Maassamme louhitaan kallioita sadoilla louhimoilla. Kivi sinänsä on erinomaista kestävää rekennusainetta. Ongelmiakin on. Kalliot ovat uusiintumaton luonnonvara. Vain n 10 % irrotetusta kalliosta kelpaa jalostukseen. Muu osa eli 90 %jää useimmiten rumentamaan maisemaa
vaarallisina ns jätekivikasoina. Pahin ongelma on kuitenkin usein asumuksien lähistöllä toimiva louhos.Tällöin lähiasukkaat ja louhosalueen omistaja riitautuvat pahasti.Osapuolet kertovat asiasta aivan erilaisia näkemyksiä. Asukkaiden mielestä räjäytysäänet ja jätekiven läjitys herättävät hiljaisemmankin yövuoroaan lepäävän. Eikö meillä todella voida määrittää ns minimietäisyyttä esim 600m - 700m jota lähemmäksi asutusta louhimoa ei saa tuoda, varsinkaan jos ko maa-alueen kaavoitus ei ole osoitettu loihinnalle, ja asukkaat kokevat sen kiusalliseksi. Onko yksittäisen maanomistajan etu tässä useiden alueella asuvien edun edellä. Eikö useat lähialueen asukkaat puhukaan totta kun he väittävät louhinnan, siitä johtuvan pölyn ja muun melun häiritsevän heitä, vai onko kaikki vain kuvitelmaa? Onko kallion omista oikeassa kun hän sanoo ettei räjäytyksistä ole haittaa asukkaille, pohjavedelle,luonnolle,ei millekään? Valitettavan usein kuitenkin kun louhija menee konkurssiin ( eli lopettaa toimintansa) jää alue kunnostamatta ympäristö- ja maa-ainesluvan vaatimalla tavalla. Petetäänkö meitä! ?
vaarallisina ns jätekivikasoina. Pahin ongelma on kuitenkin usein asumuksien lähistöllä toimiva louhos.Tällöin lähiasukkaat ja louhosalueen omistaja riitautuvat pahasti.Osapuolet kertovat asiasta aivan erilaisia näkemyksiä. Asukkaiden mielestä räjäytysäänet ja jätekiven läjitys herättävät hiljaisemmankin yövuoroaan lepäävän. Eikö meillä todella voida määrittää ns minimietäisyyttä esim 600m - 700m jota lähemmäksi asutusta louhimoa ei saa tuoda, varsinkaan jos ko maa-alueen kaavoitus ei ole osoitettu loihinnalle, ja asukkaat kokevat sen kiusalliseksi. Onko yksittäisen maanomistajan etu tässä useiden alueella asuvien edun edellä. Eikö useat lähialueen asukkaat puhukaan totta kun he väittävät louhinnan, siitä johtuvan pölyn ja muun melun häiritsevän heitä, vai onko kaikki vain kuvitelmaa? Onko kallion omista oikeassa kun hän sanoo ettei räjäytyksistä ole haittaa asukkaille, pohjavedelle,luonnolle,ei millekään? Valitettavan usein kuitenkin kun louhija menee konkurssiin ( eli lopettaa toimintansa) jää alue kunnostamatta ympäristö- ja maa-ainesluvan vaatimalla tavalla. Petetäänkö meitä! ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Katselin tv:stä jotakin ohjelmaa ja kuinka ollakaan, samantapaisesta asiasta näytti olevan kyse. Olisiko ollut ihan sama ?
Mielestäni ympäristöminiteriön tulisi olla jämäkkä ja määrätä ympäristömääräyksiä ja ohjeita niin että meidät asukkat otettaisiin enemmän inhimillisinä ihmisinä huomioon. Me tarvisemme viihtyisän asuinympäristön ja meidän terveyttämme tulee vaalia, eikä louhimoiden.
Kannattanee harkita joukkomielenosoituksia ja vastaavaa ko asuinviihtyisyyden pilaajia vastaan.
Kyllä, meidän aluettakin on petetty. Rakensimme talomme haja-asutus alueelle, mutta taajaan asutulle alueelle.Hankimme isomman tontin lapsiemme leikkeihin ja kotipuutarhan ylläpitoon.
Kaikki oli hyvin, mutta eräänä päivänä heräsin kaameaan pamaukseen, talomme tärisi, ikkunat helisi, koira pelkäsi,itse säikähdin niin että olin hetken hengittämättä. Naapuriimme on tullut kivilouhimo, pamautukset on nyt päivittäisiä tapahtumia , eikä niihin totu. Kivien siirto ja murskaaminen on hirvittävää pölyä ja meteliä aiheuttavaa toimintaa. Ulkona olevat pyykit ovat kivipölyssä, auto on ajoittain harmaan kivijauhon peitossa!!!!
Kotimme asumisviihtyvyys on mennyttä ! Saako näin tapahtua??
