nautintoa oman heikon itsetuntonsa tueksi. Ahhh..toisilla menee vielä huonommin.
kirjoitit niinkuin asiaa ajattelen.
oma elämäni on juuri sitä suorittamista. yrittäjä jonka työpäivät on 16h pitkiä. Paskahommaaa. Henkinen paine on valtava ja työ on erittäin fyysistä. Mitä syvemmälle taantumaan mennään sen enemmän mulla on töitä. lapsia, iso talo, ja harrastauksetkin stressaa kun ei ehdi. Iltaisin en jaksa kuin kaataa viinipullon kurkkuun ja sammua.
Epäonnistumisiin ei ole varaa. Vieressä kyttää kilpailijat mahdollista mokaa. Vaimo vaatii ostoksille ja lapset leikkeihin ja ulos. En jaksa, en ehdi. Kaveritkin on jäänyt kun ei ne oikeasti kavereita ollut. Kateellisia paskoja ne. On tavaraa, rahaa ja ulkoista komeutta. Silti olen kuin viritetty nalli joka räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Olin pahasti alkoholista riippuvainen 3v sitten. Raitis jakso oli välissä ja työ vei silloin ja siitä tuli pakkomielle/riippuvuus. Nyt paine ja kiire on niin kova, että on "pakko" ottaa iltaisin -kone pitää sammuttaa. Vittumainen kierre.
Olen juuri sellainen ihminen joka ei osaa vaan olla tai olla tekemättä mitään. Työ on identiteetti, ennen se oli urheilu jossa menestyin. Kilpailu ja menestyminen on nyt pop.on trendikästä sanoa, että kalenteri on miinoitettu koko loppuvuodeksi. Juuri kun alkoi menemän kohtalaisen hyvin, alkoi reklamaatiot. Eräs katellinen mulkku, oli virne naamalla kun kuuli, että kävi pikk fiba. Ihminen on susi.
Olen selviytynyt alkoholista,tupakasta ja henkilökohtaisesta konkurssista.Sain puhtaat luottotiedot vuoden alusta.Nyt olen velaton mies.En omista taloa,asun vuokralla, ajelen vanhalla autolla,palkkanikaan ei ole mikään häävi mutta syön hyvin erityisesti viikonloppuna.Ostan lapsille herkkuja ja vaimolle sauna siiderit.
Elän yksinkertaista elämää mutta se sopii minulle.Harrastan urheilua,pysyn hyvässä kunnossa.Kaikki tämä on mahdollista nyt raittiissa elämässä.Ei minä välitä mitä muut ajattelee minusta.Minunhan tämä elämä on, en saa täältä mitään aikanaan mukaan.Lapsille haluan jättää hyvän muiston isästä onhan ne osa minua.
Näin puhuu "karski" kaveri joka ei jää kuitenkaan kynnysmatoksi ovien ulkopuolella tässä kovassa maailmassa.Ennen piti minunkin kone sammuttaa viinalla mutta ei enää...
(lainaus tekstistä)- jos elimistö pettää kuuden vuoden raittiuden jälkeen, kahden viikon ihan kohtuullisella alkoholin käytöllä, syy on ihan siinä elimistössä, ei missään muussa.- Eikö viinassa, kenties?
Tähän toteaisin sen. Että alkoholistilla suurin syy on, *omantilan* ymmärtämisen puutteessa. Miksi ihmeessä alkoholisti ei voi sitä oppia ymmärtämään? Että hänen tautinsa on hoidettavissa ainoastaan, juuri tuolla juomattomuudella.
(lainaus tekstistä) -Vain jos olet täysraitis, olet arvokas ja kelpo- ja HENGISSÄ.
Tässä kirjoituksessa ei ole nyt kysymys moralisoinnista. Vaan siitä, että sinä edes oppisit ymmärtämään sen todellisen syyn tähän tilanteeseen. Moralisointi harvemmin tappaa, mutta viina sitäkin useammin.
jos juoppo juo itsensä sairaalaan niin kyllä myös muiden kuin sokean reetan pitäis tietää missä mennään. mutta kun ei ole halua tajuta nii ei tajuu.
