Kerrotaanpa tosipohjainen tarina. Opiskelin hyvää hyvyyttäni it -alaa, ja sitä varten tarvitsin työharjoittelun. 3 kuukautta olis riittäny koululle, mutt atyöpaikalla tämä diili oli 8 kuukautta.
Ilman palkkaa sitten aloitin työt. Pari päivää sujui toimistossa kollegoiden kaa kivasti. Jossain vaiheessa alettiin murahtelemaan kaikkini kysymyksiini mitä en tiennyt kuinka toimia. Lopulta ei haluttu vastata ollenkaan.
kollegat alkoivat vältää silmäkontaktia minuun. Tein kovasti töitä,ja tein aika kivoja lisäjuttuja mitä lyhyellä työkokemuksella voi onnistua tekemään tuurilla ja nopealla oppimisella. Nämä uudet asiat kuitattiin olan kohautuksena, ja monta kertaa paremmat ideat mitätöitiin.
Kun tein jonkin pienen virheen, se otettiin ääneen esille. Vaikak virhe olisi ollut pienen pieni, saatiin siitä tehtyä keskikokoinen virhe.
Kollegat tulivat töihin miten satuu, pitivät välillä etäpäiviä. Kerran myöhästyin 7 minuuttia aamulla,ja sain osakseni paljon mulkoilua loppupäivän ja jälkeenpäin sain kuulla kuinka holtiton olen ajan kanssa.
Kun taas kerran ratkaisin asian tavallani, siihen nyökättiin. Jotta eksimäni jutut toimisi, esitin lisäkysymyksen, asiaan minkä kokenut työntekijä tietää, ja minä en aloittelijana ole varma. Sain vastauksen " kuulitteko mitä toi nyt kysyy? Se on ollut jo x päivää töissä ja tuommosta kysyy vielä..."
Lopulta en uskaltanu kysyä mitään. Kaikki oli hyvin kun vältin katsekontaktia. huomasin kollegoillani olevan iloisen päivän, ja päätin osallistua iloiseen ilmapiiriin hyväntahtoisella hymyllä ja nyökkäämällä iloisesti heidän huonoilel jutuilleen. Sitten joku huomasi etät minulla on hauskaa hetken...
EI mennyt tuntejakaan kun minulle vittuiltiin word -asiakirjan asetteluistani. Jotenkin olin hermostunut ja paineen sekä huomion alla, ja helppo korjaustoiminto olisi ollut nopea toteuttaa,mutta en siinä valvovien silmien alla saanu sitä kuntoon. Kollega lähti pois koneeni äärestä päätään raskaasti pudistaen.
Kuukausia työharjoitteluni jälkeen tarkastin word -oppaasta, ja nyt osaan korjata asettelun 30 sekunnissa.
En siis saanut mitään palkkaa työstäni, mutta olin jämptisti 8 tuntia päivässä töissä. Pomo lupaili minulle oikeaa työsuhdetta jos teen hyvin nämä 8 kuukautta.
Eräänä päivän tein taas töitä koneella. Edellisenä päivänä kollega oli antanut tyyliin " ei kiirettä" ylimääräisen tehtävän minulle. Kun en sitä hoitanut heti seuraavana päivänä klo 11 mennessä, sain kuulla huutoa. Kun pomo ilmaantui paikalle, koollegat eivät puhuneet mitään. Kun pomo oli paikalla ,olivat kollegat hyvin neutraaleja minua kohtaan.
Paitsi joskus kun kollegat ja pomot nauroivat ja juttelivat iloisesti ja ilmaannuin paikalle, syntyi heti vakava ilmapiiri.
Osa kollegoista tuli höpöttämään omaa elämäänsä ja kertomaan harrastuksiaan ja saavutuksiaan harrastekilpailuissa ja urheilussa.
Kohteliaasti nyökyttelin ja olin utelias tietämään lisää hänen harrastuksistaan. Mut annas olla kun minun piti sitten kertoa vajaa lause mitä minä harrastan, lähtivät kollegat yleensä heti pois luotani.
