järki-ihmisiä sekoittaa keskenään? No ystävyys heidän välillään toimii aika hyvin (kokemusta on), mutta parisuhteessa kumpikin voi varmaan aika huonosti- etenkin se tunneihminen.
Järki-ihminen pitää tunne-ihmistä usein vähintään outona. Järki-ihminen ei oikein ymmärrä sitä, miten tunne-ihminen voi elää jossain ikuisessa haavemaailmassa. Tunne-ihminen on koko ikänsä haaveillut tapaavansa Sen oikean, järki-ihmiselle riittää se, että on joku yksinäisyyttä poistamaan ja fyysisiä tarpeita täydentämään.
Järki-ihminen pysyy aina radalla, tunneihminen lipsuu sieltä vähän väliä. Tätä järki-ihminen ei ymmärrä. Hän ei ymmärrä tunneihmisen valintoja useinkaan. Sitä, ettei tunneihminen kykene tekemään niin rationaalisia päätöksiä kuin hän itse ja pysymään niissä vieläpä. Tunneihminen saattaa ikävöidä jotakin ihmistä pitkään. Järki-ihminen kummastelee sitä kun toinen ei pääse yli, vaikka aikaa menee.
Järki-ihminen saattaa patistaa tunneihmistä menemään elämässä eteenpäin, mikä taas saattaa entisestään latistaa herkkää tunneihmistä. Järki-ihminen usein rakentaa elämäänsä, tunneihminen elää sitä, voimakkaasti sanottuna. Tunneihminen kuuntelee itseään: "mitä minä haluan?", järki-ihminen miettii, mikä olisi järkevintä, nopeinta, halvinta jne. Järki-ihminen käyttää vuorokauden tunnit hyvin, tunneihminen lipuu ne yli.
Kieltämättä tämä on vähän kärjistettyä, mutta osittain varmaan myös paikkaansapitävää. Itse herkkänä tunneihmisenä tiedän sen, että monet järki-ihmiset eivät tule koskaan ymmärtämään minua. Ja minä taas voin usein huonosti järki-ihmisten kanssa.
Järki-ihminen pitää tunne-ihmistä usein vähintään outona. Järki-ihminen ei oikein ymmärrä sitä, miten tunne-ihminen voi elää jossain ikuisessa haavemaailmassa. Tunne-ihminen on koko ikänsä haaveillut tapaavansa Sen oikean, järki-ihmiselle riittää se, että on joku yksinäisyyttä poistamaan ja fyysisiä tarpeita täydentämään.
Järki-ihminen pysyy aina radalla, tunneihminen lipsuu sieltä vähän väliä. Tätä järki-ihminen ei ymmärrä. Hän ei ymmärrä tunneihmisen valintoja useinkaan. Sitä, ettei tunneihminen kykene tekemään niin rationaalisia päätöksiä kuin hän itse ja pysymään niissä vieläpä. Tunneihminen saattaa ikävöidä jotakin ihmistä pitkään. Järki-ihminen kummastelee sitä kun toinen ei pääse yli, vaikka aikaa menee.
Järki-ihminen saattaa patistaa tunneihmistä menemään elämässä eteenpäin, mikä taas saattaa entisestään latistaa herkkää tunneihmistä. Järki-ihminen usein rakentaa elämäänsä, tunneihminen elää sitä, voimakkaasti sanottuna. Tunneihminen kuuntelee itseään: "mitä minä haluan?", järki-ihminen miettii, mikä olisi järkevintä, nopeinta, halvinta jne. Järki-ihminen käyttää vuorokauden tunnit hyvin, tunneihminen lipuu ne yli.
Kieltämättä tämä on vähän kärjistettyä, mutta osittain varmaan myös paikkaansapitävää. Itse herkkänä tunneihmisenä tiedän sen, että monet järki-ihmiset eivät tule koskaan ymmärtämään minua. Ja minä taas voin usein huonosti järki-ihmisten kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Molemmat tunne-ihmisiä tai järki-ihmisiä niin tylsää olisi eikä toimisi liitto kauaakan.
Itse tunne-ihmisenä pidän järki-ihmisistä koska se tasapainottaa suhdetta ja opettaa molempia.
Itse olen tunne-ihminen ja olenpa tehnyt jopa testin joka todistaa sen..se liittyi työ-elämään .
Molempia kuitenkin tarvitaan tunne sekä järki-ihmisiä ,muuten olisi aika ykstoikkoista elämä .
itsekin ihailen järki-ihmisiä ja olen paljon oppinutkin kuinka tunteita voi hallita ,ettei ne pukkaisi esille joka paikassa:)
Kuvittelet noin pääsääntöisesti, että tunneihminen ei voisi olla myös järkevä suhteessa. Tasapainoinen ihminen osaa ja pystyy luontevasti toimimaan suhteessa tunteella ja järjellä.