Minulla on kolmekuukautinen sakemanni pentu ja ongelma on jatkuva näykkiminen. Koira ei näyki ns. normaali pentu näykkimistä vaan ottaa oikein kunnolla kiinni ihmisistä. Koiran paijaius, rapsutus, sivutse kulkeminen yms. saavat kaikki aikaan aivan mahdottoman kiinnikäymis reaktion joka ei lopu kieltämällä, kuonoa näpäyttämällä yms. koira tuntuu vain innostuvan siitä enemmän. Olen yrittänyt myös tilanteen rauhoittamista jne. Ongelma on siksi varsin suuri koska meillä on 8kk ikäinen tyttö lapsi ja joudumme koko ajan olemaan varpaillamme. onko teillä mitään vinkkejä näykkimisen lopettamiseen, tuntuu että omat neuvot ovat loppu, vaikka koira on jo minulla kolmas...?
Jatkuva näkkiminen
NES
121136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ainakin omalla kohdalla toimivana neuvona,kun koira näykkäisee niin heti "pulisongeista" kiinni ja koira selälleen,voimaa ei tarvitse käyttää paljoa ja koira on helppo pitää otteessa.belgi ainakin tottelee ja oppii parin kerran jälkeen.muista kuitenkin että sen jälkeen koira pitää huomioida niinkuin ennenkin eikä antaa jäädä "mököttämään" tapahtunutta.hauskoja hetkiä pennun kanssa
Tuntuu vähän, että tuo näykkiminen taitaa olla sakuille ihan rotuominaisuus.
Joillekin koirille negatiivinen huomio (läpsiminen, toruminen) on PALKINTO, koska ne saavat juuri sitä mitä haluavat (riehakkaita, fyysisiä leikkejä). Huomasit tämän itsekin.
Tehdään sääntö:
Pentuhan haluaa huomiota, joten se saa sitä, kun se käyttäytyy nätisti.
Kun alkaa epätoivottukäytös, koira jätetään HETI vaille huomiota. Ihmiset ovat kuin koiraa ei olisi olemassakaan. Tämä on jo kova rangaistus huomion hakuiselle, leikkivälle pennulle!
Hetken kuluttua voidaan yrittää uudelleen iloisesti leikkimistä, paijailua, tms. Aina kun koira alkaa näykkimään, niin se jätetään hetkeksi huomiotta (ei edes katsota pentua). Kärsivällisyys on avain.
Jossain vaiheessa koira tajuaa näykkimisen aiheuttavan huomioimattomuutta, joten näykkimisestä tulee koiralle kannattamatonta ja koira lopettaa sen.
esiin tuomaan, kuin tämä jälkinmäinen sen toi. Tuntuu, että se voi toimia, sillä jotain tuota se taitaa olla eli huomion kerjäilyä.
vielä sen verran että mitä emo tekee kun pentu riehaantuu liikaa?no näpsäisee niskasta tai muualta että pentu tietää tehneensä väärin.toki toimivia menetelmiä on monia ja "rökittämistä" koitetaan välttää viimeiseen asti,mutta miten koulutus vaikuttaa myöhempään käyttäytymiseen?onko järkevämpää opettaa koiralle mikä on väärin vai mitä ei kannata tehdä OMAN edun takia.uudessa tilanteessa koira voi taas ottaa näykkäisyn tai puremisen aseekseen koska ei yhdistä sitä pahantekoon vaan vahti-/puolustus- tai pelkoreaktioonsa tahi johonkin vastaavaan.tällaisia ajatuksia,toivottavasti saatte selvän,ottakaa kantaa ja kertokaa tuloksista.ps.kaikki koiran parhaaksi,mutta niin monella tavalla ettei itekään aina pysy kärryillä :D
Meillä on toiminut tuo sama lahkeessa roikkumiseen loistavasti! Samaa käteen puremista munkin 3kk pennulla, ja teen just noin etten huomioi. Se lopettaa kyllä, mutta LOPPUNUT se ei vielä ole. Paras tapa tuo on. Kieltäminen vaan innostaa lisää, pentu päästää irti ja hyökkää kahta kovemmin kiinni.