"ihana mies kun ei juonu ja joikin tosi vähän. sattui kyllä kuolemaan viinaan mutta sehän oli elimistön vika ja paapomisen puute, joka tappoi.
ei viinan syy. hui kauhistus sentään, kuka sellaista epäileekään. kyllä on kova maailma "
tuo loppu ei ihan just nyt liity juurikaan tapaukseen. mutta talteen voi jo ottaa.
aloittajan tekstiä. Ei kenenkään pitäisi joutua sairaalaan kahden viikon kohtuukäytöllä, joten elimistön vikahan se tietysti on.
Kova tämä maailma on ja alkoholistin osa on todella rankka. Paapomista ja hellyyttä tarvitaan kyllä, mutta silti tunnen voimattomuutta, koska tiedän että pohjaltakin pääsee ihmisarvoiseen ja onnelliseen elämään(oma kokemus).Onko ihmisen hyväksyminen ja hellittely sitä, että annetaan juopon juoda, koska se on hänelle rakkainta maailmassa ja siihen ei saa puuttua, vaan hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on. Mutta, mutta kun ihminen ei ole oma itsensä viinan orjana. Monesti melkein tunnen puolittain raivoa, kun joku tuhoaa elämäänsä, vaikka toisinkin voisi olla. On totta, että kaikki eivät halua tasapainoista, itseään kunnioittavaa elämää itselleen tai moni ei jaksa sitä edes haluta, saati tehdä asialle jotain. Silloin kai on parempi nostaa kädet pystyyn. Surullista se on eikä mitään raittiin oman itsensä paremmuuden tunnetta.
Siis vian oikeasti täytyy olla muussa kuin viinassa. Kuusi vuotta kuivilla. Pari viikkoa normaalia saunakaljaa ei tervettä miestä vie sairaalaan-
Ehkä jotain lääkityksiä päällä, joitten kanssa viina tekee tekosiaan, tai lääkkeet käyneet maksan päälle rankasti.
Ehkä tietämättömyyttä tai huolimattomuutta, mutta missään nimessä tuossa ei todellakaan ole kyseessä "alkoholismi".
Kommenttisi oli niin tuulesta temmattu ja ilkeä provo, että oli pakko provosoitua ja vastata.
Sunnuntai, pian pääsee kirkkoon.
"Pari viikkoa normaalia saunakaljaa ei tervettä miestä vie sairaalaan-"
mitä sinulle on "Pari viikkoa normaalia saunakaljaa" ?
juoppojen selitykset saa uusia vivahteita.
ennen oli pari saunakaljaa = turvat täys.
nyt on parin viikon putki = Pari viikkoa normaalia saunakaljaa.
jos on kuus vuotta juomatta ja siihen vetäsee parin viikon putken niin vain juova juoppo voi kuvitella muuta kuin tosiasian.
kirjoittajalla on takana kaks vuotta juomista eli retkahdus tuli silloin.
siinä alkoholistipariskunta yrittää sinnitellä ja
ennuste on tavallinen.
ei se alkoholismi minnekään katoa kuudessa tai missään muussakaan vuodessa. jos mies nyt selviää hengissä ja on juomatta nii elämä jatkuu.
taikka taitaa kuolla, kun elimistön vikahan se on, alkoholistilla kun oma vika ei tule kysymykseen.
luulis siinä olevan oppia, kuus vuotta sitten raitistumiseen johtaneet juomistapahtumat lienevät toistuneet ?
olisko molempien aika raitistua, ihan aikuisten oikeasti ? minun mielestä olis.
jos alkoholistipariskunnasta toinen juo ja toinen ei niin jossain vaiheessa molemmat juo.
ja kun elimistö on viallinen nii henki siinä lähtee. ja päässee kirkkoon.
---------
"Ehkä tietämättömyyttä tai huolimattomuutta, mutta missään nimessä tuossa ei todellakaan ole kyseessä "alkoholismi"."
joko omaa alkoholismia, joka kieltää juomisen seuraukset tai/ja tyhmyyttä se on, muun kuvittelu.
sinä veikkaat maksaa. no minä veikkaan haimaa tai laajempaa kokonaisuutta.
katotaan vastaako tuo "parin vuoden putki" ?
voi olla, ettei edes muista kirjoittaneensa tänne.
googlettaa alkoholiperäisiä haima-, ja maksasairauksia, ja lukea.