Kerran kollegalla oli iso projekti, ja osaan VBA-editorilla tehdä monimutkaisia kaavoja helpottaakseen työtehtäviä. Kollega raivosi tuskissaan, ja ei suostunut kuuntelemaan neuvoani. Kun hän 5 tunnin jälkeen oli melkein lopussa, sain esitettyä ratkaisumallini.
Silloin kuulin ekan kerran VITTU sanan, muutaman minua kohtaan kohdistuneen imperatiivn ja moitteita kuinka en auttanut ajoissa.
Ikinä en saanut mitään kiitosta työtehtävistäni tai panoksestani. EN ollut kertaakaan sairaslomalla, ja olin ainakin 3:na päivänä töissä flunssassa.
Nuorena miehenä tämä kaikki stressasi nini paljon ettie erektiota tullut tyttökaverin kanssa moneen kuukauteen.
Kun työharjoittleu läheni loppuaan, kysyin oikeaa työllistymistä häneltä. Hän sanoi katsovansa hieman lisää työtarpeita ja sanoi olevansa kiitollinen palveluksiini. Sittne hän lisäsi että ei välttämättä ihan heti ole aikomusta palkata "ketään" näihin minun tehtäviin.
Kollegani sai vakipaikan. Palkka oli hyvä ja hän istui mun kanssa jutellen "ME tehtiin se, ME näytettiin noille kuinka meidän hommat toimii". Sanoin ettie minulla ole asiat vielä hyvin, kollega vaan sanoi että sä tulet hänen mukanaan vakituisen työpaikkaan.
Seuraavana päivänä kuulin tupakkapaikalta kuinka kollega puhui ajatuksiaan, ja vähän "provosoivia" ajatuksiaan jutelleen ja suunnitelleen juuri minun kanssa, hän oli niinku saanut minut mukaan edellisen päivän "ME -asenteella."
Palautetta tuli,ja vitsi mielessä kollegat pilaili mun huonosta kahvintekotaidosta, tai siis kun ekalla viikolla olin tehnyt liika vahvaa kahvia, ni ne aina nauroivat mun kahvinteolle - yleensä kuului että opettele keittämään kahvia ja sitten harkitse tietokonehommia... nauroin mukana minusta tehdystä pilkata vaikka sisimmissäni itkin.
Kun työharjoittelun loppu oli hyvin lähellä, pomo kutsui minut epävirallisesti syksyllä firman rapujuhliin. ja lupaili että otetaan yhteyttä kun firmaan päätetään palkata lisää porukkaa.
Työtodistusta en saanut. Kun soitin 3 viikkoa työharjoitteluni jälkeen työpaikalle, pomo sopersi että luo joku valmis pohja ja hän voi sen tehdä...
kun olin 6 kertaa soittanut sen perään, sain sen lopulta hyvin lyhyenä paperiuna ilman arvosteluja. Siihen oli sitäpaitsi merkattu kuukausi liian vähän, 7kk , mutta sain sen menemään läpi opintotoimistossa.
Kun soittlein firman perään, ei minua ikinä kutsuttu mihinkään työhastatteluun. Myöskään rapujuhlia en kuullut olevan minulle, enkä olisi kyllä mennytkään.
Yhen v-mäisen kollegan näin kioskilla vuosi tapahtuman jälkeen. Se oli kyllä kummallisen ystävällinen ja laukoi paljon kohteliaisuuksia....
Ajattelin että onpas tämä maailma kumma....
...ja kumma on tämä työharjoittelu kulttuurikin...
En ikinä suosittele kenellekkään työharjoittelua palkatta !!
Ilman palkkaa sitten aloitin työt. Pari päivää sujui toimistossa kollegoiden kaa kivasti. Jossain vaiheessa alettiin murahtelemaan kaikkini kysymyksiini mitä en tiennyt kuinka toimia. Lopulta ei haluttu vastata ollenkaan.
kollegat alkoivat vältää silmäkontaktia minuun. Tein kovasti töitä,ja tein aika kivoja lisäjuttuja mitä lyhyellä työkokemuksella voi onnistua tekemään tuurilla ja nopealla oppimisella. Nämä uudet asiat kuitattiin olan kohautuksena, ja monta kertaa paremmat ideat mitätöitiin.
