Koirani on parantumattomasti sairas. Eläinlääkäri sanoi että sitä ei pysty ennustamaan miten nopeasti tauti vie, mutta se vie.
Tällä hetkellä vielä koira vaikuttaa melko terveeltä ja elämäniloiselta itseltään. Olen kuitenkin miettinyt, että pitäisikö se päästää ikiuneen jo nyt. En halua, että rakas ystävä joutuisi kärsimään, edes vähääkään, vain siksi, että minä itsekkäästi haluan pitää sen luonani. Toisaalta taas nykyisen olotilan kestoa ei voi tietää, joten tuntuu niin julmalta lopettaa koira.
Mielipiteitä, kiitos.
Tällä hetkellä vielä koira vaikuttaa melko terveeltä ja elämäniloiselta itseltään. Olen kuitenkin miettinyt, että pitäisikö se päästää ikiuneen jo nyt. En halua, että rakas ystävä joutuisi kärsimään, edes vähääkään, vain siksi, että minä itsekkäästi haluan pitää sen luonani. Toisaalta taas nykyisen olotilan kestoa ei voi tietää, joten tuntuu niin julmalta lopettaa koira.
Mielipiteitä, kiitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Enpä tahtoisi olla nyt sinä. Vaikka koiramme nukutuksesta on yli 10v, tuntuu se vieläkin. Jouduimme nukuttamaan koiramme naapurin rottiksen raadeltua koiraamme omalla pihallamme.
Siitä koiramme ei toipunut ja se oli kova taival eläinlääkärille ja sitten Mäntsälään tuhkattavaksi.
Vieläkin, kun kuljen yhteisiä lenkkejämme, tahtoo tulla tippa silmään.
Alkuun kyselin itseltäni, onko minulla oikeutta päättää ystäväni, koirani elämästä. Kuitenkin järki siinä lopulta voitti ja ymmärsin, että se tuska ja kivun lopettaminen oli kuitenkin parasta itsekkyydestä huolimatta.
Anna ystävällesi lempeä loppu ilman pitkällistä sairastelua. Koirasi kuitenkin vaistoaa sinusta, että kaikki ei ole kohdallaan ilman sanojakin.
Tulee aina uusia koiria, mutta koskaan et saa samanlaista. Jokainen on oma yksilönsä omine piirteineen.
Voimia sinulle raskaan päätöksen kanssa.
tapaturmaa ja tämän koiran kohdalla jolla ei ole vielä kipuja vaan elämäniloa vielä tuntuu piisaavan niin miksi pitäisi lopettaa?
jokaisella on oikeus vanhuuteen eri asia on sitten jos sairaus on jo niin pitkällä että kipuilee. Itse en lopettanut koiraani kun sairastui syöpään leikkautin sen ja meni vielä muutaman vuoden hyvän elämää ja sitten oli vasta päätös tullut kun syöpä levisi uudestaan..eläinlääkärini kanssa keskusteltiin ja koirani lopetettiin 14vuotiaana. Eli hyvän elämän ja vasta lopussa tuli kipuja ja elämänilo uupui joten päätös oli lopulta helppo vaikka surullinen.
Nykyinen koirani on 13v ja epileptikko ja menoa piisaa edelleen vaikkei vauhti ihan päätä huimaa..sairaus ei aina ole este elämänilolle..lääkkeitten kanssa olemme pärjänneet nyt 10vuotiaasta asti (eka kohtaus 5v)vaikka muutama silloinkin uhoi että ei mene kauaa kun joudut koirasi lopettamaan.
Täällä muka koiranystävät kehottavat odottamaan koiran kärsimystä. Jos lopputulos on tiedossa, miksi ihmeessä tarkoituksella odottaa sitä päivää kun koiralla ei enää ole hyvä olla?? Mistä me sitäpaitsi loppupeleissä tiedämme koska koiralla on kipuja? Tai sen kai omasta koirastaan näkee muuttuneena käytöksenä, mutta kivun määrästä meillä ihmisillä ei ole aavistustakaan.