Jo aiemmin ollut alkoholin aiheuttama haimatulehdus voi uusiutua hengenvaarallisena yhdenkin päivän juomisesta, vaikka välissä olisi monia raittiita vuosia.
Aloituksessa ei kerrottu tyypin olleen aiemmin juoppo.
Sisuskaluihin tulee sairauksia muutenkin kuin juomalla.
Voihan syynä olla vaikka syntymäperäinen sydänsairaus.
Monet lääkitykset rääkkäävät mm. maksaa enemmän kuin viina, jopa antibiootit.
Todella lapsellista alkaa määrittelemään jotain tuntematonta tyyppiä alkoholistiksi oletusten ja etenkin olemattoman juomisen vuoksi.
Alkoholi on ehkä laukaissut jonkin reaktion, mutta oletettavasti potilas osaa jatkossa olla tarkkaavaisempi. Siis jos ei satu kuolemaan.
Tässäkin aloituksessa olisi ollut ainesta hedelmälliseksi ja opettavaksikin keskusteluksi.
Kävi kuten tavallisesti, meni puusilmähuuhaaksi.
Olisi ollut oikeastikin kiinnostavaa tietää mistä oikein on kyse. Siitä ehkä olisi voinut olla apua jollekulle.
Aloittaja tuskin enää viitsii kommentoida asiaa enempää.
Kiitos taas.
tuollaiset vaihtoehdot tulee mieleen (vain) alkoholisoituneelle markkinointimiehelle, joka herkässä mielessään kuvittelee itsensä samaan tilanteeseen.
olisi se tekemätön paikka, jos lääkäri kieltäis juomasta.
parempi siis löytää joku muu syy sairaalakeikkaan.
ja heti helpottaa kauhistuttava ajatuksenhäivähdys pakkoraittiudesta, saa sittenki juoda.
nii siihen markkinointimiehen eteen ex. juomisen takia. tuppaa tuo ex unohtumaan.
muisti on valikoiva.
mutta ex vain siihen. viinan kans se ei tähän sovi, ainakaan vielä.
muija on sitte ihan eri juttu.
Miksi ihmeessä ap on kirjoittanut Alkoholi-palstalle?
Onko lamppu palanut ja miten on tuo luetun ymmärtäminen hallussa?
Suoria lainauksia aloittajan viestistä:
"Läheiseni taistelee elämästään tipassa sairaalassa. Tätä ennen kuusi vuotta täysraittiutta.."
"Kun rakkaan ihmisen elimistö alkoholin takia sanoo itsensä irti,"
"..jos elimistö pettää kuuden vuoden raittiuden jälkeen kahden viikon ihan kohtuullisella alkoholin käytöllä,"
Eikö siis alkoholilla mielestäsi ollut osuutta ko. tapauksessa?
Kuka mielestäsi ketjussa väitti kysyjän omaista juopoksi tai alkoholistiksi?
Isoin ongelma nykyisissä "hyvinvointipalvelujen yksiköissä" lienee se, että ihmistä ei nähdä kokonaisuutena. Jos palat loppuun, sinun pitää olla raitis ja reipas, jotta saisit mielenterveyteesi apua - ja mieluummin joku läheinen mukana, joka pitää sinusta huolta hoitoportaissa. - Ja jos juot, vaikka vähänkin, mielenterveytesi pitää olla kunnossa, jotta saisit alkoholin tuomiin fyysisiin vaivoihin helpotusta. Niin väärin kuin olla voi. Pallottelulla eri yksiköiden välillä voidaan tehdä vainaita. Onneksi nuorimmat lääkärit ja hoitajat jo alkavat nähdä metsän puilta. Eli ihminen on kokonaisuus!
Kokemuksesta tiedän, että mielisairaalastakin selviää ulos ja varmimmin, kun ei ole hullu - tai ainakin mielen terveydestä ja selkeydestä on paljon apua. Voi auttaa myös potilastovereita, joilla ei ole lähellä ketään puolestapuhujaa.
Voimia sinulle pikkuliini.T.Eräs saman kokenut.