Kun tein jonkin pienen virheen, se otettiin ääneen esille. Vaikak virhe olisi ollut pienen pieni, saatiin siitä tehtyä keskikokoinen virhe.
Kollegat tulivat töihin miten satuu, pitivät välillä etäpäiviä. Kerran myöhästyin 7 minuuttia aamulla,ja sain osakseni paljon mulkoilua loppupäivän ja jälkeenpäin sain kuulla kuinka holtiton olen ajan kanssa.
Kun taas kerran ratkaisin asian tavallani, siihen nyökättiin. Jotta eksimäni jutut toimisi, esitin lisäkysymyksen, asiaan minkä kokenut työntekijä tietää, ja minä en aloittelijana ole varma. Sain vastauksen " kuulitteko mitä toi nyt kysyy? Se on ollut jo x päivää töissä ja tuommosta kysyy vielä..."
Lopulta en uskaltanu kysyä mitään. Kaikki oli hyvin kun vältin katsekontaktia. huomasin kollegoillani olevan iloisen päivän, ja päätin osallistua iloiseen ilmapiiriin hyväntahtoisella hymyllä ja nyökkäämällä iloisesti heidän huonoilel jutuilleen. Sitten joku huomasi etät minulla on hauskaa hetken...
EI mennyt tuntejakaan kun minulle vittuiltiin word -asiakirjan asetteluistani. Jotenkin olin hermostunut ja paineen sekä huomion alla, ja helppo korjaustoiminto olisi ollut nopea toteuttaa,mutta en siinä valvovien silmien alla saanu sitä kuntoon. Kollega lähti pois koneeni äärestä päätään raskaasti pudistaen.
Kuukausia työharjoitteluni jälkeen tarkastin word -oppaasta, ja nyt osaan korjata asettelun 30 sekunnissa.
En siis saanut mitään palkkaa työstäni, mutta olin jämptisti 8 tuntia päivässä töissä. Pomo lupaili minulle oikeaa työsuhdetta jos teen hyvin nämä 8 kuukautta.
Eräänä päivän tein taas töitä koneella. Edellisenä päivänä kollega oli antanut tyyliin " ei kiirettä" ylimääräisen tehtävän minulle. Kun en sitä hoitanut heti seuraavana päivänä klo 11 mennessä, sain kuulla huutoa. Kun pomo ilmaantui paikalle, koollegat eivät puhuneet mitään. Kun pomo oli paikalla ,olivat kollegat hyvin neutraaleja minua kohtaan.
Paitsi joskus kun kollegat ja pomot nauroivat ja juttelivat iloisesti ja ilmaannuin paikalle, syntyi heti vakava ilmapiiri.
Osa kollegoista tuli höpöttämään omaa elämäänsä ja kertomaan harrastuksiaan ja saavutuksiaan harrastekilpailuissa ja urheilussa.
Kohteliaasti nyökyttelin ja olin utelias tietämään lisää hänen harrastuksistaan. Mut annas olla kun minun piti sitten kertoa vajaa lause mitä minä harrastan, lähtivät kollegat yleensä heti pois luotani.
Kerran kollegalla oli iso projekti, ja osaan VBA-editorilla tehdä monimutkaisia kaavoja helpottaakseen työtehtäviä. Kollega raivosi tuskissaan, ja ei suostunut kuuntelemaan neuvoani. Kun hän 5 tunnin jälkeen oli melkein lopussa, sain esitettyä ratkaisumallini.
Silloin kuulin ekan kerran VITTU sanan, muutaman minua kohtaan kohdistuneen imperatiivn ja moitteita kuinka en auttanut ajoissa.
Ikinä en saanut mitään kiitosta työtehtävistäni tai panoksestani. EN ollut kertaakaan sairaslomalla, ja olin ainakin 3:na päivänä töissä flunssassa.
Nuorena miehenä tämä kaikki stressasi nini paljon ettie erektiota tullut tyttökaverin kanssa moneen kuukauteen.