Meillä taas toimi parhaiten seuraava:
pidin aina käteni ulottuvilla luuta tai jotakin koiran lempilelua. Aina kun koira puri käsistä, sanoin tiukasti (ei huutamisia, käsien heiluttelua, vain rauhallinen tiukka käsky)ei ja ojensin koiralle lelun ja sitten paljon kehuja. Näin pentu oppi nopeasti mikä on sallittua pureskeltavaa ja mikä ei.
Huomioimattomuus toimi parhaiten tuohon lahkeaissa roikkumiseen, ehdottomasti.
mistä ihmeestä revit tuon, että pentu ei oppisi mainituilla menetelmillä että juuri pureminen on väärin? :D
pentu puree -> huomiomattomuus -> toistojen jälkeen oivallus, että puremisesta ei pidetä
ja minusta on mukavampaa tietää, että minun ja koirani suhde perustuu ns auktoriteettiin, eikä niskasta roikuttamisen tuomaan pakotteeseen..
Missä kohtaa sanoin ettei koira oppisi?kirjoitin ajatuksen koiran MYÖHEMMÄSTÄ käyttäytymisestä ja myöskin kerroin että toimivia menetelmiä on MONIA,en väittänyt omaani ainoaksi oikeaksi.Niskassa "roikkumisesta" taas ei ollut juttua(mistä sen revit)nimenomaan kerroin että ei tarvita voimaa,vaan tarkoitus on rauhoittaa koira pitämällä sitä aloillaan ja tehdä siten selväksi mitä ei saa tehdä.kannattaa lukea kirjoitukset tarkkaan ettei tule näitä "vääristymiä".
Joku oli kirjoittanut että selättäisit koiran. Sitä en suosittele, sillä Mikäli koira muutenkin näykkii teitä eli lievästi jo "käy päälle", niin minkähänlainen paini ja taistelu siitä syntyisi että härnäät sitä lisää kankeamalla sen selälleen. Voi olla että jonainen päivänä hieman kypsempänä koira ottaa haasteesi tosissaan ja puree sinua kunnolla.
Eivät koirat keskenäänkään väkisin väännä toisiaan selälleen. Koiran saa parhaiten kuriin henkisellä yliotteella, jonka voi ansaita johdonmukainen, pirun jämäkkä ja peräänantamaton auktoriteettihahmo.
Jos näpäyttelet sitä näykkimisen jälkeen kuonolle, niin pentuhan luulee että leikit ja riehut sen kanssa niinkuin pentuesisarukset.Opeta koiralle mitä EI tarkoittaa, sillä se ei selvästikkään tiedä sitä vielä. Aina kun sanot EI, on koira saatava keinolla millä hyvänsä lopettamaan se mitä se parhaillaan tekee. Käytä ääntäsi oikein, (siis matala ja muriseva ääni), käytä elekieltä, ole fyysisesti uhkaava, ja mikäli nämä eivät tehoa ruiskauta vaikka kunnon kylmä vesisuihku penikan naamalle. taatusti epämiellyttävää ja pahanteko unohtuu juuri siksi ratkaisevaksi sekunniksi, että voit näyttää pennulle mikä taas on salittua. Eli esim oman lelun pureminen.
Jos pentu kuitenkin puree käsiä tms, jätä se huomiotta, lopeta leikki välittömästi tai laita kakara jäähylle niin ettei sillä olekkaan enää leikkikaveria. Yritä muistaa että kolmenkuukauden ikäinen pentu on todellakin vielä PENTU. sen henkinen selkäranka on olematon. Pahin rankaisu pienelle toiminnantarmoiselle kakaralle on lauman muiden jäsenten kylmä kohtelu. Leikki loppuu välittömästi kun pentu ylittää sallitun rajan, eli puree liian kovaa.
