alkaa aina pettymystensä (kun huomataan ettei tarja tulekaan takaisin) jälkeen spekuloimaan marcolla ja hänen tulevaisuudestaan bändissä.
kannatais muistaa kaks faktaa Marcosta ennenkuin vetää hänet turhaan keskusteluihin mukaan:
1. Marco on kerran uhannut lähteä Nightwishistä lätkiin ja syy oli Tarjassa ja Marcellossa.
2. Marco lähtis kyllä bändistä mikäli Tarja ja Marcello otettais takaisin.
kannatais muistaa kaks faktaa Marcosta ennenkuin vetää hänet turhaan keskusteluihin mukaan:
1. Marco on kerran uhannut lähteä Nightwishistä lätkiin ja syy oli Tarjassa ja Marcellossa.
2. Marco lähtis kyllä bändistä mikäli Tarja ja Marcello otettais takaisin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
miten totaalisesti te lankeatte hänen manipulointiin.
1. Totta, mutta oliko se sittenkään Tarjan vika?
2. Marco on puhunut Tarjasta hyvin sovittelevaan sävyyn, joten tiedä vaikka hän suorastaan salaa kaipaisi Tarjaa takaisin. Tarja voi myös hyvin toimia yksinkin ilman Marcelloa, jos haluaa.
Itse en usko etä Tarja vielä tällä vuosikymmenellä palaisi, vaan vasta myöhemmin Nightwishin nostalgiakierrokselle jos sittenkään. Paluu olisi varmaan silloin mahdollista, jos Tuomaksella olisi oma perhe ja rennompi elämänasenne. Sen puutehan tässä kai hiertää.
Olen miettinyt syytä siihen, miksi tämä ilmiö herättää yhä näiden vuosien jälkeen näin voimakkaita tunteita.
Olen miettinyt onko syynä fanit vai media, vai mikä. Miksi menneiden ei anneta olla menneitä, miksi asioita ei haudata, hyväksytä ja totutella uuteen?
Sitten tajusin, että tätä pahaa juopaa ylläpitävätkin edelleen samat henkilöt jotka sen aiheuttivatkin. Se vain projisoituu kiihkeimpiin faneihin ja aiheuttaa niinkin voimakkaita tunteita joissain meissä, että laajemman katsantokannan omaaminen ei ole enää mahdollista.
Minusta oli mielenkiintoista, että kun kirjefarssista alkoi kulua aikaa, hra Holopainen päätti sivaltaa vielä lisää iskuja biisien muodossa. Taiteilijahan ammentaa omasta elämästään, se on totta, mutta miksi vihabiisejä piti niin suoraan nimetä entiselle ystävälleen? Eikö olisi voinut vain todeta, että musiikki on musiikkia, eikä personoida sitä niinkuin tässä nyt tehtiin? Ja Tarja tietysti vastasi samalla mitalla.
Pahaa juopaa pidetään siis yllä musiikin avulla, tuomalla oma paha olo fanien tietoon ja tätä kautta se vain suodattuu eteenpäin. Eikö asiassa tapahdu mitään muutosta?
Pahinta oli tämä viimeisin tapahtuma NW:n keikalla siellä Etelä-Amerikassa. Täysin viaton henkilö saa tästä kaikesta suhteettoman suuren siivun kontolleen.
Mutta mites tämä lavalta poistumis -episodi hoidettiin? Anette antoi asiasta tiedotteen, ja totesi että savu ja äänen pettäminen oli aiheuttanut tilanteen.
Selvä juttu. Sattuuhan näitä. Vaikea elämäntilanne. Niitäkin on.
Mutta mitä tekee ihmissuhdemaisteri Holopainen?
Menee sanomaan lehdistölle suoraan, että fanien käytös aiheutti laulajalle sietämättömän paineen. Oliko asiasta edes keskusteltu? Oliko Anettelta itseltään edes kysytty, miten hän haluaa asian hoidettavan?
Vähän jäi sellainen maku että herra toimii miten itse haluaa. Jos tässä yhtään ajateltaisiin asioita syvemmin ja fiksummin, tuon jälkimmäisen lausunnon olisi voinut jättää antamatta. Onhan tietysti mahdollista, että Anette haluaa olla asiassa yhtä avoin, mutta miksi siis tämä eriävä lausunto?
Ehdotankin että taitelijat pysyvät taitelijoina ja hankkisivat jonkun todella taitavan henkilön hoitamaan PR:nsä, niin hyvän että tämä osaisi tukkia sellaiset suut jotka vain ennestään lykkäävät bensaa tuleen.
Meinaan, itse jos olisin samassa asemassa, olisin löyhäyttänyt ketä tahansa minua noin kohtelevaa korville. Tietysti se voi aiheuttaa mutkia matkaan, kun kaverin asema on vakain kaikista ja koko bändi käytännössä tämän kynän tuotosta. Sehän oikeuttaa millaiseen käytökseen tahansa, periaatteessa. Niin käy, kun yhdellä ihmisellä on liikaa valtaa. Mutta kun jotain lehdistölle puhutaan, siitä pidetään kiinni vaikka eiffelin torni tipahtaisi päähän.
Mutta niinhän se yleensä menee. Lahjakkuus ja herkkyys ei aina mahduta mukaansa hyviä ihmissuhde/johtamistaitoja.
Kieltämättä saa asiat näkymään aika jännässä valossa. En kyllä haluaisi olla tuon bändin laulajan kengissä, sen verran puristaa.
Onhan sekin tietysti mahdollista, että Anette antoi suostumuksensa puhua asiasta avoimesti. Kovasti vaan ihmetyttää, miksi tekstin piti tulla sitten toisen suusta??? Eikö korrekteinta olisi antaa naisen itse hoitaa asia, eikä mennä työtoverin siitä huutelemaan?
Rehellisyys on aina hyvästä, mutta rajansa kaikella. Jotkut asiat on tarkoitettu pidettäväksi bändin sisällä. Jopa minun kaltaiseni yksinkertainen olento sen tajuaa, vaikkei bänditaustaa olekaan paljon, mutta työelämästä senkin verran.
Ja bändihän on heille työtä, työpaikka, työmaa, johon pätee monet samat pelisäännöt kuin muuallakin.
Ja jos joku nyt alkaa urputtamaan että mitä tällaisia asioita pitää ruveta kritisoimaan, niin voin ihan todeta että pitämällä nämä tunteensa tapetilla julkisuudessa ja hoitamalla PR:äänsä tällä tavoin, sitähän suorastaan kerjätään.
Ehkä se musiikkikin, pääasia, jonakin päivänä saa tästä koko lankavyyhdestä voiton.