Ajattelen ruokaa jatkuvasti. Mitä olisi kiva syödä, mitä olisi kiva kokata seuraavaksi. Mietin, miltä syöminen tuntuisi - ihan hullua. Mulla on ruokaan niin vääristynyt suhde.
Olen ruvennut syömään salaa ja piilottamaan ruokaa, että voin syöpötellä kun olen yksin kotona. Piilottelen tyhjiä keksipaketteja, karkkipusseja, pastaa ettei avopuolisoni näkisi niitä roskiksessa. Vien ne myöhemmin salaa roskiin.
Olen lihonut, ihmekös tuo ja lihominen jatkuu. En saa ajatuksia irti ruoasta ja voisin syödä koko ajan. Syön hyvään ja pahaan oloon, syön vaikka ei todellakaan ole nälkä.
Tää on ihan sairasta..
Olen ruvennut syömään salaa ja piilottamaan ruokaa, että voin syöpötellä kun olen yksin kotona. Piilottelen tyhjiä keksipaketteja, karkkipusseja, pastaa ettei avopuolisoni näkisi niitä roskiksessa. Vien ne myöhemmin salaa roskiin.
Olen lihonut, ihmekös tuo ja lihominen jatkuu. En saa ajatuksia irti ruoasta ja voisin syödä koko ajan. Syön hyvään ja pahaan oloon, syön vaikka ei todellakaan ole nälkä.
Tää on ihan sairasta..
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta jos kaipaat kohtalokaveria niin täällä on yksi. Syön niin etten jaksa edes puhua.. pakko laihduttaa, muuten menee vaatteet uusiksi. Tämä on vaikea asia, salattu asia. En osaa auttaa sinua, mutta tiedät kuitenki sen ettet ole yksin ongelmasi kanssa.