Missään nimessä et saa lannistua tässä vaiheessa, kyseessä on vasta PENTUKOIRA. Sinun on nyt vain ryhdistäydyttävä, ja saatava itsestäsi sellainen auktoriteetti jota pennun on uskottava. Tämä ei tarkoita väkivaltaa, vaan ansaitse johtajuutesi pienillä asioilla. Esim. odotuta koiraa kaikessa mahdollisessa (ruuan antamisessa, ulospäästessä, lelun ottamisessa), jolloin kärsivällisyyttä tulee itsestään. Pentu on nyt parhaassa oppimisiässä joten käytä se hyödyksesi ja anna sille sallittua tekemistä. Omaa pentuani olen opettanut odottamiseen jo heti ensi päivistä asti, ja nyt nelikuisena se on meille jo tuttua arkea. Mitään se ei siis saa "ilmaiseksi", vaan kaiken eteen se joutuu rauhoittumaan hetkeksi paikalleen, siiheksi kunnes annan sille luvan toimia, ottaa lelun, mennä ruokakupille jne. Tämä todellakin onnistuu, mikäi etenet pienin askelin.
Samalla kun koulutat koiraasi näin odottamaan, alleviivaat omaa asemaasi teidän laumassanne. Kun asemasi kohoaa näin koirankin silmissä, alkaa se uskoa kieltojasi herkemmin. Ole siis ehdottoman jämäkkä ja peräänantamaton. Sellaisia ovat oikeat johtajat, joita koirasi myöhemminkin kunnioittaa. Älä anna sille periksi tässä vaiheessa missään asiassa, muuten sinulla on myöhemmin ongelmakoira.
koiria on erilaisia,palvelus-/työ-/seurakoiria ym.ja yksi koulutusohje ei ehkä päde toiseen.saman rodun edustajienkin luonteissa on huimia eroja,toinen saattaa olla pehmo,toinen äärimmäisen kovapäinen johtajanpaikkaa hakeva.eli koulutus koiran mukaan.sanoisin että kaikki ovat oikeassa jos koulutuksen jälkeen koira tottelee eikä aiheuta harmia.luottamus ja side koiraan hiotaan sitten arkitoimissa ja harrastuksissa.tuo selättäminenkin on aivan oikein juuri tuolla tavalla toteutettuna,eli ei turhaa voimankäyttöä ja koiran rauhoitus tilanteessa jossa esim. huomioimatta jättäminen innostaa koiraa yrittämään uudestaan.Omistajan täytyy tietää koiransa luonne,käyttätymistavat ja tarve käsittelyn "kovuuteen".Mutta pääasia on SE että koirissa ja niiden koulutuksessa ON eroja.hauskaa talven alkua ja lumileikkejä
Tepsii..
Tuo näykkiminen on tyypillistä ei-toivottua käytöstä monille paimenkoiraroduille, ei vain sakemanneille. Mm. karjakoirilla tämä on melko yleinen ongelma. Se perustuu perimmältään koiran paimennusviettiin, mutta on selkeästi huonotapaisuutta ihmisen kannalta, ja on oikeilla keinoilla poistettavissa.
Helpoin ja myös tehokkain konsti on harmiton mutta koiran kannalta ilkeältä tuntuva vesisuihku naamaan heti kun näykkiminen alkaa, höystettynä tiukalla EI-sanalla, ja ei-toivotun käytöksen loputtua kehuminen miellyttävällä pehmeällä äänellä.
Vesisuihkun sijasta voi käyttää myös esim. Pet Corrector -ilmanpainesuihketta, joka veden tapaan on täysin vaaraton, mutta riittävän ilkeä suhahdus koiran korvaan, näykkiminen lopppuu hyvinkin lyhyeen.