Etsin kokemuksia kivenlouhinnan naapuruston asukkailta ja kiitos, että olit kertonut mielipiteesi. Taistelemme kotipiirimme puolesta, sillä tulossa olisi 10 vuoden piina ja 840 000 m3 louhinnat kymmenien metrien syvyyteen lähitienoolle. Tällaista laitosta EI SAA perustaa ihmisten kotien läheisyyteen; se on RIKOS kotirauhaa vastaan. Ottaisin mielelläni vastaan tietoja, kuinka tällainen toiminta voitaisiin estää jo ennakolta. nimimerkki "uhanalla"
Jaa taijat sekoittaa asioita toisiinsa. Jos kiveä louhitaan rakentamiseen niin takuulla 99,99% siitä todella menee tarpeeseen. Sitten kaivostoiminnassa sivukiveä tulee parhaassa tapauksessa sama 99,99% jos siis kyseessä on kallis rikaste (kulta, timantti, palladium jne.). Mitä halvempi rikaste niin sitä enemmän pitää osuus olla että homma edes kannattaa.
Täsmenneys höpsismismille!
Kun kalliota louhitaan tarvekiveksi, siis rakentamiseen, sadaan siitä rakennuskelpoista kiveä erittäin hyvissä olosuhteissa (kiinteä, helposti louhittava) enintään n 15 %koko kivimäärästä jota louhimalla (räjäytyksin) irroitetaan. Loppu osa voidaan toki murskata sepeliksi mutta se ei olekaan enää ns tarvekiveä.
uSEIMMITEN MURSKAUSTA EI SUORITETA JA LOPPUOSA ELI 85 -90% IRROTETUSTA KIVESTÄ ON NS JÄTEKIVEÄ JOKA JÄÄ JÄTEKASOINA RUMENTAMAAN MAISEMAA. Näitä
jätekasoja joiden korkeus voi olla jopa 40 -50 m
voit ihailla vaikkapa Ylämaan kunnan alueella ja muuallakin. Mene ja kauhistele ?
Ainakin pääkaupungin liepeillä luonnon soravarat on vähiin käytetty. Siellä teiden ja talojen tieltä louhituista kallioista tehdään rakentajille kalliomurskeita eri karkeuksilla. Käyttävät siirrettäviä murskausasemia. Se tulee halvemmaksi kuin ajaa luonnon soraa kauempaa pohjoisesta, kuljetuskulut kun ovat iso osa kiviainesten hinnasta. Kovasti näyttää kauppa käyvän ja jätekivivuoria ei jää.
Jätekivien käyttötarve (murskaus) on varmaan paikkakkuntakohtaista.
Näinhän asia on. Kyllä mursketta tarvitaan. Mutta varsinaisesti kun luette 1. kirjoitukseni huomaatte tarkoittavani että ko toimintaa ei saa tuoda omakoti/asumisalueen läheisyyteen, niin että asumisviihtyvyys siitä kärsii. Asunnot ovat elämänaikaisella työllä saatu rakennettua ja osin maksettua. Kiveä on varmasti "asumista häiritsemättömissäkin" paikoissa ja edullisesti.
Ja on se kallio edelleenkin uusiutumaton luonnonvara. Pysyn siis kannassani ja olen oikeassa.
On eri asia kun esim tienrakentamisen yhteydessä louhitaan ja murskataan. Päätös on syntynyt tien rakentamiseksi, ja rakennusaikaiset räjäytyksistä tulevat haitat ovat vain muutamien kuukausien aikaisia. Tiestä tuleva hyöty on meille yhteinen Tarvekivilouhos toimii vuosia ainakin 30 -40 vuotta, aiheuttaen pysyvää haittaa. . Hyöty jos sitä tulee kohdistuu vain pienelle joukolle jotka eivät varmasti itse asu ko. haitan alueella. ????
Tiessä tulee kaunis tie ja sen maisemonti, Louhoksesta tulee syvä kuoppa, ja suuri jätekivikasa, jotka molemmat rumentavat maisemaamme ikuisesti.
Nimimerkki höpsis ei tiedä mistä puhuu!
Jätekiveä syntyy kuutioina irtoksaoihin kasattunuina 2x irottettu kiintonäärä. Kyllä se niin on että 10 - 15 % kelpaa vientiin tai jalostukseen. Muu on ns jätekiveä. Jos ei murskata on se jätekasana rumentamassa maisemaa ja estämässä liikkumisen.
Kallionlouhinta on puuttumista uudistumattomaan luontoon. Siksi tulisikin hyvin tarkkaan miettiä mistä ja mihin tarkoitukseen kalliota irrotetaan.
On ääliömäistä jos louhintaa suoritetaan vielä niin että rumentaessaan luonnon sillä (louhinnalla) pilataan ihmisten viihtyisä asuminen. Ja kuin pisteenä, jätetään louhos hoitamattomana, rumentavana ja vaarallisina louhikkona (kivikasat)luontoon.
Sitten ollaan niin tärkeää jos jollakin mummolla ei ole jätteenlajittelu aivan kondiksessa????