Perusturvaton ihminen

tarvitsee apua!!!! kirjoitti:

Hei. Sain juuri selville että olen mahdollisesti perusturvaton ihminen, eli tarkoittanee sitä minulla että turvaudun/sitoudun liikaa ympärillä oleviin ihmisiin. Minulla oli paras kaveri ja yritin väkipakolla muuttaa hänen elämäänsä, tai siis en olisi halunnut että hän tapaa muita ystäviään ja olisin halunnut olla aina hänen kanssaan, vaikka en välttämättä edes halunnut. Jonkinlainen omistamisen tarve??? Nyt olen seurustellut noin 4kk ihanan miehen kanssa vaan yritän mennä liikaa asioiden edelle. Suunnittelen meille jo yhteistä tulevaisuutta ja muuta mukavaa, olen siis haavelija. Vaan mieheni ei edes tiedä enää haluaako hän olla minun kanssani koska ei tiedä välittääkö hän minusta aidosti. Siis missä vika? -minussa koska en ota kuuleviin korviin sitä jos toinen haluaa pitää taukoa.. Tiedän se olisi hyväksi ja tänään päätimme että pidämme taukoa. Näemme vain viikonloppuisin ja muutenkin olo tuntuu niin surulliselta. Ehkä lähtökohta oli suhteellemme alunperin väärä. Minä halusin unohtaa entisen miehen joka ei edes välittänyt minusta vaan leikki tunteillani. Ajattelin että noh kyllähän se tästä rakkaudeksi muuttuu. Ja niin muuttui, vai muuttuiko sittenkään? Onko tämä vain sitä etten osaa olla yksin? Olen miettinyt sitä mistä tämä turvattomuus on lähtöisin. Ehkäpä osa syynä on se että olen kasvanut ilman isää. Asuin kahden äitini kanssa ja en ole saanut sitä isällistä kasvatusta ja näin ollen pyrin hakemaan sitä turvaa muualta mutta ehkä liian voimakkaasti. Mitä minun siis pitäisi tehdä???? Mistä haen apua??? Haluan onnistua tässä suhteessani enkä halua sen menevän hukkaan... Välitän miehestä kyllä ja tiedän että tarvitsemme aikaa. Olen vain liian hätiköivä persoona :( Välillä tuntuu että en jaksa elää tälläistä raskasta suhdetta kun ei tiedä tuleeko tästä mitään ja vasta silti 4kk oltu yhdessä. Mikä siis neuvoksi? vastatkaa te viisaat ja neuvokkaat ihmiset.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä