Jäässä, niin jäässä
Sanojesi jäljiltä
Tuuli kuljettaa
Minut pois näistä hetkistä
Vieden minut kauas
Muistoihin lämpimiin
Jotka minut sulattavat
Jälleen kerran
Istun kiven päällä, keskellä metsää
Täällä mieli lepää, täällä ajatus lentää
Juuri kun tuntuu, ettei jaksa pidempään
Silloin muistot ohjaavat eteenpäin,
Saavat uskomaan parempaan
Elämä voi saada ihmisen
Pelkäämään omaa varjoaan
Silti mikään ei ole pysyvää
Ei mikään.
Sanojesi jäljiltä
Tuuli kuljettaa
Minut pois näistä hetkistä
Vieden minut kauas
Muistoihin lämpimiin
Jotka minut sulattavat
Jälleen kerran
Istun kiven päällä, keskellä metsää
Täällä mieli lepää, täällä ajatus lentää
Juuri kun tuntuu, ettei jaksa pidempään
Silloin muistot ohjaavat eteenpäin,
Saavat uskomaan parempaan
Elämä voi saada ihmisen
Pelkäämään omaa varjoaan
Silti mikään ei ole pysyvää
Ei mikään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on tämä runosikin.
Voin hyvin yhtyä tuohon viimeiseen säkeeseen,
on meinaan tuttua se.
Ja keskimmäinen säkeistö,
siitä pidän erityisen paljon.