Kun työharjoittleu läheni loppuaan, kysyin oikeaa työllistymistä häneltä. Hän sanoi katsovansa hieman lisää työtarpeita ja sanoi olevansa kiitollinen palveluksiini. Sittne hän lisäsi että ei välttämättä ihan heti ole aikomusta palkata "ketään" näihin minun tehtäviin.
Kollegani sai vakipaikan. Palkka oli hyvä ja hän istui mun kanssa jutellen "ME tehtiin se, ME näytettiin noille kuinka meidän hommat toimii". Sanoin ettie minulla ole asiat vielä hyvin, kollega vaan sanoi että sä tulet hänen mukanaan vakituisen työpaikkaan.
Seuraavana päivänä kuulin tupakkapaikalta kuinka kollega puhui ajatuksiaan, ja vähän "provosoivia" ajatuksiaan jutelleen ja suunnitelleen juuri minun kanssa, hän oli niinku saanut minut mukaan edellisen päivän "ME -asenteella."
Palautetta tuli,ja vitsi mielessä kollegat pilaili mun huonosta kahvintekotaidosta, tai siis kun ekalla viikolla olin tehnyt liika vahvaa kahvia, ni ne aina nauroivat mun kahvinteolle - yleensä kuului että opettele keittämään kahvia ja sitten harkitse tietokonehommia... nauroin mukana minusta tehdystä pilkata vaikka sisimmissäni itkin.
Kun työharjoittelun loppu oli hyvin lähellä, pomo kutsui minut epävirallisesti syksyllä firman rapujuhliin. ja lupaili että otetaan yhteyttä kun firmaan päätetään palkata lisää porukkaa.
Työtodistusta en saanut. Kun soitin 3 viikkoa työharjoitteluni jälkeen työpaikalle, pomo sopersi että luo joku valmis pohja ja hän voi sen tehdä...
kun olin 6 kertaa soittanut sen perään, sain sen lopulta hyvin lyhyenä paperiuna ilman arvosteluja. Siihen oli sitäpaitsi merkattu kuukausi liian vähän, 7kk , mutta sain sen menemään läpi opintotoimistossa.
Kun soittlein firman perään, ei minua ikinä kutsuttu mihinkään työhastatteluun. Myöskään rapujuhlia en kuullut olevan minulle, enkä olisi kyllä mennytkään.
Yhen v-mäisen kollegan näin kioskilla vuosi tapahtuman jälkeen. Se oli kyllä kummallisen ystävällinen ja laukoi paljon kohteliaisuuksia....
Ajattelin että onpas tämä maailma kumma....
...ja kumma on tämä työharjoittelu kulttuurikin...
En ikinä suosittele kenellekkään työharjoittelua palkatta !!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tätähän se on. Sinä sentään sait harjoittelua siihen, kaikki eivät saa edes sitä etuoikeutta.
Mutta jos totta puhun niin ei se työelämä parane. Sitä joko ui tai hukkuu. Tervetuloa!
Itsekin ilmaisessa orjatyössä IT-alan firmassa olleena voin todeta saaneeni osakseni samanlaista suhtautumista. Ei mitään suoria vihan osoituksia, mutta sellaista välinpitämättömyyttä, kuvailemaasi katsekontaktin välttelemistä jne. Hoidin hommani hyvin, tuloksia tuli, mutta työpaikkaa ei tippunut - 4 kuukautta turhaa raadantaa, ilmaistyötä näiden lihavien porsaiden hyväksi.
Olisit ollut jämpti ja suostunut vain 3 kk harjoitteluun ja jos se ei olisi sopinut, niin olisit etsinyt paremman paikan.
Tuo kuulostaa lähinnä törkeältä pompottelulta. Työkavereittesi suhtautumiseen vaikuttaa myös se, millä tavalla sinä itse suhtaudut heihin. Olen itse kokenut hieman vastaavanlaista harjoittelussa ollessani. Siitä jäi pahamieli vähäksi aikaa, kun olin pyrkinyt työni tekemään niin hyvin kuin mahdollista.