Oman koirani kohdalla mieluummin veisin lopetettavaksi himpun verran liian aikaisin kuin liian myöhään.
sairaudet etenee eri tahtiin ja sitä on vaikea ennakoida niin kauan kuin koirallasi on elämäniloa ja ruokahalua ei ole mitään pointtia lopettaa koiraa.
Jokainen meistä kuolee lopulta johonkin sairauteen sitä se vanhuus pitää sisällään ja kyllä koirasta näkee sitten onko sillä kipuja..silloin vasta on aika lopettaa koira ei ennen. Juttele eläinlääkärin kanssa lopettamispäätöksestä ja onko siihen todella tarvetta. Meillä jokaisella on vain yksi elämä eikä sitä pidä ennen aikaisesti päättää. :(
Voi että toivoisin teillä olevan vielä monta iloista yhteistä hetkeä.
Itse jouduin viemään sydänkäpyseni alle vuorokausi sitten viimeiselle matkalle.
Koiramme oli reilu 8 vuotias ja imusolmukesyöpä tuli ja pilasi meidän yhteisen ilon.
Nyt sydämmessäni on niin suuri aukko enkä voi itkemättä ajatella meidän yhtesiä hetkiä.
Tämä hetki on niin raskas ja tiedän että kun huomenna herään kaikki tuntuu vieläkin pahemmalta ja epätodelliselta.
Koen kuitenkin että tein oikean ratkaisun kun vein sen viimeiselle matkalle niin kauan kun se vielä oli iloinen ja pirteä. Näin kuitenkin että sairaus oli viemässä voiton ja pelkäsin että sille tulisi kipuja.
Päätös oli helppo mutta raskas ja tiedän että se sai niin paljon rakkautta ja hellyyttä ja kaikkea ienoa ja että sillä oli hyvä elämä alusta loppuun.
Haluaisin uuden koiran mutta en edellisen tilalle, koska toista samanaista ei ole..
Sinulle toivon että saisitte elää yhdessä vielä pitkään mutta älä odota liian kauan vaan sen takia että sinulla on ikävä, joskus on parempi ajatella järjellä ja unohtaa tunteet.
Voimia ihan hirveästi.
Lemmikin lopettaminen on vaikea päätös. Kun eläin ei pysty kertomaan onko kipuja, niin itse ainakin luotan eläinlääkärin arvioon milloin kannattaa viimeinen piikki antaa. Jouduin eilen siihen tilanteeseen kun 6,5 v. aussityttömme lopetettiin eläinlääkärin suosituksesta. Päätös oli niin vaikea, mutta kun katsoin sairasta koiraa, niin ei ollut muuta vaihtoehtoa. Suru puristaa rintaa ja ahdistaa suunnattomasti, mutta tiedän tehneeni oikean päätöksen. Meidän aussista ei edes saatu selville, mikä sairaus oli ja nyt koko ajan mietin, olisinko voinut tehdä jotain toisin. Miksi en vienyt erikoislääkärille aikaisemmin, miksi en poistattanut kohtua heti ensimmäisen kohtutulehduksen jälkeen...jne...näitä kysymyksiä riittää. Itkettää koko ajan, onneksi voin olla tänään töistä pois. Mutta, nyt ainakin tiedän, että hänellä ei ole enään kipuja, tuskaista kutinaa, eikä tarvitse piiloitella lauman johtajana heikkouttaan.
Voimia kaikille, jotka taistelevat saman asian kanssa.
vain pelon vuoksi..tilanteet on otettava siten kun ne tulee eteen. Kivut kyllä näkee koirasta ja minä en pystyisi viemään toisen elämää ennenaikaisesti..vain oman pelkoni vuoksi.
Eläinlääkäri on luotettava taho jonka kanssa on hyvä jutella ilman mutumeininkiä kun on näinkin vakavasta asiasta kyse!! tiedän yhden ihmisen jolle tuli syöpä ja lääkäri antoi tuomion ettei elä kuin puoli vuotta enintään kaksi kuitenkin eli kaksikymmentä vuotta eli opetus me emme aina tiedä sairauksien etenemistä.
Jotkut ihmiset lopettaa nykyään koiransa turhan helposti..ja toki on niitäkin jotka pitkittää asioita liiankin pitkään. Kultainen keskitie pätee tässäkin.