Jos koet, että saatat kärsiä syömishäiriöstä, mutta et ole varma asiasta, seuraavassa on joukko kysymyksiä ja väittämiä joiden avulla voit kartoittaa milloin on kyse sairaudesta nimeltä syömishäiriö:
1. Hallitsevatko ruoka, paino ja pakonomainen painon pudottaminen ajatteluasi? Miten suuren osan vuorokaudesta?
2. Ohjaileeko ruoan, painon tai sen pudotuksen ajatteleminen arkielämääsi, harrastuksia, sosiaalista elämää? Pitääkö sinun esim. kieltäytyä menemästä kylään syömisen pelossa?
3. Jaotteletko ruoat kiellettyihin ja sallittuihin? Onko sinulla jokin ruokaohjelma, jota tiukasti noudatat ja mikäli siihen tulee jokin poikkeus kärsit ahdistuksesta, syyllisyydestä ja koet olevasi pakotettu kompensoimaan tilanne jotenkin?
4. Suhtautumistasi ruokaan leimaa syyllisyys, ahdistus ja pelko.
5. Koet itsesi kookkaaksi, kömpelöksi, isoksi, lihavaksi, paljon tilaa vieväksi, riippumatta painostasi ja sen vaihteluista.
6. Koet että olet jollain tapaa ihmisenä ja persoonana epäonnistunut, huono tai vääränlainen. Vihaat tai inhoat itseä.
7. Tunteitasi leimaa usein selittämätön ahdistus, pelko, masennus, epätoivo tai suru. Koet pahaa oloa jota on vaikea selittää kenellekään.
8. Koet, ettet kykene vaikuttamaan kielteisiin ajatuksiin etkä toimintaasi. Olet pakotettu toimimaan tietyllä tavalla (esim. urheilemaan, kieltäytymään ruoasta, pudottamaan painoa, oksentamaan jne.) vaikket itse sitä haluaisi.
9. Et jaksa olla kiinnostunut asioista, joista ennen olit. Mikään ei tunnu oikein miltään. Ihmettelet, mitä sinulle on tapahtumassa etkä aina ymmärrä itseäsi.
Mikäli löydät itsesi näistä lauseista, on syytä saada apua. Sanotaan, että möröt asuvat pimeässä, niin myös tässä tapauksessa. Vaikeneminen ei auta ketään eikä poista pahaa oloasi.
Ensimmäinen tärkeä askel on uskaltaa kertoa jollekin ajatuksistaan. Etsi sellainen ihminen, johon luotat: perheenjäsen, joku muu läheinen, ammattihenkilö… Mikäli sellaisia ei läheltäsi löydy tai kynnys puhua asiasta on liian korkea, voit kääntyä vertaisten puoleen. He ovat henkilöitä, jotka ovat itse käyneet lävitse saman ja ymmärtävät mistä on kyse. Syömishäiriöliitto – SYLI ry:n jäsenyhdistyksillä on vertaistukitoimintaa usealla paikkakunnalla ja myös sähköpostitukihenkilöitä, mikäli sinun on maantieteellisesti vaikeaa päästä ryhmätapaamisiin.
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/sairastuneille.html
1. Hallitsevatko ruoka, paino ja pakonomainen painon pudottaminen ajatteluasi? Miten suuren osan vuorokaudesta?
2. Ohjaileeko ruoan, painon tai sen pudotuksen ajatteleminen arkielämääsi, harrastuksia, sosiaalista elämää? Pitääkö sinun esim. kieltäytyä menemästä kylään syömisen pelossa?
3. Jaotteletko ruoat kiellettyihin ja sallittuihin? Onko sinulla jokin ruokaohjelma, jota tiukasti noudatat ja mikäli siihen tulee jokin poikkeus kärsit ahdistuksesta, syyllisyydestä ja koet olevasi pakotettu kompensoimaan tilanne jotenkin?
4. Suhtautumistasi ruokaan leimaa syyllisyys, ahdistus ja pelko.
5. Koet itsesi kookkaaksi, kömpelöksi, isoksi, lihavaksi, paljon tilaa vieväksi, riippumatta painostasi ja sen vaihteluista.
6. Koet että olet jollain tapaa ihmisenä ja persoonana epäonnistunut, huono tai vääränlainen. Vihaat tai inhoat itseä.
7. Tunteitasi leimaa usein selittämätön ahdistus, pelko, masennus, epätoivo tai suru. Koet pahaa oloa jota on vaikea selittää kenellekään.
8. Koet, ettet kykene vaikuttamaan kielteisiin ajatuksiin etkä toimintaasi. Olet pakotettu toimimaan tietyllä tavalla (esim. urheilemaan, kieltäytymään ruoasta, pudottamaan painoa, oksentamaan jne.) vaikket itse sitä haluaisi.
9. Et jaksa olla kiinnostunut asioista, joista ennen olit. Mikään ei tunnu oikein miltään. Ihmettelet, mitä sinulle on tapahtumassa etkä aina ymmärrä itseäsi.
Mikäli löydät itsesi näistä lauseista, on syytä saada apua. Sanotaan, että möröt asuvat pimeässä, niin myös tässä tapauksessa. Vaikeneminen ei auta ketään eikä poista pahaa oloasi.
Ensimmäinen tärkeä askel on uskaltaa kertoa jollekin ajatuksistaan. Etsi sellainen ihminen, johon luotat: perheenjäsen, joku muu läheinen, ammattihenkilö… Mikäli sellaisia ei läheltäsi löydy tai kynnys puhua asiasta on liian korkea, voit kääntyä vertaisten puoleen. He ovat henkilöitä, jotka ovat itse käyneet lävitse saman ja ymmärtävät mistä on kyse. Syömishäiriöliitto – SYLI ry:n jäsenyhdistyksillä on vertaistukitoimintaa usealla paikkakunnalla ja myös sähköpostitukihenkilöitä, mikäli sinun on maantieteellisesti vaikeaa päästä ryhmätapaamisiin.
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/sairastuneille.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.