Nyt jälkeenpäin ajateltuna, olisin voinut mielistellä pomoja, olla paljon aktiivisempi ja kiinnostuneempi muista työntekijöistä. Se vaan on nuorena tämä sosiaalinen kanssakäyminen enemmistöllä hakusessa. Pitäisi siis käyttäytyä niinkuin haluisit muiden ihmisten käyttäytyvän sinua kohtaan.
Vaikuttaa kylläkin, ettet sä paljon olisi asenteellasi voinut korjata. Aika myrkyllinen ilmapiiri siellä on mitä ilmeisimmin ollut.
Oliskohan niin että teit työsi liiankin hyvin ja tunnollisesti? eli palkatut työntekijät tiesivät asemansa olevan uhattuna, koska sinä sait heidät näyttämään huonommilta. He siis pelkäsivät että jos pomo huomaa sinun työsi laadun ja ahkeruuden, niin heille itselleen tulee tukalat paikat kun pomo alkaa vaatia vastaavaa heiltä.
Vaikuttaa siis siltä, että muut etsivät etsimällä jotakin valitettavaa työstäsi. Jokainen pikkuvirhe suurenneltiin että näytit huonommalta kuin olitkaan. Sama työnajoista, muita siis rassasi kun olit niin täsmällinen ja ahkera, kun taas muut olivat tottuneet sluipailluun ja laiskotteluun. Sinä siis täsmällisenä ja ahkerana sait muut näyttämään laiskottelijoilta.
Mitä helvettiä, 8 kk palkatta? Sua on kyllä huijattu nyt pahemman kerran - oon ihan varma että "harjoitteluaikoihin" on jotain työsuojelusäädöksiäkin olemassa. Älä tee tuollaista, se kun pistää tuon muutkin harjoittelijat/kesätyöläiset jatkossa huonoon asemaan, jos joku tekee ilmaista työtä. Oikeasta työstä pitää saada myös palkkaa!
Olen itse saanut aina kaikista (alakohtaisista)kesätöistä edes jonkunlaisen palkan (jotka siis soveltuivat koululle työharjoitteluksi), samoin lopputyöntekijänä, jonka jälkeen sain valmistuttuani vakipaikan ja hieman paremman normipalkan. Muutaman kerran syksyllä kesätyön loputtua menin bugikorjausta tekemään samaiselle firmalle pizzapalkalla (pizza/8h) joka sekin tuntuu jälkikäteen halvalta.
Kerroppa sen firman nimi, joka kohtelee opiskelijoita näin huonosti, niin on tuosta sinun kirjoituksesta jotain hyötyä.
Jos haluat tehdä ilmaista työtä, niin auta Open Source projekteja (CV:hen nekin voi laittaa), mutta firmoilla on kyllä varaa maksaa (enemmän kuin ikinä uskotkaan) joten niille ei tule tehdä ilmaista työtä.
ps. Firmoilta on yleensäkkään turha odottaa mitään arvosteluja työtodistuksiin, ne on koulun keksimiä höpöhöpö juttua, ja se että työtodistukset on myöhässä on normaalia loistavissakin kesätyöpaikoissa. Lähetä sähköpostilla pomolle pohja, mihin itse täytät päiväykset ja kuvauksen tekemistäsi työstä, esim. "[nimi] työskenteli ohjelmisto suunnittelijana niillä ja niillä työkaluilla sen ja sen tapaisen ohjelmistoprojektin parissa. Työsuhteen pituus. Piste. Pomon nimi alle". Pomo muuttakoot sitä jos jaksaa, ennen tulostamista ja allekirjoittamista, ja sen voi myös itse hakea, eli käskeä pomoa avaamaan sähköpostinsa ja tulostaa sen paikanpäällä kun ei ne muista niitä lähettää, niin ei tarvi montaa kertaa perään soitella.
Tuossa jo joku kuittasikin, että täysin normaalia. Joten ei mitään uutta. Kukaan ei sentään oikein määrätietoisesti painostanut ja kiusannut sinua. Tuohan oli vielä suhteellisen neutraalia toimintaa.